Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Kultaomenan nettidivari - antikvariaattitoimintaa yli 20 vuoden kokemuksella

kirjatilaukset, tiedustelut ja muut yhteydenotot
armas.hepovirta@gmail.com tai 0404435119 

kts. käytetyt lyhenteet ja tilausehdot

HISTORIALLINEN KAUNOKIRJALLISUUS
A - G

3 e. ALLEN, HERVEY: ANTHONY ADVERSE I-III. Wsoy 1935. 399 + 459 + 600. S. K2, osien II ja III kansissa kulumaa, osa II esilehdellä kirjoitusta ja osa III esilehti leikattu pois, muuten siistit. Seikkailukertomus jonka pohjalta Mervyn LeRoy ohjasi 2 h 21 min kestävän vuonna 1936 valmistuneen historiallisen jännitys- ja rakkausdraaman, pääosissa mm. Olivia de Havilland. Kirja ilmestyi 1933 ja on Hervey Allenin tunnetuin teos. Ensimmäinen suomenkielinen painos 1935, kolmas painos 1959.

3 e. BENGTSSON, F. G.: ORM PUNAINEN. Otava 1982. 5p. 340. S. K3.  ”Orm Punainen on historiallisten seikkailuromaanien kuolemattomia klassikkoja, tyyliltään loistelias, jännittävä, samalla verrattoman hauska kertomus viikinkien elämästä ja retkistä. Kirjan tekijä ruotsalainen Frans G. Bengtsson (1894-1954) oli sekä historioitsija että kirjailija.”

3 e. BOJER, JOHAN: VIIMEINEN VIIKINKI. Gummerus 1925. 322. N. K3. Meriaiheinen historiallinen romaani. Gummeruksen 10 mk:n romaanit sarjaa.

XXX DEMETRIUS JA HÄNEN LOTTANSA eli Mestauskirveen alla vihityt. Historiallinen romaani. Suomennos. Aura 1912. 

M 2 e. DENUZIÈRE, MAURICE: LOUISIANA. Otava 1980. 522. S. K3. Laaja historiallinen romaani Amerikan sisällissodasta. Ranskankielinen alkuteos Louisiane ilmestyi 1977.

6 e. DUMAS, ALEXANDRE: PUNAINEN SFINKSI. Gummerus 1954. 3p. 400. S. K3.

5 e. FEUCHTWANGER, LION: NARRIN VIISAUS. Otava 1958. 464. S. Kp. K3.

"Lion Feuchtwanger, kuuluisien VALTA ja VAPAUDEN PUOLESTA romaanien kirjoittaja, kertoo uudessa teoksessaan Jean-Jacques Rousseausta, Ranskan vallankumouksen innoittajasta. Tätä historiallista romaania on sanottu Feuchtwangerin pääteokseksi... romaanin sisäinen sanottava ei ole sidottu vain Rousseaun merkilliseen persoonaan tai Ranskan vallankumouksen alkuhistoriaan. Kirjailija haluaa romaanillaan osoittaa, miten maailmaa johtavat viisaat narrit - Rousseaun kaltaiset. Mutta heitä tarvitaan..."
  kts. Feuchtwanger, Lion

1,50 e. FEUCHTWANGER, LION: VALEKEISARI. Otava 1958. 407. S. K2, selkä kulunut, muuten hyväkuntoinen ja siisti. Tunnustettujen historiallisten faktojen lisäksi Feuchtwanger ammentaa historiankirjoittajien epäselvistä viittauksista ja kiistanalaisista perimätiedoista esittäen tulkintaansa raamatullisesta hyvän ja pahan vastakkainasettelusta; tuloksena mielenkiintoinen historiallinen romaani ja kuvaus Nerona esiintyneen Maximus Terentiuksen elämästä.

XXX FORESTER, C. S.: AFRIKAN KUNINGATAR

6,50 e. GRANT, JOAN: CAROLA. Suomen Kirja 1942. 412. S. K3.

6,80 e. GRANT, JOAN: SIIVEKÄS FAARAO. Suomen Kirja 1940. 390. N. K3, esn.

6,50 e. GRANT, JOAN: PÄIVÄNNOUSUN VALTIAS. Suomen Kirja 1945. 413. S. K3. 

Joan Grant ampaisi kuuluisuuteen Egyptin faaraoiden aikaan sijoittuvalla historiallisella romaanilla Winged Pharaoh 1937 (suom. Siivekäs faarao, 1940.) Romaani esiintyy myös fantasiakirjojen luetteloissa. Grant uskoi, että se on kuvaus hänen edellisestä elämästään Egyptissä. Pari vuotta esikoisteoksen jälkeen ilmestyi romaani Life as Carola, 1939 (suom. Carola, 1944). Romaanit Eyes of Horus (suom. Auringonjumalan paluu, 1944) ja Lord of the Horizon (suomennos Päivännousun valtias ilmestyi samana vuonna kuin Waltarin Sinuhe egyptiläinen, 1945) olivat myös menestyksiä.
  kts. Joan Grant

M 2 e. GORDON, DAN: WYATT EARP. Mies, lainvartija, legenda. Gummerus 1994. 284. S. Kp. K3, elk. Romaani perustuu Dan Gordonin ja Lawrence Kasdanin saman nimistä elokuvaa varten laatimaan käsikirjoitukseen. Englanninkielinen alkuteos ilmestyi 1994.

H - L 

6 e. HAAPAKOSKI, AARNE: PURPPURANTEKIJÄ. Historiallinen romaani. Wsoy 1951. 2p. 374. S. K3, erittäin siisti. Ensimmäinen painos ilmestynyt samana vuonna 1951. Muut Haapakosken (Outsider, Victor Mario ym.) teokset katso Aarne Haapakoski

2 e. HAARLA, LAURI: BENEDIKTUS JA HÄNEN ILOINEN LUKKARINSA. Otava 1941. 312. S. K3.

3 e. HAARLA, LAURI: PORTINSÄRKIJÄ. Romaani nuoresta Yrjö Maunu Sprengtportenista. Otava 1944. 520. N. K3, selkä hivenen vino.

M 4,50 e. HENRIKSEN, VERA: HOPEAVASARA. Wsoy 1962. 327. S. Kp. K3. Hyvin kirjoitettu romaani viikingeistä ja uskontojen kohtaamisesta pohjolassa kristinuskon törmätessä vanhoihin jumaliin.

M 4 e. HENRIKSEN, VERA: HOPEAVASARA. Wsoy 1962. 327. S. K3.

4 e. HENRIKSEN, VERA: PYHÄ KUNINGAS. Wsoy 1962. 327. S. K3. Olavi Haraldinpoika oli nuoruudessaan menestyksekäs viikinki, mutta Normandiassa omaksui kristinuskon. Norjaan palattuaan hän vuonna 1015 otti vallan Erik Jaarlilta ja oli Norjan kuningas vuoteen 1030. Olavi kaatui Stiklestadin taistelussa 29. 7. 1030, häntä alettiin pitää pyhimyksenä ja hänen haudastaan tuli pyhiinvaelluskohde. Romaanisarjan kolmas osa (aiemmat osat Hopeavasara ja Ennusmerkki).

2 e. HORNBORG, HARALD: TUNTEMATON KAROLIINI. Otava 1943. 290. S. K3. 

4 e. HOUSTON, JAMES: AAVEKETTU. Tammi 1979. 346. S. K3.

Ranskalais- ja intiaanisodiksi nimettyihin vuosien 1690-1760 yhteenottoihin, poliittisten päämäärien ja eturistiriitojen synnyttämiin sotiin, sijoittuvan AAVEKETTU -romaanin kautta Houston, tunnustettu eskimoiden ja intiaanien elämän tuntija, tekee kunniaa alistetuille intiaaniheimoille ja heidän selviytymiskamppailulleen.
  kts. James Houston

2 e. HOUSTON, JAMES: AAVEKETTU. Femi 1979. 346. S. Kp. K3, kansipaperissa luonnollista kulumaa. Naistenkirjakerho Femin painos.

2 e. HÖGNÄS, SVEN-OLOF: MYRSKYISET NUORUUSVUODET. Kuvastin 1945. 134. N. K3.

3 e. JÄRVENTAUS, ARVI: MAAHANTULO. Kertomus unkarilaisten maanvalloituksen ajalta. Wsoy 1931. 264 + kartta. S. K3. Unkarilainen kirjailija Mária Tauszig kirjoitti romaanista Magyar Jövössa, Unkarin Tulevaisuudessa: ”Tämä kirja ei saa jäädä ainoastaan suomalaisten aarteeksi... Teoksessa loistaa Unkarin menneisyys, siinä aukeavat Unkarin haavat ja siinä tuodaan meille lohdutusta...”

4 e. JÄRVENTAUS, ARVI: SAVUAVA MAA. Historiallinen romaani Unkarin tuhosta vuonna 1526. Wsoy 1932. 421 + kaksi karttaa. N. K3, kansissa pientä kulumaa. Kaunis kansikuva. ”Maahantulo” ja ”Savuava maa” ovat suurten historiallisten tapahtumien arvostettuja pienoisesityksiä, joissa Unkarin historian vanhat, kipeätkin vaiheet saavat värikkään ja runollisen ilmauksen.

3 e. JÄRVENTAUS, ARVI: RUMMUT. Historiallinen romaani 1808-1809 sodasta. Wsoy 1942. 5p. 815. Kuv. S. K3. Järventauksen suurteos A. Karimon kuvittamana. Lopussa elämäkerrallisia tietoja teoksen henkilöistä ja elämänvaiheista: Kreivi Adlercreutz, Aleksanteri I, Michel Adolf Blume, Döbeln, Antti Juhana Jägerhorn, Sandels, Vegesack ym.

2,50 e. JÄRVENTAUS, ARVI: RUMMUT. Historiallinen romaani 1808 – 1809 sodasta. Wsoy 1946. 6p. 815. Kuv. S. K3, sidoksessa kulumaa. Järventauksen suurteos A. Karimon kuvittamana. Lopussa elämäkerrallisia tietoja teoksen henkilöistä ja heidän vaiheistaan.

2 e. JÄÄSKELÄINEN, LEMPI: HOVIN VALLAT. Otava 1956. 349. S. K3. Talonpoikien kamppailusta vapautensa puolesta 1700-luvun raskaina lahjoitusmaahovin aikoina Parikkalan seudulla. Romaania varten Jääskeläinen tutki useiden vuosien ajan kirkonkirjoja, valtionarkiston vanhoja tuomiokirjoja, oikeudenkäyntikirjoja ja maakirjoja. ”Halusin pystyttää pienen muistomerkin tällä teoksellani niille talonpojille, jotka uskalsivat asettua vierasta sortoa vastaan ja kärsivät seuraukset.”

2 e. JÄÄSKELÄINEN, LEMPI: AATELISVAAKUNA. Historiallinen romaani. Otava 1952. 308. S. K3. Historiallinen kuvaus keskittyy 1600-luvun puoliväliin ja Aasinkorvaksi pilkatun nuorukaisen tarinaan. Nuori Joseph Cröel kehittyi eteväksi kauppamieheksi ja kohosi lopulta pormestariksi, hänestä tuli aatelismies ja ritari 1653, lopulta myös ratsumiesten everstiluutnantti. Cröel varusti ratsumiesjoukon sotaretkelle Tanskaan, josta palattuaan hänelle annettiin lahjaksi ja tunnustukseksi suuria tiloja Käkisalmen läänissä. Joseph Cröellin aatelinen nimi Rosencröel sammui häneen, sillä häneltä ei jäänyt miespuolista perillistä. Hän kuoli vaimonsa syliin vuonna 1666 ja jätti tilansa ja läänityksensä everstiluutnantti Peter von Gerdtenille, joka kerran pelasti hänet kuolemanvaarasta. Historiallisiin faktoihin perustuva menestystarina ja seikkailukertomus.

XXX KONTIO, JUKKA: KAROLIININ POIKA. Kontion kolmas romaani. Aiemmin ilmestynyt Punainen naamio ja Suomalaista verta.

4 e. LEINONEN, ARTTURI: KAHDEN JOEN KANSA. Wsoy 1949. 2p. 355. S. Kp. K3. Historiallinen romaani sanan parhaassa merkityksessä. Toisiinsa liittyvien ihmiskohtaloiden ja tapahtumien kautta Leinonen kuvaa elävällä tavalla Ruotsin vallan aikaista suomalaista yhteiskuntaa, sen tapoja ja oikeuskäytäntöä.

1 e. LEINONEN, ARTTURI: JOHANNES JUSSOILA. Wsoy 1943. 549. S. K3, kansissa luonnollista kulumaa. Tositapahtumiin perustuva kertomus katolisesta papista. Johannes Jussoilan vaikuttavan elämäntarinan ja kirkkohistoriallisten tapahtumien välityksellä Leinonen antaa kuvan 1500-luvun politiikasta ja valtapyrkimyksistä. 

4 e. LEINONEN, ARTTURI: PÄIN NOUSEVAN SUOMEN RANTAA. Wsoy 1963. 5p. 365. S. K3, erittäin siisti. Ensimmäisen maailmansodan vaiheilta. Leinonen kuvaa jääkäriliikettä asiantuntevasti, pääosin tavallisten rivimiesten näkökulmasta. Suomen tapahtumista kuvaus siirtyy Saksaan kun suomalainen jääkäripataljoona taistelee ”yhteistä vihollista” vastaan.

2,50 e. LEINONEN, ARTTURI: PÄIN NOUSEVAN SUOMEN RANTAA. Wsoy 1962. 3p. 365. S. K3.

M - Ö

XXX MANZONI, ALESSANDRO: KIHLAUTUNEET. Historiallinen romaani 17:nnelta vuosisadalta I - II. Wsoy 1909-1911. 

10 e. MARIO, VICTOR: KRUUNUNTAVOITTELIJAT. Historiallinen romaani Ludwig XVIII ja Kaarle X päiviltä. Mantere 1946. 295. S. K3. Victor Mario oli yksi dekkarikirjailijana paremmin tunnetun Aarne Haapakosken salanimistä.

4 e. MOTRAM, P.: SINISEN MEREN SANKARI. Wsoy 1976. 581. S. K3. Ateenasta ja sen ympäristöstä 500 – 400 eKr. Keskeisinä päähenkilöinä mm. sotapäällikkö Alkibiades, merirosvokapteeni Eumenes ja radikaalidemokraatti Androkles.

3 e. NEUMANN, ROBERT: NAINEN KIRKUI... Karisto 1938. 450. S. K3. Suomen kansan kirjakerhon romaaneja 30. Robert Neumann (1897 – 1975) oli tuottelias kirjailija, mm. vuonna 1961 ilmestynyt "Hitler, Aufstieg und Untergang des Dritten Reiches, Ein Dokument in Bildern". Vielä 1970-luvulla häneltä ilmestyi kaksi romaania.

3 e. NORTAMO HJ.: HELMIKORISTEINEN KIRJANMERKKI. Elämää Raumalla 1800-luvun loppupuoliskolla. Wsoy 1955. 7p. 381. S. K3, kansissa kulumaa.

5 e. SANTAVUORI MARTTI: SYLVESTERINYÖ. Gummerus 1935. 368. S. K3. Esipuheesta:

”Kaarle XII tahtoi valloittaa Norjan lähettääkseen sieltä maihinnousujoukot Skotlantiin. Niillä joukoilla piti Jaakosta tehtämän Englannin kuningas, ja Kaarlen saaman hänestä liittolainen, jonka laivaston avulla hän sitten pitäisi tsaarin kurissa... On tietenkin vain arvailujen varassa miten kuningas oli suunnitellut toiminnan jatkuvan. Kun kohtalokas luoti kaatoi hänet marraskuun viimeisenä päivänä 1718, ei kellään ollut tietoa mitä tehtäisiin. Ja niin kenraaliluutnantti Armfelt joutui keskeyttämään itse asiassa hyvin valmistellun sotaretkensä. Onnettomuudeksi se tapahtui juuri joulunpyhien aikoihin, niin että talvivarusteita vailla oleva armeija tuhoutui tuntureilla viluun ja pakkaseen... Tämän kertomuksen tarkoitus on eräiden suomalaisten kohtaloiden kuvaaminen Armfeltin Norjan-retki taustanaan.”

4 e. SANTAVUORI MARTTI: TULI JA PURJEET. Karisto 1964. 330 + kartta. N. K3. Takakannesta:

”Romaani kamppailusta kovia elämänehtoja vastaan. Aihepiirinä 1600- ja 1700-lukujen vaihde Ala-Satakunnassa, keskeisenä tapahtumapaikkana Porin kaupunki ympäristöineen. Santavuori jatkaa tässä romaanissa niitä tyylillisiä ja tekotavallisia kokeiluja, jotka alkoivat jo Sopivin hirteen -romaanissa ja jatkuivat sitten erilaisina Hissipojassa ja Lähdössä. Ohikiitävä hetki, jolla on juuret menneisyydessä ja seurauksensa tulevaisuudessa, on ihmisen tahdon ainoa vaikutuskenttä. Tämä ohikiitävän hetken vähäinen ja samalla niin kohtalokas merkitys kuvastuu unkarinkielestä vaikutteita saaneessa erikoislaatuisessa verbien käytössä...”
   Kirjan keskeiset tapahtumat sijoittuvat Yyterin, Ahlaisten ja Merikarvian vaiheille. Kirjailija on romaania varten tutkinut vanhaa Porin ja Satakunnan historiaa. Kirjan henkilöinä Porin rykmentin kapteeni Magnus von Stefken ja hänen puolisonsa Anna Beata Fleming, Ahlaisten majatalon pitäjä Heikki Pentinpoika Knuutila, Yyterin seppä Tapani, pormestari Kekonius, kirkkoherrra Fortelius sekä muita Satakunnan paikkakuntien porvareita ja rahvasta, ulkosaariston asukkaita ym.

5 e. SCOTT, WALTER: MID-LOTHIANIN SYDÄN. Otava 1948. 536. S. K3. Johdanto ja jälkikirjoitus Yrjö Hirn.

6 e. SCOTT, WALTER: PERTHIN KAUNOTAR. Wsoy 1932. 566. S. K3. Wsoy:n Siniset romaanit 13. Kuva 

2 e. SORVARI, VILHO: KARTHAGON MERITUOMARI. Otava 1950. 320. S. K3.

3 e. SORVARI, VILHO: EZENILÄISET SADUNSEPITTÄJÄT. Romaani muinaisitämaalaisen talonpojan ja hänen vaimonsa vaiheista. Otava 1956. 232. S. K3.

7 e. SWERR, ARTUR: TYRANNIEN HENKILÄÄKÄRI. Demokedes Krotonilainen noin 550-460 eKr. Wsoy 1965. 391. S. Kp. K3, erittäin siisti.

TYRANNIEN HENKILÄÄKÄRI on värikäs romaani persialaissotien aikaisesta Kreikasta, aiheena lääkäri Demokedes Krotonilaisen muistelmat, joita hän Herodotoksen pyynnöstä sanelee entiselle orjalleen. Samalla piirtyy kuva antiikin kulttuurista ja elämänmenosta, uskonnosta ja filosofiasta aikana jolloin vannottiin Zeun, Apollon ja Afroditen nimiin, kuunneltiin Delfoin oraakkelia ja uskottiin yleisesti että ajatuksen paikka on maksassa. Ateenan viisaat miehet Aiskhylos, Sofokles ja Perikiles sekä tyrannit Peisistratos, Polykrates ja suurkuningas Dareios tulevat romaanissa eläviksi. Artur Swerr, oikealta nimeltään Ernst Schmidhuber, tutki teostaan varten vanhoja lähteitä ja teki laajan matkan Kreikkaan romaanin tapahtumapaikoille. Hän kirjoitti teostaan viisi vuotta – ja saatuaan sen valmiiksi vuonna 1957 kuoli seuraavana päivänä.

4,50 e. TERVO, JARI: TROIKKA. Wsoy 2008. 4p. 408. S. Kp. K3, elk. Takakannesta: "Punainen Tampere murtuu huhtikuussa 1918. Eljas Rossi, Juliska Viskari ja Herman Hevoskoski pakenevat Pietariin... Keväällä 1920 he palaavat Suomeen. On tullut aika sytyttää vallankumouksen soihtu uudelleen." s. 408-[409]

5 e. TOPELIUS, Z.: JUNGARIN TARU. RAUTAKYLÄN VANHA PARONI. SUMUTARINOITA. Wsoy 1996. 6p. 811. SKK. K3, eln.

3 e. TUURE, LEILA: NARUKARUSELLI. Karisto 1992. 202. S. Kp. K3, eln.

3 e. VAALA, LAURI: UNOHDETTU MIES. Pellervo 1948. 255. S. K3. 1600-luvun puoliväliin sijoittuva romaani tärkeistä tapahtumista Karjalan seudulla, Viipurissa ja Käkisalmella. Kirja on Vaalan tyylille ominaisesti historiallisesti asiapitoista mutta samalla elävääkin kerrontaa. Kuvauksen kohteena sekä tapahtuneet asiat että niiden keskellä eläneet ihmiset ja heidän kohtalonsa, keskipisteessä Olavi Pentinpoika miehineen ja Käkisalmen linnan piiritys sekä vankityrmään unohdettu Samuel Cröell. Vuonna 1662 aateloitu Olavi Pentinpoika otti myöhemmin nimekseen Granatenburg eli Kranaattilinna, muistoksi kolmesta kovasta kuukaudesta, jotka hän vajaan 250:n miehensä kanssa sai kestää piiritetyssä linnassa.

5 e. VAASKIVI, TATU: YKSINVALTIAS. Wsoy 1990. 7p ja 6p. 737. S. Kp. K4. Romaani keisari Tiberiuksesta; herkän, syvällisen kirjailijan pääteos ilmestyi vuonna 1942 kaksiosaisena laitoksena. Vuoden 1990 laitoksessa osat yhdessä, ensimmäisen osan seitsemäs, toisen osan kuudes painos.

5 e. VIERROS, TUURE: KOMEETTA. Andreas Thuroniuksen tarina. Kirjayhtymä 1972. 123. S. Kp. K3. Kansipaperista:

"KOMEETTA vie lukijan Suomen Turkuun, joka elää 1600-luvun puoliväliä noitavainoineen ja puhdasoppisuusriitoineen. Turun kunnianarvoisessa Akatemiassa, jonka kreivi Pietari Brahe oli perustanut suomalaisten tiedon tason kohottamiseksi, vaikuttaa loistavan lahjakas nuori oppinut Andreas Thuronius... Avarakatseisena ja suvaitsevana miehenä Andreas Thuronius kärsii aikansa ahtaasta, taikauskoisesta ilmapiiristä sekä professoreiden keskinäisistä taisteluista viroista ja arvovallasta. Hän ymmärtää myös mellakoivia suomalaisia opiskelijoita, joita syrjitään ruotsalaisten kustannuksella... Elämänsä viimeisinä vuosina Thuroniuksella oli ainutlaatuinen tilaisuus tehdä havaintoja kahdesta pyrstötähdestä, joiden ilmestyminen taivaalle aiheutti kauhistunutta ihmetystä ja maailmanlopun pelkoa ihmisten keskuudessa."

3 e. WALTARI, MIKA: KAARINA MAUNUNTYTÄR. Wsoy 1942. 3p. 314. N. K2, selkä liimattu.

Waltarin KAARINA MAUNUNTYTÄR on kertomus vanginvartijan tyttärestä joka rakasti ja kärsi kuningas Eerik XIV:n puolisona. Eerik oli vallanhimoinen hallitsija, joka tahtoi alistaa liian mahtavaksi päässeen aateliston, mutta hävisi taistelun. Lohdun hän löysi suloisen viisitoistavuotiaan Kaarinan rakkaudesta. Kaarina ei kuitenkaan pystynyt pelastamaan kuningasta mielen järkkymiseltä. Romaani alkaa Eerikin valtaistuimelle noususta ja seuraa Eerikin ja Kaarinan rakkausdraaman kautta ajan historiallisia vaiheita ja poliittista kuohuntaa. Eerikin kuoltua vankina Örbyhusin linnassa Katarina siirtyy lapsistaan erotettuna Suomeen viettämään leskenpäiviään Liuksialan kartanoon Kangasalle. Elämänsä myrskyisimmät vaiheet läpi käytyään hän on vasta 23-vuotias.

2 e. VÄRING, ASTRID: KASAKAT TULEVAT YLI POHJANLAHDEN. Suomen kirja 1943. 332. S. K3, kansissa vähän kulumaa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun loppupuolelle.

XXX ZWEIG, STEFAN

7 e. YOSHIKAWA, EIJI: MUSASHI. Wsoy 1985. 1012. S. Kp. K3. Japaninkielinen alkuteos ilmestynyt 1935-39, englanninnos 1981. "Monumentaalinen seikkailuromaani Japanin samuraiajalta."

6,80 e. YOURCENAR, MARGUERITE: HADRIANUKSEN MUISTELMAT. Wsoy 1953. 2p. 306. S. Kp. K3, kansipaperissa luonnollista kulumaa.
s. Kansipaperista: 

"Ranskalaisen kirjailijan Marguerite Yourcenairin romaania 'Hadrianuksen muistelmat' on viimeisten kahden vuoden aikana luettu ja ihailtu kautta maailman. On ihmetelty kirjailijattaren laajaa myöhäisantiikin tuntemusta, hänen intuitionsa voimaa, ajatustensa syvyyttä ja viisautta sekä tyylin suvereenia loistokkuutta... Mahtavana kuvasarjana siinä seuraavat toisiaan keisarin hallitusajan tapahtumat, matkat Rooman maailmanvaltakunnan kaikille äärille, keisarin elämään läheisesti liittyneet ihmiset, hänen toiveensa ja pettymyksensä; voimakkaana puhuvat Hadrianuksen omat ajatukset ja elämänfilosofia."
  kts. Marguerite Yourcenar

 

img177 correctionimg193 correction


 

 

Historiallisen romaanin määritelmästä, Maiju Lahtinen:

Jo vuonna 1850 italialainen kirjailija Alessandro Manzoni totesi esseessään, kuinka historiallisen romaanin vaatimukset tulla luetuksi toisaalta historiallisen todellisuuden kuvaajana ja toisaalta taas fiktiivisenä tarinana ovat keskenään ristiriidassa (Saariluoma 1986, 14). Manzoni oli itsekin muutamia vuosia aikaisemmin julkaissut historiallisen romaanin, joten hän tiesi, mistä puhui. Manzonin ongelma on ymmärrettävä, mikäli haluaa hänen laillaan ajatella, että historiallinen romaani todella pyrkii esittämään historiallista todellisuutta, eikä vain pyri tarjoamaan mielihyvää lukijalle. 

Historiallisen romaanin perustajana pidetty Sir Walter Scott saattoi ripotella romaaniinsa alaviitteitä ja lisätä kirjan loppuun huolellisen selityksen siitä, kuinka historiankulku oli todellisuudessa edennyt ja miksi hän oli joutunut romaanissaan hiukan muuttamaan tapahtumien kulkua tai tiettyjen henkilöiden olemusta, jotta lukija nauttisi kirjasta enemmän...

Historiallisen romaanin ja sittemmin myös itse historiankirjoituksen totuudellisuus ja lopullisen totuuden esittäminen mahdollisuus on Scottin ja Manzonin jälkeen kyseenalaistettu moneen kertaan.

Genren määrittely on aina vaikeaa. Melkein poikkeuksetta eri kirjallisuuden lajit limittyvät keskenään ja lainaavat piirteitä toisista kirjallisuuden lajeista. Teoksesta ei tarvitse löytyä kaikkia genreltä vaadittavia ominaisuuksia. Riittää, että niitä on tarpeeksi.

Sekä tutkijan, että lukijan on kuitenkin yleensä tiedettävä, millaisen kirjallisen teoksen kanssa on tekemisissä. Genren tunnistaminen auttaa ymmärtämään teosta ja sen sisäisiä lainalaisuuksia. Se toisaalta ohjaa teoksen tulkintaa ja ymmärtämistä kirjoittajan tarkoittamaan suuntaan, mutta saattaa toisaalta myös estää lukijaa näkemästä romaanissa genrelle epätyypillisiä piirteitä. (Kettunen 1986, 109.)

Historiallisen romaanin sisällön kannalta tärkeimpänä piirteenä voi pitää sitä, että sen tapahtumat sijoittuvat tunnistettavaan historialliseen menneisyyteen (Ihonen 1991, 111). Tarkemman määrittelyn mukaan historiallisen romaanin maailma ja ajankuva on rekonstruoitu nimenomaan erilaisten historiallisten lähteiden, eikä itse koetun ja omien muistikuvien avulla. Tällaista romaania Ihonen kutsuu aidoksi historialliseksi romaaniksi. (Ihonen 1991, 112.) Aito historiallinen romaani liikkuukin henkilökohtaisen muistin sijaan kulttuurisen muistin alueella...

Jotta historiallinen romaani voitaisiin hyväksyä historialliseksi romaaniksi, siltä usein vaaditaan seuraavat piirteet:

1. Historiallisen romaanin aiheen tulee olla niin kaukana menneisyydessä, että sen kirjoittajalla ei voi olla siitä muistitietoa;

2. Keskeisten asiatietojen tulee olla sopusoinnussa historiankirjoituksen ja – tutkimuksen antaman tiedon kanssa;

3. Fiktion on hallittava historiallisia seikkoja;

4. Romaanissa on oltava historiallinen näkemys: tapahtumat tulee jollakin tapaa suhteuttaa edeltäviin ja tuleviin tapahtumiin. (Ihonen 1986, 156.)

(Kovia faktoja ja fiilistelyä, historiallisen romaanin ajankuvan rakentamisesta ja lähteiden käytöstä kirjoittajan näkökulmasta, Maiju Lahtisen Pro Gradu -tutkielma, 2005, sivu 1).