Keski-Porin kirkko (sekä Etelä- ja Pohjoisranta) postikorteissa 

Kultaomena

yhteydenotot armas.hepovirta@gmail.com 

Lisään kortteja kun ehdin. Edelleen myös ostan/vaihdan kortteja. Tarjoa. Hyvistä maksan tai annan hyvän vaihtoarvon.

KESKI-PORIN KIRKKO

Porin kirkko. Pori-Björneborg. Kirkko Kyrkan. Satakunta Bokhandel - Satakunnan Kirjakauppa. Union Postale Universelle. Carte Postale. Finlande. Kulkenut Elli Ekman'ille Inkoon apteekkiin; hyvät siltaleimat 3 x Kokemäki, leimattu 10.XI.01 ja 11.XI.01. 

Porin kirkko. Pori - Björneborg. Knackstedt & Näther, Hamburg. Union Postale Universelle. Carte Postale. Kulkenut Hankoon, hyvä Porin siltaleima 29.VIII.28. Lähettäjät Karin ja Ole Nordling, vastaanottaja rovasti Gustaf Storgårds, Hangö. Gustaf Storgårds (1869 Lapinjärvi - 1945 Porvoo) oli Hangon kirkkoherra 1907-32 toimittuaan sitä ennen muun muassa Hämeenlinnan vankilapappina. Storgårds oli Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja 1914-17 ja presidentin valitsijamies 1925.

Porin kirkko. Teksti suomeksi, ruotsiksi ja esperantoksi kohokirjaimin: Pori, Björneborg. Kirkko. - Kyrkan. - La pregejo. Sokeain Kirjallisuusyhdistys - De Blindas Litteraturförening. Kuva V. Heikkinen. Carte postale. Suomi - Finlande. Kulkenut 1949 mutta kuva ja kortti vanhempi, ehkä 1930-40 -lukujen vaihteesta.

Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistyksen perustaja Anna Friman oli esperantoyhdistys Steleton ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdistys perustettiin 1931. Vuodesta 1898 sokeain kirjastoa hoitanut Friman oli sokea itsekin ja asui Helsingin Pengertalossa, tuolloin vielä nimeltään Helsingin Sokeaintalo. Friman kuoli keuhkotautiin 1937. Sokeain Kirjallisuusyhdistyksen nimi muuttui Sokeain Henkiseksi Työksi 1957, Näkövammaisten Henkiseksi Työksi 1974 ja Näkövammaisten Kulttuuripalveluksi 1979.

Porin kirkko talvella. Taustapuolella teksti Porin kirkko. Ei tietoa kuvaajasta eikä julkaisijasta, luultavimmin kaupungin tai seurakunnan julkaisema; olisiko 50-luvun alkua? Käyttämätön. Kuvassa skannerista johtuvaa raitaisuutta.

ETELÄRANTA

 

Kirkko ja kulmatalo 

"Mellinin tontin" uusrenesanssinen kulmatalo valmistui etelärantaan 1837, vahingoittui Porin palossa 1852. Rakennus korjattiin 1853, mutta suuremmat muutokset tapahtuivat 1892 jolloin muutoksia tehtiin talon huonejärjestyksiin ja sisäänkäynteihin, muun muassa lisättiin sisäänkäynti talon kulmaan. 

Kirkko ja kulmatalo. Pori-Björneborg. Gustaf Roneliuksen kirjakauppa. Union Postale Universelle. Carte Postale. Finland. Postikortti. Suomi. Kulkenut 10 pennin (ylösalaisin liimatulla) venäläismerkillä Kauvatsalta Kullaan Levanpeltoon, kaksikielinen Kauvatsan siltaleima 22.IV.12. Kuva otettu pohjoisrannan eli Puuvillatehtaan puolelta, ponttoonisilta Charlotta. 

Iloisia onnen aikoja mä sulle toivottelen ja ystävyyren muistoksi tän värsyn kirjottelen

Etelä- ja pohjoisrannan välille vuonna 1855 asennettua ponttoonisilta Charlottaa rantojen yhdistäjänä edelsi vuodesta 1808 toiminut lautta. Sekä lautan että sillan rakentamiseen johtivat ensisijassa sotilaalliset syyt - kenraalikuvernööri Berg oli katsonut helpomman kulkuyhteyden rantojen välillä tärkeäksi.

Ponttoonisilta oli huomattava parannus mutta kärsi keväisistä jäidenlähdöistä, joiden jälkeen siltaa jouduttiin hinaamaan takaisin paikalleen ja sen saamia vaurioita korjailemaan. Sillan merkitys korostui vuonna 1898 pohjoisrantaan valmistuneen puuvillatehtaan myötä, josta tuli kaupungin työväestön suurin työllistäjä. Tehtaalle valmistuivat kehräämö ja kutomo vuonna 1900 ja värjäämö 1902.

Ponttoonisillan korvasi kiinteä Porin silta 1926.

Kirkko ja kulmatalo. Pori - Björneborg. Union Postale Universelle. Carte postale. W. Stenfors'ilta G. A. Stenfors'ille Englantiin (Scharpness?), päivätty 3. tammikuuta 1903:

Toivotan iloista ja onnellista uutta vuotta rauhaa onnea menestystä ja terveyttä sielä pauhavilla aloilla muista rakas lapsenin mistä on sinul puhuttu kotona ollessasi muista luojas sinun nuorudessas ennen kuin pahat päivät tulevat, ole tervehdetty minulta, mummulta ja omaisilta pysyvästi ikävöity poikanin.

Porin kirkko, Eteläranta ja ponttoonisilta Charlotta. Björneborg - Pori. John Englund. Granbergs K. A., Stockholm. Suomen vaakunalla varustettu Union Postale Universelle. Carte postale. Finlande. Hyvä kolmikielinen Reposaari-leima, vuosiluku epäselvä mutta luultavimmin 30.XII.09. Kulkenut Maria, Richard ja Allan Korsmanilta Reposaaresta C. Fr. Diehl'ille, jonka osoitteena Andorsen Beckerin yhtiö Lontoossa.

John Englundilla oli ateljee Porissa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, ilmeisesti vuoteen 1935. Englundin vuosisadan alussa ottamat kuvat ovat hienoja dokumentteja aikakauden Porista.  

Kortin vastaanottaja on luultavimmin ruotsalainen Carl Fredrik Diehl (1875-1936), jonka perhe näyttää asuneen Reposaaressa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska ainakin kaksi hänen lapsistaan syntyi Reposaaressa (1905 ja 1907).

Carl Fredrik Diehlin vaimon Olga Johanna Diehlin (omaa sukua Wahlroos) isä Karl Wahlroos oli "sjötullvaktmästare".

KESKI-PORIN KIRKOPUISTON MUISTOMERKIT

Vapaussodan muistomerkki. Pori Vapaudenpatsas. Björneborg Frihetsmonumentet. Kulkenut Luvialta Turkuun 1927; himmeä siltaleima Luvia, päivämäärä luultavasti 22.XI.27. 

Vapaussodan muistomerkki. Pori - Sankari hauta. Björneborg - Hjältegraven. Korttihaitariin kuuluneen kortin yläreunassa repäisyjälki. 

Vapaussodan muistomerkki - kivipaateen upotettu pronssireliefi - on toinen kahdesta Emil Cedercreutzin vuonna 1920 Poriin tekemästä patsaasta. Näistä tunnetumpi on Cygnaeuksen koulun edustalla oleva Äestäjä.

Kortin teksti Sankarihauta on outo. Kyseessähän on muistomerkki mutta ei hautamuistomerkki. Muistomerkki pystytettiin sisällissodassa kaatuneiden valkoisten muistoksi vuonna 1920 eli kohta kansalaissodan jälkeen. Punagraniittiin hakattu kullattu teksti Isänmaan ja vapauden puolesta 1918 ilmensi varmastikin suuria isänmaallisia tunteita ja syytöstä punaisia kohtaan. Nykyäänhän kumpaakin osapuolta voidaan jo ajatella saman sodan uhreina. 

Alkujaan muistomerkki oli keskeisellä, avaralla paikalla kirkon edessä niin ettei kirkkoon voinut kulkea muistomerkkiä ja sen sisältämää ajatusta huomaamatta. Muistomerkki on yhä samalla paikalla, mutta sitä ympäröivät korkeaksi kasvaneet pensaat. 

Vapaussodan muistomerkin sijaan kirkkopuistoa hallitsee nyt sankarihautojen muistomerkki; viidestä pronssista valetusta patsasta -"Isänmaa kutsuu", "Etulinjoilla", "Matkan pää", "Risti kirkastuu" ja "Elämä jatkuu" - teoskokonaisuus paljastettiin 1952.

POHJOISRANTA JA PUUVILLATEHDAS