Kristinuskon keskeinen aihe - Kuinka ihminen itsessään köyhänä saa Kristuksessa omistaa kaiken

ilmaisena lahjana

Poul Madsenin saarnasta; julkaistu kirjasessa "Nollapiste. Kolme Helsingin Lähetyskirkossa pidettyä raamattutuntia" (Kristillinen tarvikekeskus 1980):

Kun evankeliumia julistetaan, niin ihmisen sisimmästä putoavat monet taakat ja omatunto hengittää vapaammin, sillä kysymys on siitä, mitä Jumala on tehnyt. Mutta sitten tulee uskonnollinen ihminen paikalle ja sanoo: "On vaarallista sanoa näin, sillä ihminen alkaa välittömästi leikkiä synnin kanssa." Jos joku sanoo minulle näin, niin minä melkein ylpistyn, sillä silloin olen onnistunut todistamaan evankeliumin yhtä selvästi kuin Paavali, enkä koskaan olisi uskonut onnistuvani. Tästähän Paavalia syytettiin. Hänestä sanottiin: "Tuo mies tekee synnin tekemisen helpoksi." Tosiasiassa tämä vaikuttaa aivan päinvastaista. Kun ihmisen huomio kiinnittyy Kristukseen ja hän kuulee, että Jumala lukee hänet vanhurskaaksi, niin hän tulee niin kiitolliseksi, että synti alkaa menettää viehätysvoimaansa. Hän alkaa vapautua ja joka on vapautunut, hänen ei tee mieli tehdä syntiä. Mutta jos hän jatkuvasti kiinnittää huomion itseensä ja yrittää olla niin vakava, niin vakava ja sanoo, että tämä on aivan liian hyvää ollakseen totta ja että minulle Jumala on hyvin paljon arvokkaampi ja se, mitä tuo mies tuolla sanoo, on aivan liian helppo tie, minä olen vakavamielinen ihminen. Tällaista on, kun elää synninvallan alla, sillä ei ihmisen vakavuus häntä vapauta, vaan totuus, evankeliumi ja se tekee todella vapaaksi.

Ajattele, sinä voit tänä iltana mennä kotiisi vanhurskautettuna. Ehkä olet taistellut itsesi kanssa koko elämän ajan. Olet etsinyt ja etsinyt ja taas etsinyt. Olet tehnyt niin monia uskonnollisia harjoituksia kuin olet jaksanut, mutta tiedät, etteivät ne ole vapauttaneet sinua. Mutta kun ristinsanomaa julistetaan ja silmiesi eteen piirtyy Kristus ristiinnaulittuna ja Pyhä Henki vakuuttaa synnistä ja sinä näet, että kaikki sinun uskonnolliset harjoituksesi eivät ole merkinneet mitään, vaan että nekin ovat syntiä, niin sinä luovut ja sitten sinä nostat vain katseesi ja huudat Jeesuksen nimeä avuksi ja samassa hetkessä Jumala astuu esiin ja sanoo: "Tämä jumalaton uskoo minun Poikaani ja Kristuksen tähden minä julistan: Tämä jumalaton on vanhurskautettu, hänellä on rauha minun kanssani. Kaikki kadotus on poissa."

Kun ihminen kuulee tämän, niin hän räjähtää ilosta, sillä totuus on tehnyt hänet vapaaksi. Mutta hän ei voi kehua itseään. Hän ei voi sanoa: "Tässä on hyvin vakava ihminen ja siksi Jumala on ottanut minut vastaan", tai "tässäpä oli ihminen, joka rukoili yöt ja päivät ja siksi Jumala otti minut vastaan." Ei, kaikki tällainen kehuminen on poissa. Hän sanookin: "Minulla ei ole mitään, mistä voisin itseäni kehua. Olen armahdettu syntinen, en enempää enkä vähempää, itsessäni jumalaton, mutta minulla on Vapahtaja, minulla on Herra ja hän on kantanut minun syntini, hän on lunastanut minut, hän on maksanut velkani. Siksi olen vanhurskautettu." Ja niin hän voi jatkaa elämää, ei enää uskonnollisena, vaan vapaana ihmisenä hän ottaa askeleen toisensa perään Herransa kanssa. Hän ei tee itsestänsä suurta numeroa, vaan hän tekee kaiken kiitollisuudesta.