Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

 

Ilmasota kts. Ilmailu; Merisota kts. Merenkulku
Muukalaislegioona kts. Muukalaislegioona 

 

Sota, Sotahistoria, Maanpuolustus

XXX ADLER, BRUNO: SARAJEVON LAUKAUKSET. Kuvaus maailmansodan alkusysäyksestä. Karisto 1934.

30 e. AHO, JUHANI: HAJAMIETTEITÄ KAPINAVIIKOILTA. I. Ensimmäinen ja toinen viikko. Wsoy 1938. 2p. 190. + II. Kolmas ja neljäs viikko. Wsoy 1918. 180. + III. Loppuviikot. Wsoy 1919. 298. YS. K3. Kustantajan yhteissidos.

M 8 e. ARNOLD-FORSTER, MARK: MAAILMA SODASSA. Weilin+Göös 1974. 381 + liitekuvasivut. S. * . K3. Toisen maailmansodan taisteluista ja taustoista. Sotahistoriallinen teos alkaa Euroopan poliittisen tilanteen tarkastelulla (ensimmäisen maailmansodan jälkeiset tilanteet 1918-39) ja päättyy toisen maailmansodan jälkeisten olosuhteiden tarkasteluun, sodan perintöön. Lopussa taulukko sodan etenemisestä, tapahtumat eri vyöhykkeillä eriteltyinä: Länsi-Eurooppa, Itä-Eurooppa, Italia ja Välimeri, Burma ja Kiina, Tyynimeri, Atlantti. Kirjaa täydentävät yleishakemisto ja nimihakemisto. 

11 e. CARELL, PAUL: POLTETTU MAA. Taistelut Volgan ja Veikselin välillä. Gummerus 1967. 521 + liitekuvasivut + kartta. S. * . K3. Carellin esityksen sotahistorialliset asiatiedot ja dokumentit antavat monipuolisen kuvan. Runsas kuvitus: 8 värikuvasivua, 32 mustavalkoista kuvasivua, 49 karttapiirrosta sekä liitekartta.

M 20 e. ELFORD, GEORGE R.: PAHOLAISARMEIJA. Karisto 1976. 302. S. Kp. K3.

M 18 e. ELFORD, GEORGE R.: PAHOLAISARMEIJA. Karisto 1976. 302. S. Kp. K3, selkä hieman vino.

M 10 e. ELFORD, GEORGE R.: PAHOLAISARMEIJA. Karisto 1976. 302. S. K2, selkä vino, muuten hyvä.

M 7 e. ENQVIST, PER OLOV: MIEHET ILMAN ISÄNMAATA. Wsoy 1969. 445. S. K4. Ruotsinkielinen alkuteos LEGIONÄRERNA ilmestyi 1968.

6 e. ENQVIST, PER OLOV: MIEHET ILMAN ISÄNMAATA. Wsoy 1969. 445. S. K3.

Toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana 1945 joukko saksalaisia sotilaita tuli Ruotsiin, heistä yksi lentäen, yhteensä 167 miestä. Nämä olivat ”balttilaisia legioonalaisia”. Osa heistä surmasi itsensä ennen traagista luovutusta: Ruotsi luovutti sotilaat (146 miestä) Neuvostoliitolle 25. 1. 1946. ”Tämä on romaani balttien luovutuksesta, mutta jos nimitys 'romaani' jotakuta vaivaa, se voidaan korvata sanalla 'reportaasi' tai 'kirja'. Olen koettanut pieniin ja mitättömiin yksityiskohtiin saakka pitää tarkoin kiinni todellisuudesta... Paitsi kaikkeen siihen, mitä tästä luovutuksesta on jo painettu ja kirjoitettu, esitykseni rakentuu myös laajaan painamattomaan aineistoon: asiapapereihin, päiväkirjoihin, kirjeisiin ja salaisiksi julistettuihin selontekoihin. Ennen kaikkea teoksen pohjana on kuitenkin pitkä rivi asianomaisten haastatteluja, jotka tein vuosina 1966–1968 Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa ja Neuvosto-Latviassa... Tarkoitukseni ei ollut ensi kädessä monumentin pystyttäminen balttilaiselle tragedialle. Sen sijaan olen halunnut, niin tarkkaan kuin mahdollista, kuvata erästä ruotsalaista ongelmaa.”

15 e. HAATAJA, LAURI - FRIMAN, PAAVO: TALVISOTAKIRJA. Talvisotapostikortit. Ajatus 2004. 3p. 256. Kuv. S. ** . Kp. K4. "Suomalaisten talvisota. Näkökulma talvisodan henkeen, kokemuksiin ja perintöön." Talvisodan poliittisista ja sotilaallisista vaiheista, tilanteista koti- ja taistelurintamalla; erittäin runsas kuvitus, postikorttien (aitoja, lähetettyjä kortteja teksteineen) lisäksi muutakin kuvitusta. Isokokoinen kirja.

6 e. HALSTI, WOLF H.: SUOMEN PUOLUSTUSKYSYMYS. Kivi 1954. 263. Kuv. S. K3. 

19 e. HEGNER, H. S.: KOLMAS VALTAKUNTA. Synty, nousu ja tuho. Tammi 1960. 313 + liitekuvasivut. Runsas kuvitus. Kuvitusta X, X, X 

8 e. HIISIVAARA, TAPIO: OLINHAN SIELLÄ MINÄKIN. Wsoy 1941. 244. S. K3, kansissa lievää kulumaa.

M 4 e. HOSIA, EINO: TULIHOLVIN ALLA. Romaani sodasta. Otava 1940. 2p. 191. S. K3, eln. Hienosti kirjoitettua koskettavaa kuvausta sota-ajan raskaista vaiheista, taisteluiden ankaruudesta. Eino Hosia on omistanut kirjan Summassa kaatuneelle veljelleen.

XXX HOWARD, DAVID: ME KUOLEMME YKSIN. Wsoy 1965. 3p. 257. N. K3.

M 10 e. HUHTALA, PAULI: TOINEN MAAILMANSOTA. 64 karttaluonnosta, 4 karttaliitettä, 242 liitekuvaa. Otava 1948. 463 + liitekuvat + avattavat karttaliitteet. S. * . K3.

7 e. HUHTALA, PAULI: TOINEN MAAILMANSOTA. 64 karttaluonnosta, 4 karttaliitettä, 242 liitekuvaa. Otava 1948. 463 + liitekuvat + avattavat karttaliitteet. S. * . K3, jonkin verran kulunut.

XXX HUYN, HANS GRAF: HYÖKKÄYS. Moskovan pyrkimys maailmanherruuteen. Kustannuspiste oy 1979. 343 + kuvaliite. Skk. Kp. * . K3. 

XXX JAHVETTI: SUOMI NEUVOSTOLIITON RADIOSSA

5 e. KATO, MARKUS P.: SODAN UUDET KASVOT. Kiihkotonta käsiteselvittelyä henkisen kaasusodan varalle. Otava 1944. 135. N. K3, kansissa tummumaa ja kulumista. Nimilehdellä kirjoitus: matkalukemista Äänislinnaan Tellervolta. Takakannesta:

”Mistä on kysymys nykyisessä maailmansodassa? Miten voimme arvioida sen päättyvän? Kysymykset askarruttavat Markus P. Katoa, ja hänen kirjaansa tutustuessamme toteamme saaneemme Pekka Peitsen rinnalle uuden, loistavakynäisen poliittisen pakinoitsijan. Terävästi ja valaisevasti tekijä tarkastelee sodan luonnetta, päämääriä ja keinoja...Hän valaisee taktiikan ja tekniikan sekä propagandan kehittymistä ja huomauttaa, että politiikasta on nyt tehty sodan nöyrä palvelija, vaikka ennen oli päinvastoin...Oman lukunsa saa myös sodan totaalisen luonteen arviointi. Tekijä, jonka salanimi paljastaa hänen pitäneen esikuvanaan roomalaista senaattoria Marcus P. Catoa, sinkauttaa tässä ilmoille oman ceterum censeonsa: muuten olen sitä mieltä, että pääkaupungit vanhassa muodossaan ovat ehdottomasti kuolemaan tuomittuja laitoksia... Mutta olkoon loppuulos mikä tahansa, niin kahdella valtiolla on tässä sodassa maailmanhistoriallinen tehtävä: Sveitsillä ja Suomella. Edellinen on esikuva pikkuvaltiosta, joka on tahtonut ja kyennyt säilyttämään puolueettomuutensa, jälkimmäinen näyte pikkuvaltiosta, joka on tahtonut ja kyennyt taistelemaan itsenäisyytensä puolesta... ”

7 e. KOPONEN, EMIL - VIITANEN, EERO: VIIPURIN VIIMEISET PÄIVÄT. Asiakirjojen ja omien kokemusten perusteella kuvattuna. Wsoy 1941. 188 + karttaliite. Kuv. S. K3. Runsaasti kuvitettu (107 kuvaa) henkilökohtaisiin kokemuksiin, päiväkirjamerkintöihin ja asiapapereihin perustuva kuvaus Viipurin päivistä 30.11.1939 – 15.3.1940. Avattava kartta Viipurin kaupungin alueesta ja pommituskartta, johon merkitty pommien laatu (esim. sirpalepommi) ja osuma-alueet.

35 e. KOSKENPALO, UOLEVI: 15. DIVISIOONA JATKOSODASSA. 15. divisioonan perinnetoimikunta, Pori 1983. 97 + liitteet. Kuv. S. * * . K3, selkä vino. Arvo Ojalan keräämää aineistoa ja muita kirjallisia lähteitä käyttäen kirjoittanut Uolevi Koskenpalo. "Teoksen runsaasta kuvituksesta valtaosa on saatu Satakunnan Museon kokoelmista."

8 e. KOTSALO, A.: SUURIRUHTINATTAREN RAKUUNAT. Itä- ja etelärintamalla. Gummerus 1931. 239. S. K3. Venäläinen ratsuväki ensimmäisen maailmansodan taisteluissa; romaanityyliin kirjoitettu sotakuvaus, päähenkilönä Kaarlo Oksa. "Ratsuväen osuus maailmansodassa on jäänyt tähänastisessa, suurta sotaa käsittelevässä kirjallisuudessa jokseenkin syrjään. Kuitenkin tämä vanha, kunniakkaitten perintötapojen aselaji oli maailmansodassakin eräillä rintamilla hyvin tärkeänä tekijänä. Vanhana ratsumiehenä olen rohjennut kertoa joistakin aselajini edustajista itä- ja etelärintamilla. Muististani on varmaan jo paljon hälvennyt, mutta sen, mikä on jäljelle jäänyt, pyydän saada omistaa tälle 'kevyelle' aselajille."

M 7 e. LEHMUS, KALLE: KOLME KRIISIÄ. Weiling+Göös 1971. 320 + liitekuvasivut. S. K3. 12 liitekuvasivua.

Kalle Lehmus toimi sodan aikana päämäajan tiedoitusosaston päällikkönä, sen jälkeen pääesikunnan tiedoitusosaston päällikkönä. Lehmuksen kuvaukset maamme sotahistoriallisista ja maata koskevista maailmanpolitiisista tapahtumasarjoista perustuvat vankkaan tietämykseen ja asiakirjojen tuntemukseen mutta myös henkilökohtaisiin kokemuksiin ja näkemyksiin kriisien polttopisteessä.
  "Kolme kriisiä" alkaa selostuksella jatkosotaa edeltäneistä tilanteista - mielenkiintoisia ja vähemmän tunnettuja seikkoja kuten Suomesta Jemeniin (mahdollisesti Francolle ja Espanjan kansallismielisille) myydyt aseet 1936 ja tapaus Veltjens, sekä Lehmuksen henkilökohtaisia keskusteluja mm. Mannerheimin kanssa. Kirjan kolmannessa luvussa Lehmus kuvaa sotatapahtumia sekä niihin liittyneitä tilanteita ja sodasta irrottautumisen kriisiä. Neljäs luku käsittelee lähinnä Mannerheimia ja hänen toimintaansa sekä neuvotteluja. Viidennen luvun aiheena puolueettomuuskriisi 1948 – 50. Lopussa liitteenä Valtion Tiedoituslaitoksen esittämä ohjelmallinen julistus marraskuussa 1942. Hyvä kuvitus.

M 20 e. LUMIALA, VELI: RUKAJÄRVEN RAUTAPORTEILLA. Pohjois-Karjalan rajamieskilta 1964. 205. Kuv. Skk. * . K3.

12 e. LYYTINEN - REPONEN - POHJANVIRTA - HUKARI: KOIVISTO JA VIIPURINLAHTI 1939-44. Wsoy 1958. 291 + liitekuvasivut ja muut liitesivut. S. ExL. K3, muuten hyväkuntoinen ja siisti, mutta selkä jonkin verran vino ja muutama aivan pieni tahra. Runsas kuvitus: 38 valokuvaa ja 20 piirrosta. Lopussa 6 liitettä joukkojen vahvuuksista ja tappioista. ExLibris Seppo Kahila, siististi yläreunasta liimattu, kevyesti kiinni joten helposti irroitettavissa.

6,50 e. MATILAINEN, M. O.: KORPISOTURIT. Muistelmia JR 8:n sotilaitten vaiheista sodassa 1941-44. Wsoy 1960. 300. S. K3.

XXX MAYENBURG, RUTH von: HOTELLI LUX. Kustannuspiste oy 1979. 285 + kuvaliite. Skk. Kp. * . K3.

30 e. MONTGOMERY OF ALAMEIN: SODANKÄYNTI KAUTTA AIKOJEN. Wsoy 1973. 590. Kuv. S. * . Kp. K3, kirja erittäin siisti, kansipapereissa vähän kulumaa. Sotamarsalkka Montgomeryn tunnettu suurteos sodankäynnin historiasta.

12 e. PARVILAHTI, UNTO: TEREKILLE JA TAKAISIN. Suomalaisen vapaaehtoispataljoonan vaiheita Saksan itärintamalla 1941-43. Otava 1958. 302 + liitekuvasivut. S. Kp. K3, kansipaperit kuluneet, muuten siisti. Runsas kuvitus: 124 liitekuvaa ja 2 karttaa. Kansipaperista:

"Saadakseen koulutusta uudenaikaisessa sodankäynnissä ja uusien aseiden käytössä siirtyi ennen jatkosodan alkua yli 1400 nuorta suomalaista miestä Saksan sotavoimien Waffen-SS-joukkoihin.. Omaksi pataljoonakseen muodostetun suomalaisen vapaaehtoisjoukon taistelujen tie ulottui kaukaiselle Terek-joelle, josta Stalingradin luhistumisen jälkeen alkoi perääntyminen vaikeissa talviolosuhteissa... Teos perustuu kirjoittajan omakohtaisiinkokemuksiin, asiakirjoihin ja samalla retkellä olleiden aseveljien päiväkirjamerkintöihin. Se on ensimmäinen asiallinen ja seikkaperäinen teos SS-vapaaehtoisistamme... Runsas ja harvinainen kuvitus täydentää sanallista esitystä."

5 e. PEKKOLA, SULO-WEIKKO: HERRANA JA HEITTIÖNÄ. Pommarin ja värvärin muistelmia sotavuosilta. Gummerus 1927. 272. S. K3, erittäin siisti. s. 108-109

7 e. PIPPING, KNUT: KOMPPANIA PIENOISYHTEISKUNTANA. Sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941 – 1944. Otava 1978. 271. S. Kp. K3, erittäin siisti. Alkuteoksesta Kompaniet som samhälle – I akttagelser i ett finskt frontförband 1941–1944 (Acta Academiae Aboensis, Humaniora XVI.1) suomentanut Heikki Vilén. Kuva. Takakannesta:

"Knut Pippingin teos on jännittävä sosiologinen tutkimus, ja samalla elävä ajankuvaus. Se sisältää meitä kaikkia koskettavaa tietoa meistä itsestämme, suomalaisten luonteesta, käyttäytymisestä. Tämä ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten väitöskirjana ilmestynyt tutkimus suomalaisesta sotilaasta on yhä maassamme ainoalaatuinen – epävirallisen sotilaallisen suhdejärjestelmän yksityiskohtaisena kuvauksena se on ainoalaatuinen koko länsimaailmassa. Mitä oli jatkosodan sotilaan rohkeus? Miten hän suhtautui valtion omaisuuteen, alkoholiin, naisiin, uskontoon, kuriin? Oliko hän avulias? Mitä hän ajatteli päällystöstä, miten hän suhtautui tovereihinsa, mitä hän teki vapaa-aikanaan, kenen kanssa hän ystävystyi? Millainen oli hänen käsityksensä kotirintamasta, muista joukko-osastoista, vihollisesta? Mikä oli suomalaisen sotilaan henkisen kestokyvyn salaisuus?"

9 e. POHJAMO, EINO: RAUTA PALAA. Jänkäjääkärit Vienan-kanavalla ja Ihantalassa. Karisto 1980. 259 + liitekuvasivut. S. Kp. K3, siisti ja muuten hyvä kunto mutta selkä vähän vino ja kansipapereissa pientä kulumista.

5 e. POLVINEN, T.: SUOMI SUURVALTOJEN POLITIIKASSA 1941 – 1944. Jatkosodan tausta. Wsoy 1964. 3p. 330. S. K3. Vuoden 1944 ratkaisuja edeltäneen kehityksen, erityisesti vuosien 1941 – 44 tapahtumien tarkastelua ja arviointia.

Polvinen pyrkii saatavilla olevan aineiston pohjalta selostamaan tapahtumien taustan mahdollisimman tarkasti, huomioiden myös kulissientakaisia neuvotteluja ja keskusteluja. Lopussa runsaasti lähdeviitteitä täydennyksineen, lähdeluettelo ja runsas henkilöhakemisto. 
  ”...toista maailmansotaa koskevien ongelmien jouduttua viime vuosina kaikkialla yhä monipuolisemman ja systemaattisemman tutkimuksen kohteeksi. Aikaperspektiivin piteneminen ja arkistojen vähittäinen avautuminen tarjoavat entistä suotuisammat mahdollisuudet aikanaan mieliä kuohuttaneiden tapahtumien historialliseen arviointiin... Suomen kaltaisen pienen maan ongelmia ei tietenkään voida käsitellä irrallaan ajan suurpoliittisista kehyksistä.” (Tekijä teoksen alkusanoissa elokuussa 1964).

7 e. RINTALA, AARNE: SOTAVANKINA NEUVOSTOLIITOSSA. Tekijän kustantama 1957. 3p. 142. N. K2. "Muistelmia sotavangin omakohtaisista kokemuksista ja elämyksistä Summan taisteluista, siellä vangiksi joutumisestaan, kuljetuksesta vankileirille, olostaan siellä ja kotiin tulostaan." s. 5, 22-23.

2 e. RINTALA, PAAVO: SOTILAIDEN ÄÄNET. Kannaksen läpimurtotaisteluista 1944. UK 1975. 5p. 358. S. K3, ell. Yleisradion äänitearkistosta koonnut Paavo Rintala.

15 e. SARESSALO, LASSI: PÄÄMAJAN KAUKOPARTIOT JATKOSODASSA. Wsoy 1987. 359 + kuvaliite. S. Kp. K3, Exl. Hyvä kuvaliite, useita valokuvia ja 2 karttapiirrosta. Kuvaliitteen lisäksi myös tekstisivuilla reittikarttoja ym. Kirjan lopussa liitteinä partiotaulukoita, henkilöluetteloita ja ErP 4:n sankarivainajat. Exlibris Seppo Kahila, kevyesti liimattu, helposti irroitettavissa.

4,50 e. SIIPI: PUNA-ARMEIJAN ETUVARTIO? Puhetta Suomen puolustuspolitiikasta. Alea-Kirja 1968. 111. S. Kp. K3. Alean TJP-kirjat (terveen järjen puolustus) numero 4. Kirjan toinen painos ilmestyi 1969.

4 e. SIIPI: PUNA-ARMEIJAN ETUVARTIO? Puhetta Suomen puolustuspolitiikasta. Alea-Kirja 1968. 111. N. K3, muutama lyijykynäalleviivaus.

XXX SIIPPAINEN, OLAVI: LOPPUUN SAAKKA. Kertomuksia kahdesta sodasta. Wsoy 1964. 3p. 147. N. K3.

XXX SOINI, YRJÖ: KUIN PIETARI HIILIVALKEALLA

15 e. SUSITAIVAL, PAAVO: KARJALAINEN PATALJOONA TALVISODASSA. Er.P.6. Wsoy 1963. 233 + liitekuvasivut ja avattava liitekartta. S. K3.

XXX SÄRKIÖ, HANNU: JÄNKIEN JÄÄKÄREITÄ JA POROMIEHIÄ

15 e. TAUBE, GERHARD: DIE SCHWERSTEIN STEILFEUER-GESCHÜTZE 1914-1945. Geheimwaffen 'Dicke Berta' und 'Karl'. Motorbuch 1981. 157. Kuv. S. * . Kp. K3.

12 e. VASAMA, YRJÖ: KOLLAAN SUURTAISTELUISSA. Otava 1941. 147. S. K3. 

XXX VIERROS, TUURE: TARTON TANSSI. Uk 1975. 2p. 315. S. K3.

9 e. VIRMAVIRTA, REIJO: TOUKOKUUN KOLMAS SUNNUNTAI. Muistoteos talvi- ja jatkosodan harjavaltalaisista sankarivainajista. Harjavallan kansalaisjärjestöjen julkaisutoimikunta 1992. 125. Kuv. N. K3. Hyvä kuvitus; sivut 69-122 elämäkerralliset selostukset Harjavaltaan haudatuista sankarivainajista.

9 e. VUORIO, ANELMA: RAATTEEN PATALJOONA. I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Karisto 1973. 200 + liitekuvasivut. Runsas, hyvä kuvitus: valokuvia sekä kenraalimajuri Hj. Siilasvuon kirje Anelma Vuoriolle 15. 11. 1941. Kirja päättyy Anelma Vuorion kirjeeseen äidilleen 31. 7. 1941. 

XXX WEGELIUS, K. A.: ROUTAA JA RAUTAA I-V. Wsoy 1926-33.

XXX WET, CHRISTIAN de: BUURIEN JA ENGLANTILAISTEN SOTA

3 e. WILLIAMS, ERIC: HYPPYARKKU. Wsoy 1950. 2p. 279. Kuv. S. K3.

Williamsin kirjoittama Goon in the Block, tositapahtumiin perustuva kertomus lentäjästä joka ammuttiin alas Saksassa, joutui vangiksi ja pääsi pakenemaan Ruotsiin, ilmestyi 1943. Williams ei vielä tuolloin voinut kertoa tapahtumien yksityiskohtia, ja kuvaukseen pakomatkasta liitettiin harhaan johtavia tietoja. Hyppyarkku kuvaa asiat niin kuin ne tapahtuivat, huima ja kekseliäs pako vankileiriltä, kuvituksena muutamia piirroskuvia tunnelista ja pakovälineenä käytetystä hyppyarkusta. Englanninkielisen alkuteoksen nimi The Wooden Horse. Pakotarinaan pohjautuva samanniminen elokuva (The Wooden Horse, ohjaus Jack Lee) valmistui 1950.

2 e. WILLIAMS, ERIC: HYPPYARKKU. Wsoy 1950. 2p. 279. Kuv. S. K3, kulumaa.

M 2 e. WUORIMAA, AARNE: LÄHETTILÄÄNÄ HITLERIN SAKSASSA. Otava 1967. 208. S. K2, kannet nuhruiset, sisältö täysin siisti.

Wuorimaa toimi Suomen virallisena edustajana Saksassa 1933 – 40. Saksan poliittiseen johtoon ja sen pyrkimyksiin tutustuen Wuorimaa seurasi kansallissosialismin kehitystä natsivallan nousukauden. Wuorimaa kuvaa Saksan ja Suomen suhteita tuona aikana sekä esittää huomioita kansallissosialistisista juhlista ja seremonioista, diktaattorin rakentamisvillityksestä ym.
  Jos Hitlerin ja arkkitehti Speerin suunnitelmat olisivat toteutuneet alkuperäisessä laajuudessaan, olisivat Saksan kaikki suurimmat kaupungit kokeneet täydellisen muodonmuutoksen, useat vanhat korttelit taloineen olisi revitty uusien tieratkaisuiden, stadioneiden ja rakennusten tieltä. (Lopulta sota kuitenkin tuhosi nuo kaupungit lähes yhtä perusteellisesti - jopa perusteellisemmin kuin Hitlerin rakennushankkeet olisivat tehneet).
  Toukokuussa 1940 Aarne Wuorimaa siirtyi Unkariin - kirjan viimeinen luku esittää lyhyitä huomioita Unkarin hallituksen suhtautumisesta Suomen talvisotaan.

M 6 e. ÖSTERMAN, HUGO: NELJÄNNESVUOSISATA ELÄMÄSTÄNI. Wsoy 1966. 268 + avattava karttaliite. S. Kp. K3.

”Viime aikoina on ollut paljolti erimielisyyttä talvisodastamme. Minä haluan kirjassani sanoa oman mielipiteeni. Silloisen sodan armeijan komentajan mielipiteen, miten ja mistä syystä toimittiin Karjalan kannaksella niin kuin toimittiin.” Kenraali Östermanin muistelmateos jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan alussa tekijä selittää jääkäriliikkeen syntyä ja omia kokemuksiaan siinä, vapaan Suomen armeijan muodostumista, Lapuan liikettä ym. Toinen osa keskittyy erityisesti talvisodan vaiheisiin. Karttaliitteen lisäksi kuvituksena karttapiirros II AK:n hyökkäyksestä 23. 12. 1939, sekä tilanne 5. D:n (3.D) kaistalla 14. 2. 1940 jolloin 3.D:n pääosat oli irroitettu ja vedetty taakse.

 

 

Vasama, Kollaan suurtaisteluissa, s. 114-115, 116-117

Tällä kohtaa oli talonmäen rinteeseen kaivettujen konekivääriasemien luona Karahkan hallussa mainio, musta sauna. Sen hivelevässä löylyssä ehtivät meidänkin poikamme monta kertaa lämmitellä ja karkotella päälle tunkevia pikku petoja. Nyt ei saunominen käy, ei nouse savu iltaisin oviaukon mustuneita pieliä nuollen. - Kesken taistelujen tulee monta kertaa mieleen tämä sauna ja sauna yleensä. Sen nautinnot kuvastuvat mielessä vallan huimaavan ihaniksi. - Ankaraa on se löyly, jota nyt saamme vihollisen taholta osaksemme! Ankaraa se on ollut ja on yhä edelleenkin. Mutta ihmeesti siihenkin sopeutuu.
(Kollaan suurtaisteluissa, s. 109-110)

Sodan vaiheita valottavia muistelmateoksia ym.

XXX TOIVIAINEN, K.: JUKKA MALMIVAARA - SANAN JA MIEKAN MIES

Mitä tarkoittaa hyvä sotakirja

Hyvin kirjoitettu? Sotatoimia ja joukkojen liikkeitä asiallisesti selostava, antaen pätevän kuvan rintamalinjoista, miestappioista? Tai henkilön omia tunteita ja kokemuksia koskettavasti kuvaava?

Mieluiten tietysti näitä kaikkia, mutta niitä on harvassa - koskettavasti kirjoitettuja muistelmateoksia, jotka olisivat myös objektiivista sotahistoriaa, kirjallisesti hyvin toteutettuna. Useinhan näissä on vaan esitelty tapahtumat, siitä edettiin sinne ja sitten tuonne, kranaatteja tuli ja joltain valuivat suolet pellolle, mutta sodan konkreettisen todellisuuden - sotilaan tunteiden, suoranaisen kauhun, pelkojen ja housuihin ulostamisen tai huumaavien aineiden käytön - kuvaaminen jää sikseen tai on heiveröistä ja pinnallista, mistä johtuen lopputulos tuntuu ulkokohtaiselta. 

Pinnallisuus ja epärealistisuus on toki luonnollista, koska sotateokset useinkin on kirjoitettu kohta sodan jälkeen, jolloin asiaan kuului vielä sankarimyytin luominen ja ylläpitäminen. Tuskatilat jätettiin uniin ja traumat tulivat esiin vain kännissä reuhtoessa, vaimoa ja lapsia piiskatessa. Tähän puoleen onkin kiinnitetty huomiota viime vuosina.

Sekin voi tietysti mennä liiallisuuksiin jos lähtökohtana on sankarikuvien särkeminen hinnalla millä hyvänsä.

Sodan kokeneiden miesten kirjoittamat "fiktiiviset" sotaromaanit ovat mielenkiintoinen ilmiö tästä näkökulmasta, ne kun antavat mahdollisuuden kuvata esimerkiksi omaa pelkoa kuvitteellisen hahmon kautta, jolloin tekijä ei leimaudu pelkuriksi. Kyseessä ei tarvitse olla sotaromaanikaan. Sodan jättämät jäljet tulevat näkyviin muun muassa seikkailuromaaneissa (Kalervo Reposen Luutnantti Harhon rakkaus) ja tieteisromaaneissa (Veli Lumialan Atominsärkijä, 1947).