Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi


  Hullun puolustuspuhe         Kahden vuoden päiväkirja           Päiväkirjat 1955-1988
  [ s. 7 ]                          [ s. 252-253, 292-293, 294-295 ]                   [ s. 30-31 ]

 

Haanpää, Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-39, s. 41, 132, 133, 223, 256, 257

Huugo Jalkanen, Kirjallinen kevät,
s. 4-5, 6-7, 128-129, 232-233, 234-235, 266-267, 268-269, 306-307, 308-309

 


                                                                                  

Kts. myös PARNASSO

KIRJALLISUUS


Kirjallisuudenhistoria ja -tutkimus, Kirjallisuusesseet, Runousoppi

7 e. GODENHJELM, B. F.: RUNOUS JA RUNOUDEN MUODOT. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1914. XXVI + 568. S. * . K2, selkä rispautunut, kirjan alkuosassa rumannäköinen kosteushaitta, muuten sisällöltään siisti. SKS:n toimituksia 135.

Godenhjelmin pääteos jakautuu kolmeen kirjaan: 1. Runous kuvausvoiman ja kansanhengen tuotteena, 2. Runouden sisällys ja taidetavat, 3. Ulkomuoto ja runouden lajit. Godenhjelm (1840 - 1912) ehti kuolla ennen kirjan lopullista valmistumista, ensimmäinen kirja oli valmis ja on julkaistu jo 1885, toinen kirja oli painokunnossa, kolmas viimeistelyä ja lisäyksiä vailla. Teokseen liitetty julkaisijoiden esipuhe (VII - IX), lyhyt elämäkerta (XI - XXVI), tekijän kirjoitus "Mikä on suomalainen sivistys?" (515 - 527, julkaistu Valvojassa 1906) sekä runoja mm. "Suomen herääminen", "Juhlaruno" (Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun rakennuksen vihkiäisissä syyskuun 27 p:nä 1884), "Aleksanterin ja Roksanen häät", "Armahan nukkuessa".

7 e. KALLIO, O. A.: UUDEMPI SUOMALAINEN KIRJALLISUUS I - II. Wsoy 1928-29. 2p. (tarkistettu ja uudistettu painos). Ensimmäinen osa 279 + 8, toinen osa 306 + [4]. S. Kp. K3, ExL (Kummassakin osassa Kauko Kulan exlibris vuodelta 1945, tekijästä ei tietoa); ensimmäisen osan kansipaperissa kulumaa, toisen osan kansipaperi risa; kirjat hyväkuntoiset ja siistit. Ensimmäinen osa 1800-luvun puolivälistä vuosisadan loppuun, toinen osa 1800-luvun lopulta vuoteen 1928.

5 e. SEPPÄLÄ, ARTO: MITÄ WALTARI VASTASI. Kirjoituksia kirjoista, kirjailijoista, kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. Wsoy 1989. 166. S. Kp. K4. Takakansi.

6,50 e. SIHVO, HANNES: SOUTU BYSANTTIIN. Paavo Haavikon metodin ja maailmankuvan tarkastelua. SKS 1980. 174 + liitekuvasivut. N. K3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 356. Takakannesta:

"Hannes Sihvo käsittelee tutkimuksessaan laajan vertailuaineiston pohjalta lähinnä kahta Paavo Haavikon runoteosta, 'Neljäätoista hallitsijaa' ja 'Kahtakymmentä ja yhtä'. Paavo Haavikon laajan runotuotannon joukossa näillä teoksilla on vankka asema. Toisaalta näitä teoksia on pidetty vaikeina niissä käytetyn aineistotekniikan ja omalaatuisen runollisuuden vuoksi. Runoelmat perustuvat Bysantin kiehtovaan ja julmaan 1000-luvun historiaan, mutta samalla niissä tulee esiin runoilijan näkemys ikuisista vallan ja rahan kuvioista. Tutkimus pyrkii valottamaan molempia tasoja... Monet selittämättömiltä näyttävät runokuvat saavat historialliset selityksensä..." 

Kirjailijatutkimuksia

6 e ANTTILA AARNE: VIHTORI PELTONEN – JOHANNES LINNANKOSKI, elämä ja toiminta v:een 1900. Wsoy 1921. 276. Kuv. + ANTTILA AARNE: VIHTORI PELTONEN – JOHANNES LINNANKOSKI, elämä ja toiminta v:sta 1900. Wsoy 1927. 368. Kuv. YS. K2, selässä ruma kosteustahra, muuten siisti. Yhteissidos kahdesta teoksesta. Seikkaperäinen esitys Vihtori Peltosen (Johannes Linnankoski) elämästä 1869 – 1913 ja kirjallisesta työstä. Kuvituksena vanhoja valokuvia vuosisadan vaihteen kummaltakin puolelta, piirroksia ym.

8 e VASENIUS VALFRID: ZACHARIAS TOPELIUS IHMISENÄ JA RUNOILIJANA. Kolmas osa. Otava 1919. VIII + 576. Kuv. N. K3, avaamaton.

6 e VASENIUS VALFRID: ZACHARIAS TOPELIUS IHMISENÄ JA RUNOILIJANA. Neljäs osa. Otava 1927. VIII + 554. Kuv. N. K3, avaamaton, kansissa lievää kulumaa.

6 e VASENIUS VALFRID: ZACHARIAS TOPELIUS IHMISENÄ JA RUNOILIJANA. Viides osa. Otava 1931. 560. N. K3, avaamaton, kansissa kulumaa. Alussa Herta Lutherin ja Johan Vaseniuksen sanat lukijalle.

7 e VASENIUS VALFRID: ZACHARIAS TOPELIUS IHMISENÄ JA RUNOILIJANA. Kuudes osa. Vaseniuksen muistiinpanojen perusteella valmiiksi kirjoitettu ja painokuntoon toimitettu. Otava 1933. VIII + 481. Kuv. N. K3, avaamaton, selkä alaosasta kulunut. Kirjan alussa Herta Lutherin esipuhe lukijalle, lopussa Johan Vaseniuksen laatima hakemisto.

Topelius (1818 - 1898) tahtoi nimenomaan Vaseniuksen elämäkertansa kirjoittajaksi. Vaseniuksen laaja selonteko kansalliskirjailijan elämänvaiheista, ajattelusta ja kirjoituksista ilmestyi 1912 - 1933. Kuusiosainen teossarja on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ajankuvausta Topeliuksen ajan henkisestä ilmapiiristä ja oloista.
  Valfrid Vasenius (1848 - 1928) ei ehtinyt saada työtä valmiiksi vaan kuoli ennen viidennen osan painatusta, joka kuitenkin oli kirjoitettuna. Painokuntoon sen viimeistelivät Herta Luther ja Johan Vasenius, Valfrid Vaseniuksen tytär ja poika.
  Myös viimeinen osa oli pääpiirteittäin hahmoteltuna ja osittain kirjoitettunakin. Sen toimittivat painokuntoon Yrjö Hirn, Paul Nyberg ja Herta Luther.

 

Kirjailijoiden päiväkirjat ja kirjeet
sekä kirjallisuuden tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia elämäkertoja ja muistelmia

3 e. BALZAC: CORRESPONDANCE. Tome III. (1836 – 1839). Garnier 1964. V + 927 + liitekuvasivut. Kuv. N. K3, eln. Textes réunis, classés et annotés par Roger Pierrot, Conservateur à la Bibliotheque Nationale. Yli 700 sivua Honore de Balzacin (1799 – 1850) laajaa kirjeenvaihtoa alkukielellä: kirjeitä vuosilta 1836 – 1839. Sisältää 600 kirjettä. Kirjeenvaihtoa mm. Victor Hugon, Alphonse de Lamartinen, Charles Lassaillyn ja George Sandin kanssa sekä useita avomielisiä kirjeitä arvoitukselliselle "Louiselle". Joka vuoden alussa Balzacin elämän tapahtumia lyhyesti esitettynä (koonnut Roger Pierrot). Lopussa hienosti järjestetty hakemisto, henkilöhakemistossa elämäkerrallisia tietoja henkilöistä.

8 e. BIRYKOV, PAUL: LEO TOLSTOIN ELÄMÄ JA TEOKSET I. Autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia, koonnut Paul Birykov, tarkastanut Leo Tolstoi. Werner Söderströmin Osakeyhtiö 1906. 447 + kuvasivut + liite. S. K3. Venäläisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt.

6 e. HAANPÄÄ, PENTTI: MUISTIINMERKINTÖJÄ vuosilta 1925 - 1939. Otava 1989. 3p. 293. S. Kp. K3.

7 e. HÄKLI, PEKKA: ARVID JÄRNEFELT JA HÄNEN LÄHIMAAILMANSA. Wsoy 1955. 592 + liitekuvasivut. S. K3.

7 e. HÄMÄLÄINEN, HELVI: PÄIVÄKIRJAT 1955-1988. Toimittanut Ritva Haavikko. Wsoy 1994. 2p. 701 + liitekuvasivut. S. Kp. K3.

XXX IKÄVALKO, REIJO toimittanut: PAREMPI KERTARUTINA KUIN AINAINEN KITINÄ. Mauri Sariolan päiväkirja.

10 e. JALKANEN, HUUGO: KIRJALLINEN KEVÄT. Kuvauksia ja muistelmia Suomen Kirjailijaliiton vaiheista. Wsoy 1956. 320 + kuvaliitteet. S. Kp. K3, erittäin siisti. Kirjallista kulttuurihistoriaa 1800-luvun puolivälistä 1930-luvulle. Runoilija, kriitikko, toimittaja professori Huugo Jalkanen (1888-1969) vaikutti Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa 1924-27 ja 1929-53, vuodet 1940-49 johtokunnan sihteerinä.

Huugo Jalkasen kuvitettu muistelmateos KIRJALLINEN KEVÄT kuvaa suomalaista kielitaistelua ja Kirjailijaliiton vaiheita. Aivan erityisesti teos keskittyy 1920-lukuun kuvaten ja taustoittaen aikakauden kirjallisia ilmiöitä ja kirjailijoiden keskinäisiä suhteita sekä suhdetta kritiikkiin, yhteiskuntaan, menneeseen ja moderniin. Takakannesta:
  "Kirjailijaliiton perustaminen ja liiton ensimmäiset vuodet saavat teoksessa eloisan kuvauksensa. Kirjan sivuilla esiintyvät vuosisadan alkupuoliskolla eläneet johtavat kirjailijat ja runoilijat... Kun teoksen puitteisiin kuuluvat sortovuodet, suurlakko ja Viaporin kapina, ensimmäinen maailmansota ja itsenäisyystaistelumme, ilmenee siinä varsin kirpeitäkin kannanottoja... Värikäs, monipuolinen ja raikas kuvasarja kulttuurihistoriamme vaiheikkailta vuosilta."

8 e. JALKANEN, HUUGO: KIRJALLINEN KEVÄT. Kuvauksia ja muistelmia Suomen Kirjailijaliiton vaiheista. Wsoy 1956. 320 + kuvaliitteet. S. K3.

4 e. KALLAS, AINO: PÄIVÄKIRJA VUOSILTA 1922-1926. Otava 1955. 304. N. K3. "Aino Kallas avaa lukijoilleen ovet Lontoon loisteliaaseen seurapiiri- ja taiteilijaelämään... Kesken kuumeista elämää saavuttaa hänet viesti Eino Leinon kuolemasta. Se kirvoittaa esiin tukahdutettuja muistoja, jotka Aino Kallas uuden voimantunteensa vallassa luuli iäksi haudanneensa... Päiväkirja IV tutustuttaa lukijan siihen elämään, jonka keskellä Aino Kallas eli ulkonaisilta mitoiltaan avarimmat ja uljaimmat vuotensa." s. 182-183, 184-185.

Myyty 15 e. KALLAS, AINO: ELÄMÄNI PÄIVÄKIRJAT 1. (1897-1916). Otava 1978. 718. S. Kp. K3. + ELÄMÄNI PÄIVÄKIRJAT 2. (1917-1931). Otava 1978. 759. S. Kp. K3. Esipuheella, eräillä lisäyksillä ja huomautuksilla varustanut Kai Laitinen.

2,50 e. LEINO, EINO: KIRJEET FREYA SCHOULTZILLE JA OMAISILLE. Toimittanut Aarre M. Peltonen. Otava 1961. 230. Kuv. S. K3. Eino Leinon kirjeet I. X

1,50 e. LEINO, EINO: KIRJEET AINO KALLAKSELLE, YSTÄVILLE JA YHTEISÖILLE. Toimittanut Aarre M. Peltonen. Otava 1962. 343. S. K2, parilla sivulla muutama himmeä tahra, sivuihin tarttunut lievää tupakanhajua, muuten hyvä. Eino Leinon kirjeet IV. S. 5, 194-195.

Eino Leinon kirjeet I - IV ilmestyi 1960-62 Aarre M. Peltosen toimittamana. Kirjeet on varustettu selityksin. Kustantajan mukaan sarja on "laajin suomalainen julkaistu kirjekokoelma ja sisältää kaikki tiedossa olevat runoilijan kirjeet." Osat: I. Eino Leinon Kirjeet Freya Schoultzille (Runoilijan ensimmäiselle puolisolle kirjoitettujen kirjeiden ohella teokseen sisältyy joukko lähimmille omaisille ja sukulaisille kirjoitettuja kirjeitä Eino Leinon lapsuudesta alkaen.) II. Eino Leinon kirjeet L. Onervalle (Kahden runoilijan ja elämänikäisen ystävän kirjeenvaihto 1908-25.) III. Eino Leinon kirjeet taiteilijatovereille. IV. Eino Leinon kirjeet Aino Kallakselle (Aino Kallakselle kirjoitettujen kirjeiden ohella teos sisältää kirjeitä ystäville sekä lehdistölle, teattereille, seuroille, rahastoille ja kustantajille).  

3 e. MANN, THOMAS: TAGEBÜCHER 1935-1936. Herausgegeben von Peter Mendelssohn. Fischer 1978. 721. S. K3.

2 e. SCHRÖTER, KLAUS: THOMAS MANN. Rowohlt 1983. 185. Kuv. N. K3. "Thomas Mann - in Selbstzeugnissen und Bilddokumenten dargestellt von Klaus Schröter." Saksalaisen Rowohlt kustantamon rororo-pokkarisarjan "rowohlts monographien" -sarja 93.

9 e. SOLZHENITSYN, ALEKSANDR: PUSKIPA VASIKKA TAMMEEN. Tutkielma kirjallisesta elämästä. Kustannuspiste 1976. 344. N. K3. Tiiviillä fontilla painettu kirja sisältää paljon asiaa. Tekijän muista kirjoista tuttuun tyyliin lopputulos on sekä taiteellinen että dokumentaarinen. Elämänvaiheidensa lisäksi Nobel-kirjailija valottaa kirjallisuuden tilaa ja kirjailijakohtaloita kotimaassaan. 38 liitettä (sivut 270-337) ja henkilöhakemisto (338-343). Suomentanut Esa Adrian. 56-57, 274-275.

8 e. STRINDBERG, AUGUST: HULLUN PUOLUSTUSPUHE. Huomautukset ja jälkikirjoitukset Hans Levander. Kirjayhtymä 1979. 330. S. Kp. K3, erittäin siisti. Vuonna 1973 löytyneen alkuperäiskäsikirjoituksen ruotsinnoksesta EN DÅRES FÖRSVARSTAL suomentanut Kyllikki Villa. 

Strindbergin ranskaksi kirjoittama omaelämäkerrallinen romaani Le plaidoyer d'un fou (Hullun puolustuspuhe) on "teos, joka sisältää ehkä syvintä, salatuinta Strindbergiä itseään, kirja joka on syntynyt syvästä ristiriidasta - sekä rakkaudesta että vihasta toista sukupuolta kohtaan." Paljastavan avioliittokuvauksen 1800-luvun lopulla jäljettömiin kadonnut, elokuussa 1973 Oslosta löytynyt alkuperäiskäsikirjoitus kuului vuonna 1944 kuolleen taidemaalari Edward Münchin jäämistöön. 

Kustannustoiminta. Juhlakirjat. Bibliografiat.

3 e. AJATUKSIA HANNU TARMIOSTA. Kirjaksi toimittanut Sirkku Klemola. 1987. 155. Kuv. S. Kp. K3. Työtovereiden, ystävien ja tuttujen muistelmia ja toivotuksia Hannu Tarmion jättäessä Wsoy:n. Esa Saarinen ”Erään sala-anarkistin muotokuva”, Vilho Viksten ”They Will Never Come Back”, Arkkipiispa Paavali ”Tervehdys Hannu Tarmiolle”, Arja Tiainen ”Hannu laski naiset irti?”, Paavo Haavikko ”Mitä vanha kustantaja tietää”, Eeva Kilpi ”Salaperäinen Hannu”, Anto Leikola ”Hannu oli ihailtava”, Tabacchi ”A few words for my friend Hannu Tarmio”, ym.

1,50 GUMMERUKSEN KIRJALUETTELO 1932. Gummerus 1932. 143 s. Kuv. N. K3. Kirjat aihe-alueittain, kotimaiset sekä käännökset, jokaisesta asiatiedot ja lyhyt esittely. Luettelossa ei ainoastaan 1930-luvun vaan vanhempiakin Gummeruksen kustantamia.

1 e KECSKEMÉTI OUTI Toim.: JAAKKO NUMMISEN KIRJALLINEN TOIMINTA 1947 – 1988. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1988. 137 + kuvaliitteet. S. Kp. K3. Nummisen kirjallinen tuotanto kronologisesti järjestettynä. Bibliografian käyttöä helpottavat tarkat hakemistot. Lisäksi elämäkertatiedot ja valokuvaliitteitä.

7 e. WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖN JUHLALUETTELO II. Kustannustuotanto 1953 - 1958. Wsoy 1959. LXXII + (2) + 236. Kuv. S. * . K3, Exl, erittäin siisti. Päällä alkuperäinen läpinäkyvä suojamuovi. Mukana kustantajan painettu saatekirje vastaanottajalle.

Muuta

5 e. KAUPPINEN, EINO: TAISTELEVA SANOMALEHTI. Morgonbladetin (1872 - 1884) syntyminen ja asema lehdistössämme. Otava 1955. 166. N. K3.

 

Molemmat naapurini, kaksi kenraalia, toitottivat korviini juutalaisten vaarallisuutta ja sionismin samoin - Palestina arabialaisille!
  "Tämä on taistelua Kristuksen ja Antikristuksen välillä", toinen sanoi.
  Kuuntelin toista ja kuuntelin toistakin, ajattelin, että asialla on kaksi puolta, enkä parhaalla tahdolla olisi voinut sanoa, kumpi oli oikeassa, kumpi väärässä. Ajattelin myös, että maailma on suuri ja meidän kaikkien pitäisi niin mainiosti vielä toistaiseksi siihen mahtua!

Aino Kallas, Päiväkirja vuosilta 1922-1926, s. 182.