Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Kalevala kts. Antropologia, Kansanperinne, Mytologiat

Suomen ja Venäjän puolinen Karjala. Rajantakaiset suomensukuiset heimot. Viipuri. 

16 e. HÄRKÖNEN, IIVO: ITÄINEN VARTIO. Ahjo 1920. 395 + liitekuvasivut. S. K2, kansissa kulumaa, esilehdellä repeytymä; sisäkannella kaunokirjaimin Rudanmaan kansakoulun oppilaskirjasto N:o 14. Teoksen loppuosassa Luettelo rajantakaisen Karjalan kylistä: Vienan Karjala (sivut 327-338) ja Aunuksen Karjala (339-395). 126-127, 128, 156, 157, 158-159, 160, 338-339

7 e. KANTEE, LAURI: KONSA VAINO SUOMEAMME... Tekijän kustantama 1989. 155 + kartta. Skk. * . Omi. K3, elk. Trilogian ensimmäinen osa kuvaa elämää kannakselaisessa kyläyhteisössä talvisodan alla 1939 sekä kyläläisten evakuointia sodan puhjettua. Alussa taustapahtumia vuoden 1939 sykysyllä (sivut 4 - 5) ja Kirjassa esiintyvää murresanastoa (6 - 11); lopussa kaksisivuinen kartta. Nimilehdellä tekijän nimikirjoitus.

7 e. KANTEE, LAURI: JA KUN ONNEN PÄIVÄN KOITTO... Tekijän kustantama 1990. 111. Skk. * . Omi. K3, elk. Trilogian toinen osa. Asukkaiden paluu kotikylän tutuille, mutta suurelta osin hävitetyille paikoille 1941-42. Murresanastoa sivut 4 - 7. Tekijän nimikirjoitus.

7 e. KANTEE, LAURI: SUOMEN SURUT SOITTELEE. Tekijän kustantama 1991. 115. Skk. * . Omi. K3, eln. Trilogian viimeisessä osassa aiheena kyläläisten lähtö kodeistaan kesäkuussa 1944 ja vaellus pakoon lähenevän vihollisen jaloista. Tekijän nimikirjoitus.  

6 e. KARJALASTA YHTÄ KAIKKI. Liperiläiset kertovat. Toimittaneet Annikki Kaivola ja Urpo Vento. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1972. 244. Kuv. N. K3, kansipaperissa kulumaa. SKS:n Kansanelämän kuvauksia VI. "Kertomusperinteen tutkijat haastattelivat parina kesänä liperiläisiä, kyselivät tarinoita, kaskuja ja muistitietoa. Siinä ohessa juteltiin myös ajankohtaisista ongelmista... Nauhurit tallensivat toista sataa kertojanääntä, yhteensä 180 tuntia puhetta Liperistä... Tekstikatkelmat on jaettu kolmeentoista lukuun, jotka pyrkivät samalla esittelemään kertomusperinteen tyypillisiä aiheita ja valaisemaan perinteen välittymistä. Valikoiman kertomusteemoja on täydennetty kirjallisilla muistiinpanoilla Kansanrunousarkiston ja Liperi-Seuran kokoelmista." Kansi.

10 e. KOPONEN, RAIJA toimittanut ja suomentanut: SATUJA JA LEGENDOJA. Martta Pelkosen salmilaismuistiinpanoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1976. 324. Skk. K3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 323. Takakannesta:

"...valikoima Martta Pelkosen rajakarjalaiselta kotiseudultaan 1910- ja 1930-luvulla muistiinpanemaa kertomusperinnettä. Valitut sadut ja legendat on painettu sekä alkuperäisellä Salmin murteella että suomeksi tulkittuina. Nykysuomalaiselle kirja on avain karjalan kieleen ja karjalaisen ihmisen mielikuvituksen maailmaan."

40 e. NÄSI, VALDE - OVASKA, EEMIL: LAATOKAN MAININGIT. Laatokan ja sen rannikon elämää sanoin ja kuvin. 33 teksti- ja 470 syväpainokuvaa sekä 2-värinen karttaliite. Otava 1942. 211 + karttaliite. Kuv. Skk. ** . K3. Laatokan Aseveljet r.y:n julkaisu.

Laatokan mainingit on hieno harvinaislaatuinen kirja Laatokasta. Sotakuvien lisäksi kuvia veneistä ja laivoista, kalastuksesta Laatokalla, kylistä, kasveista, geologiasta, asumuksista ja kansanelämästä. Sivut 5-64 tekstisivuja: Laatokka ja karjalaiset (Laatokan asutuksen synty, karjalaisten sodat ja kahakat), Laatokka ympäristöineen, Laatokka sodan- ja rauhantoiminnan näyttämönä, Laatokan puolustustyötä ennen talvisotaa, Laatokka kalavetenä, Laatokan kalastuksesta ja liikenteestä (Laatokan kalastajien elämää, Laatokan laivoista ja laivaliikenteestä, venetyypeistä), Sodan mainingit Laatokalla 1939-1940, Laatokka vallataan takaisin. Näsin ja Ovaskan lisäksi kirjoittajina Erkki Kanervo, Antti Komonen, Arvi Koljonen ja Viljo Jääskeläinen. Sivut 65-207 valokuvia.

7,50 e. REIJONEN TUULI: KANNAKSEN MOSAIIKKIMAAILMA. Otava 1968. 86 + liitekuvasivut. S. Kp. K3, eln. 40 liitekuvaa. Takakansi. s. 21, 61, kuva, kuva.

12 e. SIIRTOKARJALAISTEN TIE II. Nyky-Karjala Oy 1970. XV + 1575. Kuv. S. ** . K3. Musta nahkaselkä kullanvärisellä painatuksella.

12 e. SIIRTOKARJALAISTEN TIE III. Nyky-Karjala Oy 1970. XV + 1670. Kuv. S. ** . K3. Musta nahkaselkä kullanvärisellä painatuksella.

15 e. SIIRTOKARJALAISTEN TIE IV. Nyky-Karjala Oy 1971. XV + 1605. Kuv. S. ** . K3. Musta nahkaselkä kullanvärisellä painatuksella.

15 e. SIIRTOKARJALAISTEN TIE: OSOITEHAKEMISTO. Nyky-Karjala Oy 1971. 817. Kuv. N. ** . K3. Sivuilla 6-7 hyvä koko aukeaman kartta.

Teoksessa kukin henkilö on saanut oman kappaleensa. Siitä ilmenee hänen täydellinen nimensä, myös mahdolliset lempinimet tai entiset nimet ja avioituneesta naisesta hänen tyttönimensä. Edelleen henkilöistä on tarkat tiedot, kuten syntymäaika, syntymäpaikka, arvo tai ammatti jne. Myös aviopuolisosta ja lapsista ilmenee teoksessa vastaavia tietoja. -- Asuinpaikat Karjalassa ja sen jälkeen muualla Suomessa on lueteltu aikajärjestyksessä. Haastateltavilta on tiedusteltu sopeutumista nykyiseen asuinpaikkaan ja viihtyvyyttä siellä. Myös miesten palvelu sotien aikana eri joukko-osastoissa ja heidän saamansa kunniamerkit ja -mitalit ilmenevät teoksesta. --
  SIIRTOKARJALAISTEN TIE on neliosainen. -- ensimmäisessä osassa ovat kaikki Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, toisessa osassa etelärannikolla asuvat. Kolmas osa peittää kapeahkon kaistaleen Lahden korkeudelta itärajalle saakka ja neljäs osa kattaa koko muun Suomen.
  Teoksen kuvat on sijoitettu haastattelun kanssa ensisijaisesti samalle sivulle tai aukeamalle, -- . Kaikille teoksen tilaajille lähetetään myös osoitehakemisto erillisenä osana.
(Siirtokarjalaisten tie -teossarjan alkusanoista)  

Hakemisto on jaettu niin, että siinä on esitetty Karjalan kunnat aakkosjärjestyksessä. Löytääksenne jonkin henkilön tiedot Teidän pitää tietää hänen entinen tai nykyinen sukunimensä sekä vaihtoehtoisesti joko hänen syntymäpaikkansa tai viimeinen asuinkuntansa Karjalassa.
(Siirtokarjalaisten tien osoitohakemiston alkusanoista)   

13 e. TERIJOKI - LUMOTTU RANTA. Kuvauksia Kannakselta ja Terijoelta. Karisto 1987. 309 + kuvaliitteet. S. Kp. K3. Teokset toimittajat Salme Aejmelaeus, Ritva Heikkilä, Esko Mannermaa, Mirjam Nurminen, Kalevi Tilli. 30 kirjoittajaa, toimittajien lisäksi mm. Eva Cederström, Georg de Godzinsky, Ilmari Helanto, Heikki Herlin, Matti Kekkonen, Eino Krohn, Liisa Krohn, Sven Krohn, Iisakki Lahtiharju, Peter Mirobylov, Erkki Palolampi, Victor Procopé, Urho Sipponen, Erik Tuomas-Kettunen. Kuvia mm. kirjoittajien kotialbumeista, suuri osa kuvista ennen julkaisemattomia. Kirja kuuluu kolmen muistelmateoksen sarjaan, muut osat Terijoki - paratiisi meren rannalla (1982) ja Terijoki - unelma ennen myrskyä (1984). s. 241, 254-255, 286-287, X.

7 e. VELTHEIM, KATRI: KÄVELYLLÄ VIIPURISSA. Tammi 1985. 2p. 181. Kuv. S. * . Kp. K3. Viipuria linnan kivimuureilta Torkkelin lehmusten alle ja Funkis-Viipuriin, esikaupunkialueiden idylliin ja huviloiden komeuteen Pikiruukilla, Kolikkoinmäen kirjavista pikkutaloista Monreposiin ja Saarelaan. Hyvätietos - runsaasti 1920- ja 30-lukujen valokuvia. 

 

 

 

Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta