Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Kuvitusta teoksessa Ystävän kirja X, X, X

KULTAOMENA

Huom.

Ensisijainen keräilykohteeni kristilliset kirjat.
Mikäli etsimääsi kirjaa ei löydy valikoimasta, se saattaa silti olla minulla myynnissä, yhteydenotot armas.hepovirta@gmail.com tai 0449524054

- - -

Rosvot ovat toimivia ja epäinhimillisiä. Hyvä samarialainen on toimiva ja epäitsekäs. Pappi ja leviitta eivät ole kumpaakaan. He eivät vahingoittaneet miestä; he eivät myöskään häntä auttaneet. He kieltäytyivät sekaantumasta epämiellyttävään asiaan. He pysyttelivät erillään sekä ryöväyksestä että auttamisesta. -- Samoin monet meistä jättävät käyttämättä lukemattomia hyödyllisen elämän mahdollisuuksia vain siksi, etteivät tahdo antaa häiritä mukavaa päiväjärjestystään.

( H. E. Fosdick, Palvelkaa toinen toistanne, s. 47 )

Paavalin Jumala oli rikas. Hän oli rukouksia kuuleva Jumala. -- Kuinka huoletonta elämää saakaan sellainen ihminen elää, jolle Jumala on tällä tavalla elävä todellisuus. Hänen ei tarvitse huolehtia mistään muusta kuin, että hän pysyy tämän Jumalan yhteydessä, niin Jumala voi silloin rikkautensa mukaisesti täyttää kaikki tarpeet. On vain yhtä varottava, sitä, mikä loitontaa meidät Jumalastamme. Ei saa tulla syntiä Jumalan ja meidän välillemme, sillä silloin Herra vetäytyy pois. Ja vaikkei Hän meitä hylkääkään, emme kuitenkaan saa kokea sitä rikasta elämää, jota Hänen yhteydessään saavat elää kaikki ne, jotka vaeltavat Kristuksessa Jeesuksessa. Kuka meistä voi ymmärtää, mitä Paavali sisällyttää sanoihin: "Minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä"?

( Urho Muroma, Aamuvartiohetkiä, s. 230 )


RAAMATTU-AIHE, RAAMATUNTUTKIMUS

0,70 e. CRUDEN, ALEXANDER: CONCORDANCE OF THE HOLY SCRIPTURES. Spire Books 1970. 352. N. K3, kansissa kulumaa. Cruden's Usefull CONCORDANCE of the HOLY SCRIPTURES, Comprising Most of the References Which Are Really Needed. Pokkariversio.

LINKKI GIERTZ, BO: JUMALA PUHUU RAAMATUSSA

2,50 e. KAILA, ERKKI: ONKO EVANKELIUMI JESUKSESTA KRISTUKSESTA MEILLE ALKUPERÄISENÄ SÄILYNYT? Tohtori Erkki Kailan esitelmä Lappeenrannan kristillisessä ylioppilaskokouksessa 27. 6. 12. Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto 1912. 15. N. K2, kannet kuluneet, pientä nuhruisuutta. Lue esitelmä

LINKKI KIENE, PAUL F.: JUMALAN PYHÄKKÖ

LINKKI KOSKENNIEMI, ERKKI: AVAINNIPPU. Sley 1986. 104. N. K3, esilehdellä leima. 54-55, 80-81

6 e. SANTALA, RISTO: SUUDELMA HUNNUN LÄPI. Uusi Kirkkoraamattumme ekumenian ja raamattuopetuksen kannalta. Kuva ja sana 1998. 152. N. * . K3, erittäin siisti. "Vuoden 1992 Kirkkoraamatun lukija on hämmästynyt siitä, että nykykäännös poikkeaa suuresti kansainvälisten kielten ratkaisuista. Varsinkin uskomme kannalta keskeisten kysymysten kato tuntuu estävän sen varauksettoman käytön..." Santala käsittelee uuden käännöksen ongelmallisia kohtia osoittaen jotkut kohdat aiempaa paremmin, monet kohdat huonommin käännetyiksi sekä selostaa kohdista käytyä keskustelua, viitaten mm. käännöskomitean joidenkin jäsenten taustaan ja ennakkokäsityksiin.

5 e. SANTALA, RISTO: SUUDELMA HUNNUN LÄPI. Uusi Kirkkoraamattumme ekumenian ja raamattuopetuksen kannalta. Kuva ja sana 1998. 2p. 152. N. * . K3, eln. 

6 e. SUOMEN KANSAN RAAMATTU. Tutkielmia suomalaisen Raamatun 300-vuotismuiston äärellä. Suomen kirkon julkaisema, toimittaneet Aleksi Lehtonen, Lauri Pohjanmää, Ilmari Salomies. Otava 1942. 237 + liitekuvasivut. S. K3. 64, 140-141, 142-143

2,90 e. VIRTANEN, KALEVI toimittanut: AAMENEEN ASTI. Raamattupiirisuunnitelmia 3. vuosikerran evankeliumiteksteistä adventista helluntaihin. Kirjaneliö 1973. 107. N. K3. Työryhmä Antti Lemmetyinen, Heikki K. Järvinen, Pertti Luumi, Kalevi Virtanen. Artikkelit Esko Haapa ja Yrjö Sariola. "Eräissä kristillisissä kirkoissa on tapana, että seurakuntalaiset tuovat Raamatun mukanaan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Tekstin lukua ja saarnaa seurataan Pyhästä kirjasta, mikä käytäntö suorastaan pakottaa saarnaajan sitomaan sanottavansa yhä enemmän Raamattuun... Kirjan tekijät toivovat, että seurakuntiin syntyisi raamattupiirejä, joissa aina edellisellä viikolla käytäisiin läpi seuraavan sunnuntain saarnateksti... Kirjan raamattupiirisuunnitelmia voi käyttää myös muussa seurakuntatyössä." s.36-37

12 e. VUORELA, VILHO toim.: RAAMATUN HAKUSANAKIRJA I. Vanha Testamentti. Wsoy 1973. 4p. 716. S. Kp. K3. "Lääninrovasti Vilho Vuorelan uraauurtava teos, Vanhan ja Uuden testamentin kaksiosainen hakusanakirja, ilmestyi vuosina 1951 ja 1954."

RAAMATTU. Raamatut ja apokryfikirjat

6 e. ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA. Bereshit – Alussa. Jerusalemin Raamatuntutkijat 1991. 194. N. K3.

3,50 e. BIBLIA, se on: Pyhä Raamattu, Wanha ja Uusi Testamentti. Painettu Englannin ja Ulkomaan Bipliaseuran kustannuksella 1887. 909 (Vanha Testamentti) +  303 (Uusi Testamentti). S. K2, eln, selkä puuttuu, sivut ehjät ja muutamia pieniä kosteusläikkiä lukuunottamatta siistit. Mustat kohokuvioidut nahkakannet. Fraktuura.

10 e. ELÄVÄ UUTINEN. Uusi testamentti vapaasti kerrottuna. Raamatun tietokirja 1977. 537. S. K4. Punakantinen.

Elävä Uutinen, englanninkielisessä maailmassa suositun The Living New Testamentin suomenkielinen versio, ei ole varsinainen käännös vaan selittävä käännös, joka ehkä hukkaa alkutekstin merkityksiä, mutta toisaalta esittää monet alkutekstiin sisältyvät - virallisessa käännöksessä helposti hämäräksi jäävät - asiasisällöt ymmärrettävällä, helposti omaksuttavalla tavalla, ja on niin muodoin hyvää lukemista Raamatun rinnalle. Etenkin hiljattain uskoontulleelle hyvä teos.
  Elävästä Uutisesta ilmestyi sini- ja punakantisena (sidottu) ja kuvakantisena (nide) kolme painosta vuonna 1977; neljäs painos 1979. Osa painoksista on Raamatun tietokirjan (Ristin voitto) ja osa Karas-sanan kustantamia. Uusi painos vuonna 2008 Kristillisen kirja- ja musiikkikustannuksen toimesta (nide).

4 e. JEESUS SIIRAKIN KIRJA. Karisto 1989. 2p. 176. S. K3. Tämä raamatunkäännöskomitean suomennos valmistui 1936, kirkolliskokous hyväksyi 1938. Suomennos tehtiin kreikkalaisesta alkutekstistä käyttäen hyväksi löydettyjä katkelmia hebreankielisesta alkutekstistä.

"Vanhan Testamentin niin kutsuttuihin apokryfisiin kirjoihin kuuluva Jeesus Siirakin kirja tarjotaan tässä lukijalle erillisenä. Tämä tapahtuu kahdestakin syystä. Ensiksikin on niin, että apokryfikirjoja ei ole useimmissa maassamme julkaistuissa Raamatun painoksissa, vaan ainoastaan laajemmissa laitoksissa. Toisaalta Jeesus Siirakin kirja on kirjalliselta ilmaukseltaan arvokas ja se sopii hyvin luettavaksi ja tutkisteltavaksi puhtaana ajatelmakokoelmanakin... Nykypäivänäkin lukija tulee vakuutetuksi, että nämä sananlaskut on kirjoittanut henkilö, joka on paljon kokenut ja paljon nähnyt. Hän on hyvin perillä kansansa menneisyydestä, sen taruista ja sitä koskevista ennustuksista."
  Siirakin kirja on luetuimpia apokryfikirjoja ja sen asema myös on tunnustettu. Apokryfikirjallisuuden joukossa liikkuu suoranaisia väärennöksiäkin, raamatunhenkilöiden nimiin kyhättyjä gnostilaisvaikutteisia tekstejä, joilla on haluttu horjuttaa kristillistä oppia.
  Siirakin kirjaa ei voida pitää Raamatun kaltaisesti Jumalan sanana, mutta Jumalan innoittamana tekstinä. Kirjalliselta luonteeltaan se kuuluu ns. vanhatestamentilliseen viisauskirjallisuuteen. Raamatussa viisauskirjallisuuden lajityyppiä edustavat Job, Saarnaaja ja Sananlaskut.

LINKKI JENKINS, SIMON: RIIPUSTUSRAAMATTU. Raamattu piirroksina Genesiksestä Ilmestyskirjaan. Raamatun tietokirja 1994

7 e. LEHTONEN, ENSIO: YSTÄVÄN KIRJA. Kuva ja sana 1960. 63. Skk. * . K3, erittäin siisti. Raamatun kertomuksia vapaamuotoisesti kerrottuna sekä kertomuksiin liittyviä taidekuvia laadukkaana moniväripainatuksena.

2,50 e. MEIDÄN HERRAMME JESUKSEN CHRISTUKSEN UUSI TESTAMENTTI. Englannin ja Ulkomaan Bipliaseuran kustantama. Kölnissä, Wilh. Hasselin, kirjapainossa 1878. 490 (Uusi Testamentti) + 125 (Psalmit). S. K1, selkä puuttuu, muuten ehjä; esilehdellä kirjoitusta; alku- ja loppuosassa pieniä kosteusläiskiä, muuten sisältö siisti. Mustat kohokuvioidut nahkakannet. Fraktuura.

3 e. MEIDÄN HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN UUSI TESTAMENTTI sekä PSALMIT. Britannian ja ulkomaan raamattuseura, Helsinki 1935. 480. S. K3, kansien reunoissa kulumaa, esilehdellä kirjoitusta (Oppaaksi elämän tielle Allille helatorstaina v. 1938, Kerhotäti. Me olemme oppineet tuntemaan sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin, ja uskomaan siihen. Jumala on rakkaus. 1.Joh.4:16); sisältö muutamaa pientä alleviivausta lukuunottamatta siisti. Nahkakannet.

45 e. Pyhä Raamattu sisältäen Vanhan ja uuden Testamentin sekä Apokryfa Kirjat ja Pyhän Raamatun Kirjojen historian ynnä Teräs-, väri- ja kivipiirroksia; piirtänyt Gustave Doré ja muut hyvin tunnetut piirtäjät. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, Oulu, näköispainatus 1967. XIII + 48 + [16] + 16 + 64 + 1915 + 579 sivua sekä runsaasti liitesivuja. S. ** . K3, erittäin siisti; näyttävä kokonahkasidos. Fraktuura. Ns. lestadiolaisten Raamattu eli vanha bibliakäännös. Kuvia 1, 2, 3

LINKKI SUURI VÄRIRAAMATTU JA PYHÄN KIRJAN MAAILMA 1 - 4

4 e. UUSI TESTAMENTTI. Raamatunkäännöskomitean ehdotus. Kirkon keskusrahasto 1990. 2p. 527. N. K3. Suomen evankelis-luterilaisen keskushallinnon Sarja A 1989:2. 158-159, 520-521, 522-523, 524-525, 526-527. Käännös valmistui 1992. 

20 e. UUSI TESTAMENTTI ja PSALTARI. Präntätty Englannin ja Ulkomaan Bibliaseuran kustannuksella. Helsingissä, J. C. Frendellin ja Pojan tykönä, 1870. [2] + 597. S. K2, kannet kuluneet, esilehdellä ja lopussa (tekstittömät lehdet) läikkiä, itse sisältö sekä sidos hyvä ja siisti; ruskea nahkaselkä, selästä teksti kulunut. Kannessa himmeästi erottuva painatus britische und auslaendisch bibel gesellschaft. Fraktuura. kuva, kuva 2 

15 e. UUSI TESTAMENTTI. Suomennos, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käyttöön. Suomen Kirkon Sisälähetysseura, Sortavalassa 1914. 492. S. K3. Ennen 1938 käännöstä ilmestynyt ns. välikäännös. Nimilehdellä kirkolliskokouksen leima. Kauniisti kohokuvioidut kannet. Fraktuura.

12 e. UUSI TESTAMENTTI. Uusi suomennos selityksin. Vapaa evankeliumisäätiö 1969. 557. S. K3. Sinikantinen. Aapeli Saarisalon käännöksen ensimmäinen painos.

18 e. UUSI TESTAMENTTI lyhyesti selitettynä. Selitykset Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén. Toimittanut Erkki Koskenniemi. Sley 1992. VIII + 1238 + [11]. S. K3. Sisältää pätevää, objektiivistakin raamatunselitystä valaisten mm. juutalaisia tapoja ja kulttuuria, mutta myös vahvasti tulkinnallista, sleyläisesti värittynyttä selitystä esim. uudestisyntymisestä ja kasteesta. Lopussa 11 karttasivua. III, 8-9, 382-383, 918-919

2,20 e. UUSI TESTAMENTTI NYKYSUOMEKSI. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ja Pipliaseura 1978. 8p. 685. Kuv. S. K3, Tikkurilan seurakunnan leimat. Pienempi koko 8 x 14 cm. 180-181, 290-291 

RAAMATTU. Vieraskieliset

7 e. HOLY BIBLE, Containing the Old and New Testaments and the Apocrypha. Oxford University Press [ - ]. VII + 676 + 164 + 212. S. K3. "Translated out of the original tongues : and with the former translations diligently compared and revised by His Majesty's Special Command. Appointed to be read in Churches." Painoksessa ei vuosilukua mutta on 1960-luvulta tai vanhempi. s. 118-119

3 e. NYA TESTAMENTET. Översättningen gillad och stadfäst av Konungen år 1917. De förenade bibelsällskapens edition. Svenska Kyrkans Diakonistyrelses Bokförlag & New-York Bible Society 1924. 371 + XVII + [12] + karttasivut. S. K3, kannen sisäpuolella kirjoitusta (to Mr. Lappi Georg Samuel, Sept. 5. 1940, from R. Bruce, Seamans Missionary, New York City), esilehdellä leima. s. 98-99

2 e. THE NEW TESTAMENT OF OUR LORD AND SAVIOUR JESUS CHRIST. British and Foreign Bible Society 1872. N. K1, nimilehdestä sekä viimeisestä lehdestä puuttuu pala, muuten kaikki sivut ehjät mutta kosteusjälkiä ja jonkin verran nuhruisuutta, täysin luettavissa ja sivut hyvin sidoksessa kiinni; mustat nahkakannet, kannessa painatus British and Foreign Bible Society. Englanninkielinen. Sivuja ei numeroitu. Koko 10 x 6,5 cm. Etukannen sisäpuolelle liimattu kaksi surumerkkiä.

5 e. Ukrainan kielinen Uusi testamentti ja psalmit. Kustantaja Lutherska världskonventet, Lund; painettu suomessa 1942. 376 + 97 sivua. Mustat nahkakannet kullanvärisellä painatuksella. Kyrilliset kirjaimet. K3.

POSTILLAT

M 50 e. KIRKKO-POSTILLA. Täydellinen vuosikerta valituita saarnoja, Tohtori Martti Lutherin Evankeliumi- ja Epistola-Postilloista. Lutherilaisen Evankeliumi-Yhtiön toimesta, Weilin ja Göös'in osakeyhtiön kirjapainossa, 1885. 710 + 596. S. * . K3, kansien reunoissa hivenen kulumaa,  sisältö muuten siisti mutta ulkoreunassa lievä kosteushaitta, ikäänsä nähden erittäin hyvä. Nahkakannet. Fraktuura.

28 e. TOHTORI MARTTI LUTHERUKSEN HUONE-POSTILLA. Wuoden 1863 suomennoksen mukaan painettu. 1928. VIII + [2] + 319 + 381. S. * . K3, kansissa luonnollista kulumaa. Nahkaselkä. Fraktuura. Huonepostillan ensimmäinen ja toinen osa, vuoden 1863 mukainen. Kustantajaa ei ole mainittu.

5 e. TOHTORI MARTTI LUTHERIN KIRKKO-POSTILLA. Ensimmäinen osa, eli Selityksiä wuotisten sunnuntai- ja juhla-päiväin Evankeliumeista. Täydellinen vuosikerta. Lutherilaisen Evankeliumi-Yhtiön toimittama ja kustantama 1883. 710. S. * . K1; kannet risat sekä sidos parista kohtaa auki, kosteusjälkiä; suurin osa sivuista sidoksessa kiinni, kaikki sivut tallella ja ehjät, kosteusjälkiä lukuunottamatta kohtalaisen siistit, täysin luettavissa. Nahkakannet. Fraktuura.

5 e. USKON HARJOITUS AUTUUTEEN. Sovitettu Wuotisten Juhla- ja Sunnuntai-Päiväisten Ewankeliumein Tutkinnosa. Jonka ulosantanut on Anders Björkqvist, vice Pastor. Kolmas ylöspano. Waasasa, T. G. Wolffin kirjanpräntisä 1843. 255 + 230. S. Risa. Kaksiosainen mutta yksissä kansissa ilmestynyt laitos, ensimmäisestä osasta puuttuu nimilehti, sivut 1-24 risat, toisen osan viimeiset sivut 217-230 risat; muuten sidos asiallinen ja sivut pieniä jälkiä lukuunottamatta siistit. Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi Turussa vuonna 1801 tekijän kustantamana 2000 kappaleen painoksena; 2-4 painokset Vaasassa 1841-49, viides painos Turussa 1858.

15 e. USKON HARJOITUS AUTUUTEEN. Sovitettu Wuotisten Juhla- ja Sunnuntai-Päiväisten Ewankeliumein Tutkinnossa. Jonka ulosantanut on Anders Björkqwist, wara-kirkkoherra. Kuudes pano. Turussa, G. W. Wilénin ja Kumpp. kirjapainossa, 1876. [8] + 431. S. ** . K2, kannet kontaktimuovitettu, sidoksessa löystymää; sivut erittäin siistit ja pääosin hyväkuntoiset. Fraktuura. Nimilehti, kuva, s. 263

 

 


  Elämän leipää 1927-28 ja 1980      Elämän leipää 1973, kansipaperi

PÄIVÄHARTAUSKIRJAT

2 e. BUSCH, WILHELM: KUNNES PÄIVÄ VALKENEE. Päivittäinen hartauskirja. Suomen lähetysseura 1971. 376. S. Kp. K3. Päivähartauskirja vuoden jokaiselle päivälle. Suomennos vuonna 1969 ilmestyneestä saksankielisestä alkuteoksesta DER HERR IS MEIN LICHT UND MEIN HEIL, jonka sisältö valikoitu kahdesta Wilhelm Buschin aikaisemmin ilmestyneestä hartauskirjasta. Kirjan lopussa raamatunkohtien hakemisto. ”Päivittäiseen käyttöön tarkoitettu hartauskirja. Sanoma on keskeisesti raamatullista, ilmaisu selkeää ja elämänläheistä."

5 e. ELÄMÄN SANA JOKAISELLE. Raamatun sanaa vuoden jokaiselle päivälle. Suomeksi toimittanut Valtter Luoto. Ristin Voitto 1980. 376. S. K3. "ELÄMÄN SANA JOKAISELLE sisältää Raamatun sanaa vuoden jokaiselle päivälle. Kirjan tarkoituksena on, että Jumalan sana sellaisenaan, ilman mitään selityksiä, saa puhua lukijalle... Toimitettu suomeksi englantilaisen alkuteoksen mukaisena. Muutoksia on tehty lähinnä vain suomalaisen raamatunkäännöksen ja alkuteoksessa käytetyn Revised Stantard Version -käännöksen merkittävien eroavaisuuksien tähden." s. 234-235

5 e. FOSDICK, HARRY EMERSON: PALVELKAA TOINEN TOISTANNE. Wsoy 1934. 399. S. K3, luonnollista kulumaa. Päivähartauskirja kahdentoista viikon ajalle. Tekijä teoksen alkusanoissa. 1. 11. 1920:

"Tämä pieni kirja täydentää sen kolmiosaisen tutkielman, jonka olen kauan halunnut saada kirjoitetuksi. Rukous ja nykyajan ihminen (The Meaning of Prayer) on tutkielma, joka käsittelee kristityn sisäistä kokemusta hänen suhteessaan Jumalaan; Uskon merkitys (The Meaning of Faith) on tutkielma, joka käsittelee kristityn elämän perusteina olevia järjellisiä ajatuksia; ja nyt Palvelkaa toinen toistanne (The Meaning of Service), on tutkielma, joka käsittelee kristityn elämän muodostumista käytännölliseksi, hyödylliseksi palvelukseksi. Tämän kirjan olen kirjoittanut aikana, jolloin sen aihe on aivan erikoisen sovelias koko maailman suureen kärsimykseen ja ajattelevien ihmisten vallitsevaan mielialaan. Yhteiskunnan mullistus suuressa maailmansodassa on varmaan ja vastustamattomasti tuonut etualalle ne kristillisen elämän ja ajattelun puolet, jotka keskittyvät kristilliseen palvelukseen." Kts. Fosdick, Harry Emerson.

13 e. GIERTZ, BO: MINÄ OLEN TEIDÄN KANSSANNE I - II. Arkki 2006-2007. 378 + 399 + [6]. Skk. K3, erittäin siistit. Ensimmäinen osa päivittäistekstit adventista helluntaihin, toinen osa päivittäistekstit pyhän Kolminaisuuden päivästä tuomiosunnuntaihin.

Ruotsin evankelisluterilaisen kirkon piispan Bo Gierzin ehkä tunnetuimmista teoksista, romaanista Kalliopohja (suom. 1942) ja luterilaisen uskon opillisesta selityksestä USKON ABC (suom. 1974) on otettu useita painoksia. Arvostettua USKON ABC -kirjaa pidetään edelleen etenkin evankelisluterilaisissa piireissä hyvänä teoksena, vapaan kristillisyyden näkökulmasta teos on ongelmallinen, osittain sekavakin puolustaessaan ja selittäessään luterilaista oppia sekä pyrkiessään sovittamaan evankelisluterilaisen kirkollisuuden yhteen Raamatun kanssa. Giertzin 1973-1974 julkaistuista päivähartausteksteistä suomennettu MINÄ OLEN TEIDÄN KANSSANNE I - II sen sijaan on pääosin kaikille kristityille sopivaa ja rakentavaa hartautta ja raamatunselitystäkin.

3,30 e. HEDBERG, F. G.: ELÄMÄNSANOJA. Kodin hartauskirja. Sley 1942. 4p. 374. S. K3, eln. Fredrik Gabriel Hedbergin kirjoituksista koottuja päivittäisiä tutkisteluja, suomentanut pastori K. J. Korpitie. 

5 e. JONES, E. STANLEY: SANA TULI LIHAKSI. Wsoy 1965. [2] + liitekuva + 363 + [2]. S. * . K3. Päivähartauskirja. Suomentaja Teuvo Aaltio kirjan alkusanoissa: "Teosta voidaan pitää Jonesin hengellisenä testamenttina. Siinä esiintyvät näkemykset ovat iäkkään lähestyssaarnaajan ja evankelistan kokemuksia. Teos on tekijänsä elämänkatsomuksen tiivistelmä. Pieteettiä noudattavaan 'suomalaiseen kristillisyyteen' tottunut voi jopa loukkaantua paikoitellen liiankin jyrkkään sanontaan tai pitkästyä filosofisiin erittelyihin..." s. 45, [364], [365].

M 4 e. JONES, E. STANLEY: VOITTOISA ELÄMÄ. Wsoy 1953. 374. S. Kp. K3. Päivähartauskirja vuoden jokaiselle päivälle, aiheena voittoisa elämä ja kuinka siihen päästään, kuinka sitä eletään. Mitä voittoisa elämä vaatii eri tilanteisiin nähden ja kuinka se voidaan säilyttää? Jokaisen hartaustekstin lopussa lyhyt rukous.

Toisin kuin monet nykyajan julistajat E. Stanley Jones ei näe jotakin tiettyä tekniikkaa voittoisaan elämään pääsemiseksi – kirja korostaa vain omakohtaista, vilpitöntä antautumista ja hiljentymistä: henkilökohtaista seurustelua Jumalan kanssa. Maailman rasittavien vaatimusten keskellä voima kristilliseen elämään ei löydy tempuista ja pikaratkaisuista vaan rauhallisessa, levollisessa luottamuksessa voittoisaan Kristukseen.

14 e. KOSKIMIES, J. R.: PÄIVÄMUISTOJA II. Hartauslukemista joka päivälle. 567 (577-1144) + XI. S. K3. Hartaustekstit 3.p. heinäkuuta - 31.p. joulukuuta. Kaksiosaisen teoksen toinen osa, koko teoksessa sivuja yhteensä 1144. 926-927, 928-929

Koskimiehen Päivämuistoja on mielenkiintoisesti toteutettu päivähartauskirja: hengellisen hartauden lisäksi jokainen päivä sisältää jonkun tuona päivänä syntyneen tai kuolleen yhteiskunnallisen tai kirkollisen merkkihenkilön, jonka tekoihin hartausteksissä viitataan. Näin teoksella on hengellisen antinsa lisäksi kirkko- ja sivistyshistoriallinen rooli. 
  Juho Rudolf Koskimies (1859-1936) lukeutui sivistyneistöön, harrasti tieteitä ja toimi valtiopäiväedustajana. Kulttuurihenkilönä hän oli ahkera suomalaisuusaatteen kannattaja ja tuli 1920-luvulta alkaen tunnetuksi herännäispiispana. Koskimies oli Kuopion, sittemmin Oulun hiippakunnan piispana 35 vuotta, pitempään kuin kukaan toinen yhdessä hiippakunnassa 1800- ja 1900-luvulla.

M 7 e. LEHTONEN, ENSIO: RISTIN SANA. Hartauskirja koko perheelle koko vuodeksi. Kuva ja sana 1961. 439 + liitekuvasivut. S. K4. Päivähartauskirja vuoden jokaiselle päivälle. Monipuolinen kuvitus, kauniiden piirroskuvien lisäksi valokuvia Israelista.

6 e. LEHTONEN, ENSIO: RISTIN SANA. Hartauskirja koko perheelle koko vuodeksi. Kuva ja sana 1961. 439 + liitekuvasivut. S. K3.

12 e LUTHER, MARTTI: HENGELLINEN VIRVOITTAJA. Jokapäiväisiä Jumalan sanan tutkisteluja, Martti Lutherin kirjoista koonnut J.L. Pasig ja Geo. Link. Sley 1952. 3p. 608. S. K3, erittäin siisti. Lopussa asiahakemisto ja raamatunkohtien mukainen hakemisto. 

6 e. LUTHER, MARTTI: MANNAA JUMALAN LAPSILLE. Martti Lutherin kirjoista koottuja mietelmiä vuoden jokaiselle päivälle. Sley 1983. 14p. 382. S. Kp. K3, eln. Suositun hartauskokoelman ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 1878, sen jälkeen 1881, 1886, 1896 ja 1903. 1910-luvulla kaksi painosta, 1920- ja 30-luvuilla yksi painos. 226-227, 334-335 

5 e. LUTHER, MARTTI: SANA JA ARMO. Hartauskirja vuoden joka päivälle. Pellervo-seura 1948. 442. S. K3, ell.

2,50 e. MADSEN, N. P.: SANA JOKA PÄIVÄLLE. Ev.lut. sisälähetyssäätiö 1971. N. K3, eln. Tanskalaisen vuonna 1916 kuolleen piispan hartaustekstejä vuoden joka päivälle, suomentanut Marja-Terttu Tolamo. s.46-47

4 e. MUROMA, URHO: AAMUVARTIOHETKIÄ. Ajatuksia Paavalin vankeusajan kirjeitä lukiessa. Wsoy 1965. 2p. 373. S. K3, erittäin siisti, mutta virheellinen painos: sivut 338-339, 342-343, 346-347, 350-351 jääneet tyhjiksi. s. 104-105, 323-232, 230

6 e. MÄÄRÄOSA AJALLANSA. Kotien hartauskirja. Herättäjä-yhdistys 1964. 2p. 379. S. K3. 191, 192, 173, 215.

Tohtori Olavi Kareksen v. 1933 toimittama herännäisyyden kotihartauskirja ISIEN PERINTÖ on vuosien varrella luettu niin tarkkaan, että monet osaavat ulkoa sen kappaleita. Se lähestyi lukijoitaan jo ilmestyessään 'edesmenneitten heränneiden isien äänenä'. Tähän nyt julkaistuun kokoelmaan on kirjoittanut toistasataa tämän päivän herännäispappia. Kirjoittajien pyrkimyksenä on ollut saada sana Jumalalta sinne, missä me tämän päivän suomalaiset elämme, liikumme ja olemme. Vuoden jokaista päivää varten on varattu sivu. Sanonta on siksi pakostakin lyhyttä ja tiivistä. Se liittyy aina raamatunlauseeseen, joka ei ole näkyvissä luvun alussa, mutta sisältyy siihen kuitenkin. Tässä on noudatettu seurapuheen tyyliä. (Määräosa ajallansa -teoksen alkusanoista. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1960.)   

4 e. PELTOLA, OLAVI: KRISTUS KAIKKI KAIKESSA. Evästä vuoden jokaiselle viikolle. Perussanoma 1990. 209. S. K3. "Rovasti Olavi Peltola on tunnettu Raamatun opettaja ja viisas sielunhoitaja. Hänen vuosikymmenien kokemuksensa tiivistyy tämän kirjan viikottaisissa luvuissa, jotka kukin sisältävät yksi tai kaksi kirjoitusta..."  

M 10 e. ROSENIUS, C. O.: ELÄMÄN LEIPÄÄ. Tutkisteluja vuoden joka päivälle. Sley 1973. 848. S. Kp. K3, kansipapereissa pientä kulumaa, muuten erittäin siisti.

Roseniuksen kirjoituksista koottu Elämän leipää julkaistiin viisi vuotta hänen vuonna 1868 tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Se oli odotettu tapaus Ruotsin herätyskristillisyydessä ja levisi nopeasti muuallekin. Tästä päivähartauskirjallisuuden klassikosta on suomenkielellä saatavissa neljä hieman toisistaan poikkeavaa laitosta. B. Sarlinin suomennos ilmestyi 1887 (toinen painos 1889, kolmas 1908). Teoksen uusi - kaksiosainen, 29. ruotsinkielisestä painoksesta suomennettu - laitos ilmestyi vuosina 1927-28, kaksiosaisen laitoksen uusi painos 1936. Lauri Huovisen 34. ruotsalaisesta painoksesta suomentama laitos ilmestyi 1950 (uudet painokset 1957, 1973, 1980, 1987 ja 2010). Huovisen suomennokseen perustuva uudistettu laitos ilmestyi 2012.

13 e. ROSENIUS, C. O.: ELÄMÄN LEIPÄÄ. Tutkisteluja vuoden joka päivälle. 29. ruotsalaisesta painoksesta suomennettu. Wsoy 1927-28. 476 + 506. S. K3, luonnollista kulumaa. Kustantajan yhteissidos. s. 10-11

11 e. ROSENIUS, C. O.: ELÄMÄN LEIPÄÄ. Tutkisteluja vuoden jokaiselle päivälle. Sley 1980. 848. S. K3, erittäin siisti.

11 e. ROSENIUS, C. O.: ELÄMÄN LEIPÄÄ. Tutkisteluja vuoden jokaiselle päivälle. 29. ruotsalaisesta painoksesta suomennettu. Wsoy 1936. 2p. 476 + 506. S. K3, eln. Kustantajan yhteissidos.

M 4 e. SIMOJOKI, MARTTI: PÄIVÄN SANA. Luettavaa vuoden jokaiselle päivälle. Kirjapaja 1981. Neljästoista, korjattu painos. 510. S. K3.

3,30 e. SIMOJOKI, MARTTI: PÄIVÄN SANA. Luettavaa vuoden jokaiselle päivälle. Kirjapaja 1981. Neljästoista, korjattu painos. 510. S. K3, esilehdellä kirjoitusta ja leima.

2 e. SIMOJOKI - HAAVIO - RAPELI - WISLÖFF: PÄIVÄN MATKA. Hartaus vuoden jokaiselle päivälle. Toimittanut Tarja Sinervo. Kirjapaja 1994. 377. Skk. K3. Nahkakannet. Tarja Sinervon kokoamia hartaustekstejä Martti Simojoelta, Jaakko Haaviolta, Toivo Rapelilta ja Henrik Wislöffiltä.

4,50 e. VIRKKUNEN, PAAVO koonnut ja julkaissut: RUKOUSKIRJA. Kristikunnan väsymättömien rukoilijoiden rukouksia. Otava 1950. 4p. 419. S. K3. Raamatunkohta ja rukous vuoden jokaiselle päivälle. Rukouksia vanhoista ja uudemmista rukouskirjoista sekä eri kirkkokuntien ja herätysliikkeiden edustajilta ja kristillisiltä ajattelijoilta, mm. Johannes Krysostomus, muinais-Syyrialainen kirkko, Savonarola, Johan Huss, Luther, Mikael Agricola, Augustinus, Henrik Renqvist, Hedberg, Gustaf Johansson, Laestadius, Sakari Topelius, Pontus Wikner, John Bunyan, Spurgeon, Kierkegaard. Lopussa henkilöluettelo ja asialuettelo. 

LINKKI WISLÖFF, FREDRIK: HÄNEN KANSSAAN JOKA PÄIVÄ ja LEVÄHTÄKÄÄ VÄHÄN

3 e. YOUNG, SARAH: JEESUS KUTSUU. Kuva ja sana 2011. 399. N. K3. "Sarah Young kirjoitti vuosien ajan rukouspäivyriinsä omia ajatuksiaan. Ne olivat puhetta Jumalalle. Sitten tuli muutos: Sarah koki haluavansa keskittyä Jeesuksen ajatuksiin hänestä... Sarah Youngin päiväkirjasta löydät jokaiseen päivääsi sanoja ja raamatunkohtia, jotka Jeesus puhui lempeästi Sarahin sydämeen..."

 

¤   ¤   ¤

 

Niin tahtoisi Jeesus, "meidän rauhamme", toteuttaa kaikissa kansoissa rauhanjulistuksensa, että tulisi suuri maailmanrauha, jonka julistuskirjan Jeesus ristinpuussa verikirjoituksella allekirjoitti. Tahdommeko toimia tuota suurta päämäärää varten? Käytämmekö vapauttamme lähestyä armon ja rauhan valtaistuinta?

Ihmisraukat osoittavat syntipimeyttänsä eripuraisuudellansa ja puoluehengellänsä sielunsa pelastumisen kysymyksessäkin. Rakastavat luokituksia, nimiä ja jakoja. Mutta ne eivät merkitse kuolemassa mitään. Eikä armonportista päästä nimikortilla, vaikka mikäkin puoluenimi olisi siihen kirjoitettu. Yksi ainoa nimi vain portin avaa suurimmallekin syntiselle. Yhtä tietä sinne on kuljettava, jos mistä hyvänsä onkin matkalle lähdetty.

- - on olemassa perinpohjainen ristiriita Jumalan lasten ja maailman lasten katsantokannassa. Vastahakoisuus epäilemättä kärjistyy yhä itsetietoisemmaksi. Sitä enemmän kuin luopunut maailma huomaa, ettei saanut puolellensa kristittyjä hyvillä eikä pahoilla sanoilla, ei ivalla eikä pilkalla, sitä enemmän se kiihtyy vaihtamaan henkiset aseet aineellisiin: vainoon miekalla ja tulella. Merkkejä voi huomata.
  Ajallinen kehitys. Tieto- ja taitopuolinen edistys, jota joka kansanluokka intohimoisesti ihannoi ja tavoittelee, niin oikeutettua kuin itsessään onkin, alkaa yhä enemmän pitää päävihollisenansa uskontoa ja Jumalan siveellistä maailmanjärjestystä. Sotahuuto näitä vastaan kuuluu yhä äänekkäämmin ja julkeammasti. Ihmisraukka ei vieläkään näy, historian opetuksista ja aikojen pitkistä kokemuksista huolimatta, päässeen käsittämään, että sivistys ilman siveyttä, edistys ja vapaus ilman uskon kuuliaisuutta on kuin tyhjä kuori ilman sydäntä, joka punaisenkin pinnan alla kätkee vain katkerata pölyä.

Mikä tänä aikana enemmän liikuttaa kansoja kuin intohimoinen oman kansallisuutensa viljely. Jumalan lahja on oma kieli, kansallishenki ja omintakeisuus, jota kalliimpaa suojeltavaa ei millään kansalla ole. Vaan kun tuo rakkaus vääristetään toisten kansallisuuksien vihaksi ja sorroksi, niin totisesti asettuu kansallishenki sotaan Jumalan henkeä vastaan, joka tahtoo käyttää joka kieltä ja kansaa erikoisuuksineen ihmiskunnan suuren perheen henkiseksi rikastumiseksi ja kasvattamiseksi taivaallisen valtakunnan täydellisyyttä varten. Jos joku hallitus, joka Jumalan puolesta on maan päällä vanhurskauden valvojana ja oikeuden suojaajana, toisen kansallisuuden vääräksi eduksi, toista valtansa alaista kansallisuutta sortaa, vieroittaaksensa sen kansallisesta omintakeisuudestaan, on tämä hallitus tekemässä syntiä pyhää henkeä vastaan, mikä kunkin maan hengessä vaikuttaa. Edelläsanotut piirteet ovat oireita, miten maailmassa Kristus-vastainen valheen ja itsekkäisyyden henki on yhä enemmän pyrkimässä valtaan. Loppuratkaisun merkkejä!
  Vaan, kristittyni, kun nämä alkavat toteutua, minkäkaltaisia tulisi meidän itsemme ollakaan pyhissä menoissa ja jumalisuudessa! Ilolla ja toivolla, mutta pyhässä pelossa tulee rukoilla ja valvoa.

Vaan pääasia: kun nämä alkavat tapahtua, millä puolella, Jumalanko vai häntä vastaan, silloin olemme? Siitä on meidän Jumalan kanssa päästävä selville.
  Paraat kaikkina aikoina ovat tahtoneet, paraimman käsityksensä mukaan, olla Jumalan kanssa ja puolella. Epäilemättä sekin Turun piispa, Pentti (k. 25. 10. 1338), joka ankaralla kurilla, mutta varmasti pyhiä tarkoitusperiä varten kasvatteli kansaamme sen lapsuudenaikana jumalanpelkoon, siveyteen ja uskoon. Pakanallista mieltä vastaan kansassa hänen taistelunsa kävi, mutta onko se nytkään muuta kuin juuri pakanallista mieltä vastaan, kun kristinusko taistelee. Luonnollinen ihminen on sydämestään pakana. Auta meitä, Jeesus, voiton sankari, seuraamaan lippuasi, että säästyisimme viimmeisistä vitsauksista!

Lähetysharrastus on kuin kristikansojen hengellinen ilmanpuntari. Uskonelämä ei ole tervettä, ellei se, milloin lähetysasia on jo astunut kristittyjen yleiseen tietoisuuteen, saa sydämmiä lämpiämään, ja sytytä esirukousten uhritulta Herran edessä tämän asian hyväksi, ja ellei pakanoitten hätä herätä uskovissa uhraavaisuuden lahjaa.

Jeesuksen päivistä asti tämä sovinnonsaarna, sana rististä, on kohdistunut ihmiskunnan kokonaisuuteen, ja tarkoittaa sitä päivien loppuun saakka. 
  Kohdistuessaan ihmisiin tämä sana tapaa niitä kahta eri lajia, "kadotukseen joutuvia" ja "pelastuvia". Tässä ei ole paikka arvostella, miksikä toisten käy niin, toisten näin. Riittäköön ainoastaan viittaus, ettei Jumala määrää kumpiakaan kummannekaan. Ihmisten omassa vapaassa valinnassa se on. Tässä on apostolilla vain mielessä tosiasia, että niin tapahtuu. Mutta erittäin hän tahtoo kosketella erästä seikkaa, joka hänen mielestänsä varmasti nyt jo todistaa toisen tai toisen ihmisen valinnan suuntaa. Se tulee ilmi heidän suhteestansa "ristin saarnaan". Toisille se on paljasta "hullutusta", toisille se on "Jumalan voima".

Etkö tahtoisi, lukijani, pysähtyä tämän vakavan asian eteen, tunnollisesti kysyäksesi itseltäsi, kumpaako se on sinulle? Onko hullutusta, onko Jumalan voima? Kristinuskon alkuaikoina tuo tunnon kysymys esiintyi paljoa vaikeampana, mutta myöskin paljo mutkattomampana, niin sanoakseni yhdenmuotoisena. Joka kristinuskon tunnusti, siis käsitti Kristuksen ristin Jumalan voimaksi, kyllä hänen piti tietää, että hän sillä luopui kaikesta ulkonaisesta suojasta ja ihmistä viehättävästä elämästä. Pikemminkin oli saatavana ihmisten viha ja ylenkatse, yhteiskunnallinen syrjäyttäminen, haitat ja vaarat, tavaran, kunnian ja hengen menetys. Eikä tuo "ristin oppi" edes vastapainoksi tarjonnut ihmisen järki- tai tunne-elämää aistillisesti viehättäviä puolia, mutta pikemmin siinäkin kohdassa kieltäytymystä ihmisolennon voimallisimmasti vaikuttavista sielun vieteistä. Joka kaikesta tästä huolimatta valitsi sen opin, oli epäilemättä tullut varmaan vakaumukseen hengessänsä, ettei vähemmällä saisi Jumalan rauhaa ja pelastusta.
  Myöhemmin oli ja nyt on asianlaita toinen. Kristinusko on nyt niin moninaisesti kietoutunut koko yhteiskunta- ja sivistyselämän eri ilmauksiin. Kristinusko on ulkonaisesti saanut voiton maailmassa. Se on virallisesti tunnustettu turvatuksi ja oikeutetuksi kaikissa suhteissa elämän eri oloihin. Sen tunnustaminen ei nyt tuota julkista vahinkoa eikä vaaraa. Monissa oloissa vielä voi tuottaa etuja. Täten ristin tunnustaminen tai hylkääminen ei enää ole niin yksinkertaisesti ratkaistu asia. Ulkonaisesta näkyvästä piiristä ratkaisu on siirtynyt hengen näkymättömän elämän alalle ja taistelukentälle. Ja siellä käy vielä jokaiselle hänen elämässään kysymys: "Mitä on sinulle sana rististä? Onko se hullutusta vai onko se Jumalan voima?"
  Kuoleminen ristillä, ja samankaltaisen kuoleman noudattaminen, hengellisesti kuolettamalla itsessään mikä on oman tahdon tai mielen mukaista, täytyy tietysti tuntua hulluudelle siitä, joka ei aavista muuta itsensäsäilyttämisen ja -puoltamisen keinoa kuin itsensä korottamisen ja kaiken omansa voimaansaattamisen kaikkine pyyteineen, olkoon aistillisella, olkoon henkisellä alalla. Mutta uhrautumisen suuren ja ihanan salaisuuden ken käsittänyt on sydämessään, hänelle selviää, miten eläminen todellisesti alkaa kuolemisesta. Niin kuin Kristuksessa, niin hänen seuraajissaan. Hänelle vihdoin tulee sana rististä todelliseksi Jumalan voimaksi.

Kukin aika oman käsityksensä mukaan etsii Herraa. Mutta kullekin asetetaan eteen ratkaiseva valinta. Miten valitset? Maailmanko? Silloin enkelit itkevät. Mutta se on sinun tuomiosi. Valitse taivas, niin ei Jeesus ole enää mielestäsi liian lähellä eikä kaukana, vaan hengellänsä hän asuu sinussa ja sinä hänessä.

Miten vain pääsemmekin hengellisesti kohoutumaan, olemme aina kuitenkin alttiina maailmallisuudelle ja orjistumiselle synnin alle. Tarvitaan Jumalan uudesti luovaa työtä meissä. Ei riitä, että olemme suotuisimpiinkin suhteisiin päässeitä, että omaamme voimallisimpia välineitä hengelliseksi elämäksi, vaan palavan hengen saadaksemme, Jumalan on tekeminen työnsä meissä. Hän voi tehdä sen sellaisinakin aikoina, joina emme olisi saattaneet sitä aavistaakaan, saati ansaita.
  Kuitenkin on meidän sitä varten täytettävä joitakin ehtoja. On sodittava himoja vastaan. Ei voi jumalallinen luonto meissä päässä vallalle, jos murtumaton maailmanmielisyys saa olla voimallisena meissä. Ja valvova itsensätunteminen asettaa tunnon tuomion alaiseksi kaikki erehdykset, nuo hienotkin ansat, joilla maailma pyytää kietoa meitä itseensä. Tulee näkyviin oma sisäinen köyhyys. Syntiä vastaan sotiva oppii tuntemaan sielunsa suuria tyydyttämättömiä tarpeita, joita ainoastaan iankaikkinen Jumala voi täyttää. Ammottava tyhjyys sydämessä sitä enemmän huutaa elävää Jumalaa.

Emme voi nähdä toisten henkeen, kuka on palava, kuka ei. Jumala on sydäntentutkija. Hän näkee meidät kaikki. On kuitenkin ulkonaisesti nähtävä merkkejä ja hedelmiä, jotka todistavat, mistä ahjosta heijastavat. Toimiva työ ja rakkaus ennen kaikkea. Rukous ja kristillinen hartauselämä kodissa on lieskehtivä uhrisavu palavasta hengestä. Sellainen koti on kuin suorassa liikeyhteydessä taivaan kanssa, josta Jumalan enkelit rukouksen siivin laskeutuvat alas näihin maallisiin majoihin. Tarmokas toiminta lähimmäisen, kansan ja isänmaan puolesta, vanhurskauden ja rakkauden juurruttamiseksi, on voimallinen todistus palavasta hengestä.

Niin kuin Israel ja sen maa kuuluvat toinen toisellensa, niin kullekin kansalle se maa, jonka Jumala on sille antanut. Maallisen siunauksen korkein määrä on yhä joka kansalla pysyä ja menestyä omassa maassaan. Niinkuin muinoin maanpakolaisuus oli raskain ajallinen rangaistus, on se totisesti vieläkin.
  Tulee aika, jonka Jumala on luvannut, kun koko maailma siunattuna tunnustaa Kristuksen kuninkaaksensa. Silloin on Pohjolakin oleva ihana. Se on varma. Vaan asuuko täällä silloin Suomen suku, vai onko se kelvottomana ja maineettomana hävinnyt historiasta, kuten kerran nuo kymmenen Israelin sukukuntaa, niin - se riippuu kansasta itsestänsä.

Lupaus kuuluu: "Silloin minä istutan heidät omaan maahansa, niin ettei heitä enää temmata pois maastansa, jonka minä olen antanut heille; sanoo Herra, sinun Jumalasi." Ystäväni! "Ei temmata pois." Jos tahdomme, ei temmata pois. Vaan jos ylpeästi taikka miehuuttomasti olemme tahtomattomia, niin temmataan meidät pois; ja tämä kansa kaatuu kuin juureton puu. Silloin on Suomen kansalla iäinen yö. Varjele, Jumala, siitä!
  Marraskuun 4:llä p:llä on ollut painava merkitys kansamme uusimmassa historiassa. Sinä päivänä vuonna 1905 hallitsija antoi julistuksen, jonka kautta valtiollista ja kansallista elämäämme haitanneet epäkohdat olisivat poistettavat. Oliko meidän syymme, että lupaus ja odotuksemme ei toteutunut, ei kuulu tähän. Mutta kristitty ei voi olla uskomatta, että kerran on tuleva Suomelle aika, jolloin sen tila vastaa profeetallista kuvausta. Sitä aikaa varten kristitty kansamme tahtoo tehdä työtä. 

Näin kristinusko julistaa kaikkien ihmisten vapautta, yhdenvertaisuutta, veljeyttä, heidän yhtäläisyyttänsä ihmisinä ja lunastettuina, koska ovat kaikki saman Jumalan kuvan mukaan luotuja, kaikki yhtäläisesti velvoitetut palvelemaan Jumalaa, kaikki syntisiä ja pelastusta tarvitsevia, Jumalan valtakuntaan kutsuttuja.
  Kristinusko ei tahdo poistaa Jumalan säätämästä tai sallimasta olevia erilaisuuksia kansallisuuteen, kieleen, sukupuoleen, säätyyn, omaisuuteen nähden, mutta selittää nuo ulkonaiset eroavaisuudet epäoleellisiksi, sillä niistä ei riipu kenenkään ihmisarvo eikä -oikeus. Kristinusko näet itse on korkeampi yhdistäjä, joka hengellisesti yhdistää eroitetut ja korottaa alhaiset. Sillä kaikkien tulee samoin alistua Kristuksen hengen hallittaviksi, joka on elämänperuste kaikille. Tähän Jumalan uuteen armotalousjärjestelmään käy kaikkien yhtyminen kaikista kansoista, kielistä, suvuista. Tämän aatteen täydellistä toteutumista ei kristikunta voi olla toivomatta.

Vaan missä, kysytään, on nyt tuo kristikunnan julistama vapaus, yhdenvertaisuus, veljeys? Eikö pikemmin kansojen ja kielien välillä vallitse verisin viha ja sorto? Liiankin totta!

Säätyluokat nousevat toisiaan vastaan. Sukupuoli riitelee toista vastaan oikeuksistansa. Ja kuitenkin, jos tutkimme historiaa, näemme kuinka paljon maailma on kristinuskon vaikutuksesta muuntunut. Jos vanhan maailman ihminen nousisi näkemään nykyisiä yhteiskuntaoloja, ei hän voisi kyllin ihmetellä, että kaikkia pidetään periaatteellisesti yhdenarvoisina ihmisinä, naisia ja palvelijoitakin.
  Mutta oikeastaan sanotut, kaikkia koskevat muutokset, ovat enempi kuin mitä apostolin sana lupaa. Se näet edellyttää vapautta, tasa-arvoisuutta, veljeyttä ainoastaan elävien kristittyjen keskuudessa. Lupaa hengellistä, ei ensi sijassa ulkonaista vapautta. Sen ehdolla ja niille, jotka ovat "yksi Jeesuksessa Kristuksessa". Uskossa Kristukseen eroavaisuudet, vaikka maailmassa paljon merkitsevät, menettävät arvonsa. Kristittyjen kesken ovat kaikki veljiä, niinkuin kaikki ovat Jumalan lapsia.

Kaikkina kristikunnan aikoina ei ole täysin käsitetty kristinuskon vapaata ja vapauttavaa hengellisyyttä. Uskonpuhdistus sen aatteen jalouden on jälleen kirkastanut ihmiskunnalle. Niiden joukosta, jotka kansallemme olivat uutta valoa saattamassa, ei jouda jäämään unholaan nimi Martti Skytte (k. 30. 12. 1550). Hän oli Suomen viimeinen katolinen, tai, miten tahtoo, ensimmäinen evankelinen piispa, sillä omassa itsessään, toimessaan, ehkä opissakin, hän pyysi välittää vanhasta uuteen. Mutta kaikissa tapauksissa hän tehokkaasti edisti uuden opin ja valon leviämistä kirkkoon ja kansaan, varsinkin toimittamalla nuoria miehiä uskonpuhdistuksen pääpaikoille, heidän valmistuaksensa kirkon palvelukseen. Siitä on hänellä pysyvä hyvä maine. Itse oli Skytte elämässään hurskas, vakava ja nöyrä mies. Hän rakasti uskontoa ja kirkkoa. "Niin hän loisti säteilevän tähden lailla esikuvana muille kaikissa hyveissä."

Pyytäkäämme Kristuksessa olla, niin eivät ajan vaivat, eivät vihat voi sammuttaa rakkauttamme ihmisiin, olkoot mitä kansaa, kieltä, sukua tahansa, rakkauttamme uskonveljiin, rakkauttamme "veljeemme Jeesukseen", jonka kautta saamme omaksemme Jumalan kalliimmat lupaukset ajassa ja iankaikkisesti. Silloin meissä toteutuu ja, suo Jumala, muissakin meidän kauttamme ihmiskunnan jaloin ihanne, jota moni väittää vain unelmaksi: vapauden, yhdenvertaisuuden, veljeyden ihanne. Jumala, anna se armostasi! Amen.

( J. R. Koskimies, Päivämuistoja II. Sivuilta 866-867, 912-913, 919, 921-923, 927-929, 946, 1138-1140. Kieliasua paikoitellen nykyaikaistettu. ) 

 

Myytyjä kirjoja

M 7 e. ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA. Bereshit – Alussa. Jerusalemin Raamatuntutkijat 1991. 194. N. K5. Ensimmäinen Mooseksen kirja hepreasta käännettynä, alaviittein. Kirjan lopussa selitystä eräistä alkutekstin sanamuodoista ja merkityksistä.

M 15 e. PERHERAAMATTU. Pyhä Raamattu, Gustave Dorén piirtämällä 208:lla kuvalla varustettu. Vanhan testamentin alkupuoli ja koko Uusi testamentti painettu raamatunkäännöskomitean uuden suomennoksen mukaan. Wsoy 1923. 870 (Vanha testamentti) + 343 (Uusi testamentti). Kuv. S. * * . K3, hyväkuntoinen, selkäosassa luonnollista kulumista, täysin siisti, ei merkintöjä. Kauniit nahkakannet. Gustave Dorén hieno kuvitus. Ei sisällä apokryfikirjoja.

M 4 e. GENESIS. Ensimmäinen Mooseksen kirja uutena suomennoksena. Wsoy 1985. 150. S. Kp. * . K3, eln. Uuden raamatunkäännöksen (1992) ensimmäinen osa Genesis isotekstisenä laitoksena + esipuhe ja johdanto.. 

M 5 e. Raamattu. 1933/1938 käännös. 1030 + 355 + karttasivuja. S. K3, kokonaan siisti, ei merkintöjä. Tummanpunaiset kannet. Painettu Saarijärven Offset Oy 1992.

M 2 e. SALMINEN, SEPPO: JOHANNES RAUMANNUS. Biografinen tutkielma. Suomen Kirkkohistoriallinen Seura 1970. 197. N. K3. Tutkielma Raumalla syntyneen Johannes Raumannuksen (1570 – 1614) vaiheista, ajattelusta ja työstä. Raumannus oli elinaikanaan ehkä huomattavin teologisen oppineisuuden edustaja Ruotsin valtakunnassa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 81.

M 6 e. SALMIT JA JOBIN KIRJA. Uusi suomennos selityksin. Vapaa evankeliumisäätiö 1971. 183. Kuv. S. Omi. K3. Psalmit ja Jobin kirja Aapeli Saarisalon käännöksenä. Lopussa kaksi kuvasivua muinaisista lyömä- ja kielisoittimista. Esilehdellä tekijän nimikirjoitus: 2. 7. 1978 Aapeli Saarisalo.

M 4 e. STRONSTADT, ROGER: LUUKKAAN KARISMAATTINEN TEOLOGIA. Ristin Voitto 1989. 150. N. K3, erittäin siisti, eln. "Luukkaan karismaattinen teologia on esitys Luukkaasta teologina, joka on käsitellyt Pyhän Hengen karismaattisia lahjoja enemmän kuin yksikään toinen Uuden testamentin kirjoittaja."

M 3 e. SYVÄNTÖ, K.O.: VANHAN TESTAMENTIN KÄÄNNÖSVIRHEISTÄ. Ari 1979. Toinen, laajennettu painos. 48. N. K3. 

M 6 e. TANSKANEN, KALEVI: LUTHER JA KESKIAJAN TALOUSETIIKKA. Vertaileva tutkimus. Helsinki 1990. 231. N. K3, erittäin siisti. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 169. 

M 6 e. UKKOLA, HELGE: USKON MAAILMA. Tutkielmia systemaattisen teologian alalta. Helsinki 1967. 195. N. K3, erittäin siisti. Teologisen tutkimusseuran julkaisuja 1. Sisällys: Sana ja omatunto (sivut 13 - 62, mm. omastatunnosta teologisena probleemina), Uskonvanhurskaus (63 - 100, mm. vanhurskautuksen objektiivisesta ja subjektiivisesta puolesta), Etiikan kysymyksiä (101 - 158, nöyryydestä ja moraalisesta rohkeudesta, Sören Kiergekaardin elämästä ja ajattelusta, lähimmäisen rakastamisesta ja palvelemisesta), Viitteitä (159 - 180), Kirjallisuusluettelo (181 - 188), Zusammenfassung (189 - 192), Henkilöhakemisto (193 - 195).

M 1 e. WIRÉN, EDVIN: PYHÄT KIRJOITUKSET. Wsoy 1931. 240. S. K3. Raamatun kirjojen synnystä ja niiden johtavista aatteista.