Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

tilaukset ja tiedustelut armas.hepovirta@gmail.com tai 040443519

Kultaomena myy

Runot. Aforismit. Sananlaskut. Näytelmät

Katso myös 1901-1929 painettu kotimainen lyriikka,
1901-1929 painettu ulkomainen lyriikka ja 1800-luvun lyriikka

SUOMENKIELISET RUNOT, kotimaiset 

6 e. ARONPURO, KARI: KIRJAIMET TULEVAT. Kirjayhtymä 1986. 86. N. * . K3. 68-69

14 e. BAUDELAIRE, CHARLES: PAHAN KUKKIA. Valikoima. Otava 1962. 203 + liitekuvasivut. S. * . K3. Suomentanut Yrjö Kaijärvi, värikuvin kuvittanut Anneli Queflander-Sarpaneva. Lopussa Kaijärven kirjoitelma "Baudelaire - ihminen ja runoilija" sekä elämäkerrallisia tietoja.
173, 174-175

4 e. ELÄMÄNI RUNOT. Toimittanut Sinikka Pellinen. Gummerus 1994. 281. S. K3, eln. "Kun ryhdyin kokoamaan antologiaa Elämäni runot, minua rajoitti vain kaksi tekijää. Kokoelman piti sisältää vanhempaa kotimaista runoutta ja runojen piti olla tuttuja, rakastettuja runoja... Jokainen runo on arvokas itsensä vuoksi, mutta myös siksi, että se sointuu yhteen muiden mukana olevien runojen kanssa."

XXX ERKKO, J. H.: VALIKOIMA RUNOELMIA. K. E. Holm 1881. VII + 348. S. K3, pieniä jälkiä ja luonnollista kulumaa. Korukansi.

6 e. HELIN, HANNU: TÄRISEN MAAILMAN KYLJESSÄ. Weilin+Göös 1978. 94. N. K4. Kuopiossa vuonna 1944 syntyneen Hannu Helinin esikoisteos. Helin sai runokokoelmastaan J. H. Erkon kirjallisuuspalkinnon 1978.

3,50 e. HELIN, HANNU: NIIN PALJON HEIKKOA VOIMAA. Weilin+Göös 1979. 80. N. K3. Helinin toinen runokokoelma.

4 e. HELIN, HANNU: TÄNÄÄN ON HUOMENNA EILEN. Weilin+Göös 1981. 90. N. K3. Helinin kolmas runokokoelma.

2,50 e. HELIN, HANNU: PAPUKAIJATULPPAANI. Gummerus 1988. 57. N. K3. Helinin viides runoteos. Neljäs oli Ruusun varjossa (1984). Vuonna 1980 Hannu Heliniltä ilmestyi esikoisromaani Sanna, Sannaseni.

5 e. HELO, L.: VALITTUJA RUNOJA. Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1956. 316. S. K3.

7 e. JEVTUSHENKO, JEVGENI: OLEN VAITI JA HUUDAN. Kirjayhtymä 1963. S. K3. Suomennos ja kirjailijaesittely Markku Lahtela. 10-11, 26-27, 28-2950-51, 52-53, 54-55

2 e. JÄRVINEN, SEPPO: TALVIKIRJEITÄ. Otava 1989. 90. N. * . K3. "Seppo Järvisen esikoiskokoelma. Omaperäisiä runoja ja proosarunoja." Järviseltä on aiemmin ilmestynyt novellikokoelma Hellepäivä, palkittiin Otavan novellikilpailussa 1983.

7 e. KAIJÄRVI, YRJÖ: KOTIKYLÄ. Valikoima aikaisempaa ja uutta. Otava 1953. 131. S. Kp. K3. Kansipaperista:

"Harva runoilija on siinä määrin kuin Yrjö Kaijärvi eläytynyt kotiseutunsa henkeen ja maisemiin. Hän on sydän-Suomen lempeiden luonnonpiirteiden tulkitsija... Kotiseutu elää vuodenaikojen vaihtuvissa ilmeissä, viljapeltojen väreissä ja metsän tunnelmissa. Yrjö Kaijärven runovalikoima, johon professori Rafael Koskimies on kirjoittanut esipuheen, kuvastelee syvimmältään rikasta ja elämänmyönteistä näkemystä ihmisestä, hänen suhdettaan suureen lääkitsijäänsä luontoon ja hänen tehtäväänsä kylvää aikanaan oma sarkansa sukupolvien yhteistä kynnösmaata."

6 e. KAIJÄRVI, YRJÖ: TÄSSÄ HETKESSÄ. Otava 1962. 77. S. Kp. K3, kansipaperissa luonnollista kulumaa, kirja siisti. 19, 20-21.

3,50 e. KHAIJAM, OMAR: TELTANTEKIJÄ. Wsoy 1973. 6p. 140. S. Kp. K3. Sisältää kokoelmat "Teltantekijän lauselmia" ja "Omarin malja", suomentanut Toivo Lyy. Esipuhe Unto Kupiainen.

5 e. KHAIJAM, OMAR: TELTANTEKIJÄ. VIISAAN VIINI. Wsoy 1991. 221. Kuv. Skk. * . K3. "Teltantekijän" ja "Viisaan viinin" kahdestoista painos, lisäksi mukana kokoelmat "Teltantekijän lauselmia" ja "Omarin malja". Suomentanut Toivo Lyy. Unto Kupiaisen esipuhe. Hieno piirroskuvitus Riikka Juvonen.

Omar Khaijam syntyi Nishapurissa 1000-luvulla ja kuoli vuonna 1122.
  Kotimaassaan Khaijam sai mainetta lähinnä tiedemiehenä, matemaatikkona ja astronomina. Runoilijaksi hänet tunnustettiin vasta kun hänen runonsa olivat jo valloittaneen Euroopan, missä häntä ensimmäisen englanninkielisen käännöksen jälkeen 1859 alettiin pitää suurimpana persialaisista runoilijoista.
  Suomalainen lukijakunta sai tutustua Khaijamiin vuonna 1929, jolloin ilmestyi Teltantekijän lauselmia, kokoelma Toivo Lyyn suomentamia epigrammeja.

7 e. KOSKENNIEMI, V. A.: TULI JA TUHKA. Wsoy 1936. 2p. 128. S. K3, eln, erittäin siisti.

6 e. KUPIAINEN, UNTO: MUSTAN LINNUN PUU. Wsoy 1942. 87. N. K3. Takakansi.

4 e. KUPIAINEN, UNTO: RIKAS MIES. Wsoy 1955. 68. N. K3, ollut avaamaton, sivut huolimattomasti avattu.

4 e. KURKELA, OUTI: ERITTÄIN POHJOISTA. Athmosphere from Polar. Tekijän kustantama 2003. 50. Kuv. N. K4. Pohjoiseen sijoittuvia runoja, kokoelman lopussa muutamia käännöksiä englannin kielelle, käännökset tekijän. Runojen kuvituksena valokuvia Lapin luonnosta, kuvat Kari Autto.

6 e. KYLÄTASKU, JUSSI: KOSKETUSKOHDAT. Runoja. Wsoy 1966. 63. S. Kp. K3. Takakansi. Kylätaskun esikoisteos. Lukuisia kuunnelmia, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia kirjoittanut Kylätasku (1943-2005) aloitti runoilijana (runokokoelmat vuosina 1966, 1967 ja 1969). Näiden lisäksi häneltä ilmestyi kahdeksan romaania 1970-2004. 

5 e. LEHTONEN, JOEL: KEURUULAINEN IMPROMPTU. Jälkeenjääneitä runoja. Otava 1962. 81. S. K3, erittäin siisti.

8 e. MANNER, EEVA-LIISA: JOS SURU SAVUAISI. Elokuun runot, ja muitakin. Tammi 1968. 63. N. K3, ollut avaamaton, osa sivuista vähän huolimattomasti avattu. 60-61 

4 e. MILJOONA HILJAISUUTTA. 13-18 -vuotiaiden runoja. Toimittaneet Satu Marttila, Hannu Kankaanpää, Jarmo Heikkinen. Kirjayhtymä 1986. 290. S. K3. 

4 e. PAAVILAINEN, MATTI: SUKUKARTTA. Kirjayhtymä 1964. 75. S. Kp. * . K3. Kansipaperista:

" ...teemoina ovat rakkaus ja kuolema, joiden esittämistä sävyttävät kriittinen satiiri ja ironia. Yksi valta-aihe on myös runoilijan rooli. Kokoelman keskeinen tematiikka on pysynyt samana, vaikka runot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, vuosina 1958 – 64. Nykyrunolle ominaiseen visuaaliseen ilmaisuun lomittuu voimakas auditiivisuus; niinpä eräät runot on nimetty konsertoiksi, joissa kohdittain määräävät puhtaasti sanalliset tavoitteet. Paavilaisen runoja on julkaistu aikaisemmin eri lehdissä ja niitä on esitetty myös radiossa ja televisiossa."

3,50 e. PELLINEN, JYRKI: VALITUT RUNOT. Otava 1975. 116. N. K3. Sisältää runoja Pellisen kaikista ennen 1975 julkaistuista kokoelmista: Näistä asioista (1962), Kuuskajaskari (1964), Näin päinvastoin kuin kukaan (1965), Tässä yhteiskunnassa on paha nukkua (1966), Toisin sanoen kuuntelet (1969), Kevätpäivät (Parnasso 1969), Moskova (1971), Edessäpäin olevat tulevat juhlat (1972), Kesän maa (1973), Minä kirjoitan maljasta joka oli hidas (1973). Delfiinikirjat

6 e. PERINTEISEN RUNON KAUNEIMMAT 1. Toimittanut Hannu Mäkelä. Otava 1975. 187. N. K3, erittäin siisti; esilehdellä kustantajan leima "Kustantajan tervehdys. Vain arvostelukäyttöön." Takakannesta:

"Tämä valikoima sisältää varhaisinta suomalaista runoutta alkaen 1655 syntyneen Juhana Cajanuksen runosta 'Yxi hengellinen weisu, josa tämän mailman catowainen meno edespannan' aina 1865 syntyneen Valter Juvan hienoon runoon 'Terät lentävät kirsikkapuista'. Muita teoksen runoilijoita ovat muun muassa Henrik ja Christfried Ganander, Jaakko Juteini, Abraham Poppius, K. A. Gottlund, Samuli Kustaa Bergh eli Kallio, Pietari Mansikka, Aleksis Kivi, Suonio, J. H. Erkko, Kaarlo Kramsu, Kasimir Leino ja Hilja Haahti."

2 e. PUHAKKA, JOUKO: JÄRVELTÄ IKUISUUTEEN. Wsoy 1968. 60. S. K3.

4 e. RUISSALO, PEKKA: ÄÄNIÄ. Muusa 2000. 64. N. K3. "Pekka Ruissalo on 1979 syntynyt porilainen. Hän kirjoittaa vapaata sydämen tahtiin sykkivää kieltä ja suhtautuu maailmaan realistisella otteella..."

XXX SAARIKOSKI, PENTTI: EINO LEINO

4 e. SAARITSA, PENTTI: TRITONUS. Kirjayhtymä 1976. 56. N. K3.

5 e. SELJA, SIRKKA: LINNUT. Wsoy 1948. 99. S. Kp. K3, eln. Kansipaperista:

"LINNUT-kokoelma on suuri edistysaskel Sirkka Seljan tuotannossa. Sen runoissa kohtaamme herkän, elämän tuskallisesti kypsyttämän ihmisen... Parasta Seljan teoksessa ovat epäilemättä sen rakkausrunot; ne ovat sekä hillittyjä että jänteviä ja sanonnaltaan sulokkaita... Sirkka Selja on nyt todella löytänyt oman linjansa - voitoksi sekä itselleen että suomalaiselle lyriikalle."

5 e. SIMONSUURI, KIRSTI: EUROOPAN RYÖSTÖ. Kirjayhtymä 1984. 70. N. K3.

2,50 e. SIMONSUURI, KIRSTI: MURATTITAIDE. Kirjayhtymä 1980. 76. N. K2, eln, kansissa pientä nuhruisuutta, muuten hyvä. 26-27, 28-29, 40-41, 68-69. Takakansi:

"Kirsti Simonsuuren runot ovat lyriikassamme harvinaisen kosmopoliittisesti, älyllisesti, tiedollisesti suuntautuneen kirjoittajan säkeitä. Murattitaide-kokoelma on ryhmitelty sarjamuotoiseksi: sonetteja, italialainen, ranskalainen, suomalainen ja kreikkalainen sarja. Näin jäsentyy runoilijan tapa kirjoittaa, matkustaa runoitse eri maissa, maisemissa, tunteissa, omassa minuudessa sekä yhä uusissa kulttuuriympäristöissä." 

7 e. TYNNI, AALE: YLITSE VUOREN LASISEN. Wsoy 1949. 112. S. Kp. K3, kansipaperissa luonnollista kulumaa, kirja siisti. Kokoelmaan sisältyy Tynnin tunnetuin runo KAARISILTA. Kansipaperista: "Tämän kokoelman yllä on kristallinkirkasta ilmaa. Se julistaa oppia hyvyydestä, ilosta, kauneudesta ja elämänmyönteisyydestä. Se on viisas ja kaunis teos."

8 e. TÖRMÄNEN, V.E.: TIILENTEKIJÄN LAULUJA EGYPTIN ORJUUDESSA. Kustannusliike Kyrönheimo 1944. 116 + 14. S. Kp. kms. K3. Törmäsen (1886 Inari - 1967 Lohja) tunnetuin teos runokokoelma Tunturilauluja ilmestyi 1925. Monet kokoelman runoista tulivat tunnetuiksi lauluina säveltäjä Yrjö Kilpisen toimesta. Tiilentekijän lauluissa Törmänen kuvaa ihmisten elämää ja uskomuksia muinaisuuden kautta, usein humoristisestikin (mm. runo Jumalatar Bast), lisäksi ottaen kantaa muun muassa sotaan ja sen tuottamaan kärsimykseen. Osa runoista sisältää juutalaisen ja muinaisen egyptiläisen uskonnon sävyjä, ehkä myös viittausta kristilliseen uskoon. Liitteenä 14 sivua arvosteluja Törmäsen aiemmista runokokoelmista ja romaaneista. s. 3, 4-5

6,50 e. UUDEN RUNON KAUNEIMMAT. 60 -luvun runoutta. Toimittaneet Hannu Mäkelä ja Veikko Polameri. Otava 1972. 2p. 244. N. K3, erittäin siisti. Delfiinikirjat. Takakannesta:

"Antologiaan sisältyy 60-luvulla debytoineiden runoilijoitten tuotantoa ja sellaisena se on jatkoa aiemmin ilmestyneeseen 40- ja 50-lukujen lyriikkaa esittelevään Uuden runon kauneimmat I teokseen. Mukana on 41 runoilijan tekstejä; ensimmäisessä osassa heitä oli 27. Toimitusperiaatteena on yksinkertaisesti ollut se, että jokainen 60-luvulla vähintään kaksi teosta julkaissut kirjailija on otettu mukaan."
  Kalevi Seilonen, Hannu Salama, Väinö Kirstinä, Jyrki Pellinen, Brita Polttila, Kauko Aalto, Kari Aronpuro, Matti Paavilainen, Juhani Peltonen, Timo K. Mukka, Ilkka-Juhani Takalo-Eskola, Pentti Saaritsa, Pekka Parkkinen, Hannu Mäkelä, Caj Westerberg, ym.

12 e. VAARA, ELINA: KOHTALON VIULU. Wsoy 1933. 307. N. K3.

2 e. VANHALA, VILLE: KÄPYKAARTILAISEN LAULU. Pohjoinen 1992. 49. N. K3.

2,50 e. VELIN, MARI: HÄMÄRÄ KUIN KUUNTELISI. Otava 1996. 2p. 77. N. K3. Takakansi.

4 e. VILJANEN, LAURI: MUSTA RUNOTAR. Wsoy 1932. 119. N. K3.

10 e. VUORELA, EINARI: UNHOITUKSEN MAA. Wsoy 1937. 125. S. K3, erittäin siisti.

 

SUOMENKIELISET RUNOT, käännösrunous

5 e. RUNON PURSI. Maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. Valinnut ja suomentanut Yrjö Jylhä. Wsoy 1934. 391. S. K2, selkä kulunut ja kansissa lievää kulumaa, sidos ja sisältö hyvä. 52 runoilijaa, 74 runoa. Gustaf Fröding, William Blake, Tennyson, Robert Browning, Rudyar Kipling, John Masefield, H. W. Longfellow, Edgar Allan Poe, Goethe, Pushkin...

3,50 e. SANDBURG, CARL: RUNOJA. Wsoy 1956. 174. S. K2, kirjastosidos 1950-luvulta, ei muovitusta eikä leimoja; kansissa kulumaa, pientä nuhruisuutta.

3 e. SCHAFFER, ULRICH: KÄRSIN... ja löydän syvemmän tarkoituksen. Lasten Keskus 1989. 62. Kuv. Skk. K3. Schafferin herkkiä, itsetuntemuksen ja ihmissuhteiden alueita luotaavia runopohdiskeluja sävyttää empatia, osallisuus lähimmäisen kärsimykseen ja kollektiiviseen kärsimykseen, mutta ennen kaikkea oman kärsimyksen pohdinta - kuinka juuri se on ja avautuu tieksi läheisen ymmärtämiseen. Runoissa on myös uskonnollista sävyä. Hengellisten kysymysten lisäksi Schaffer pohtii väkivaltaa, itsekkyyttä, ihmisen kyvyttömyyttä nähdä toinen. Kuuluu Lasten Keskuksen kustantamaan Sykähdyksiä -sarjaan. 14-15, 2636-37, 42

7 e. TSE-TUNG, MAO: RUNOT. Tammi 1973. 81. N. K3. Tammen huutomerkki-sarja.

7 e. VARHIA, OTTO - KAJAVA, VILJO: VIESTI MEREEN. Antologia Ruotsin uutta runoutta. Wsoy 1946. 168. S. Kp. K3. 18 runoilijaa. Suomennokset Varhia ja Kajava. Teoksen alussa Otto Varhian kirjoittama johdantoessee. Takakannesta:

"Ruotsin lyriikasta ei Elina Vaaran ja Lauri Viljasen toimittaman 'Kevätsateen' jälkeen ole ilmestynyt suomeksi ainoatakaan yhtenäistä valikoimaa. Sen vuoksi Otto Varhian ja Viljo Kajavan 85 runoa sisältävä uusi suomennosvalikoima on kirjallisuudessamme todellinen tapaus, sitä suuremmalla syyllä, kun lyriikka eittämättä on Ruotsin kirjallisuuden taiteellisesti täysipainoisin osa. Antologiassa ovat edustettuina Ruotsin johtavat 1910 – 40-lukujen runoilijat, kuten suomalaismetsien legendaarinen laulaja Dan Anderson, Ruotsin Akatemian jäsenet Pär Lagerkvist ja Hjalmar Gullberg, kuuluisa tukholmalaisboheemi Nils Ferlin, älykäs naislyyrikko Karin Boye, modernismin lipunkantaja Artur Lundkvist jne. Suomentajien osalta vuosikausia kestäneen uutteran ja uhrautuvan työn tulos."

5 e. VILLON, FRANCOIS: TESTAMENTTI. Otava 1983. Toinen, täydennetty ja tarkistettu painos. 207. N. K3, eln. Delfiinikirjat. Takakannesta:

"Francois Villon eli de Montcorbier eli des Loges syntyi Pariisissa 1431 tai 1432 ja oli kaimansa Rabelaisin mukaan heittiö, varas, murhamies, juoppo... Villon tuomittiin rötöksistään kahdesti hirteen. Parlamentin ja kuninkaan armosta hän kuitenkin kummallakin kerralla pelastui... Tämä laitos sisältää vuonna 1974 ilmestyneen laitoksen runojen lisäksi 23 Francois Villonin irrallista runoa, kommentteja runoihin sekä laajan Villonin elämäkerran." 
  "Le Petit Testament" ilmestyi Ranskassa 1456, "Le Grand Testament" 1461. Suomennos Veijo Meri. Kirjan lopussa Villonin elämäkerta sekä selityksiä runoissa mainituista henkilöistä, tapahtumista ja paikoista.

RUNOT, RUOTSINKIELISET

5 e. SOTANUOTIO, EERO: NORDENS HJÄLTAR. Diktsamling om Finlands vinterkrig 1939-1940. Helsingfors 1942. 72. Kuv. N. K3. Eero Sotanuotion (Eero Tuomola, 1900-1992) omakustanteena vuonna 1940 (toinen painos 1941) julkaiseman Pohjolan sankarit - runokokoelma valtakuntamme sodasta 1939-1940 ruotsinnos. Valokuvakuvitus. s.40-41

4 e. WILDE, OSCAR: BALLADEN OM FÄNGELSET I READING. Helsingfors, Holger Schildts Förlagsaktiebolag 1920. 2p. 62. N. * . K2, kannet kuluneet, osittain risat, sivut täysin ehjät ja siistit. Kääntänyt Bertel Gripenberg.

RUNOT, ENGLANNINKIELISET

6 e. RUSTAVELI, SHOTA: THE KNIGHT IN THE PANTHER´S SKIN. Translated from the Georgian by Venera Urushadze. 1986. 210. S. * . Kp. K3, kansipapereissa kulumaa, kirja siisti. Shota Rustavelin (1172-1216) eeppinen runoelma VEPHISTQAOSANI ammentaa Georgian historiasta, kansanperinteestä ja tarustosta. Se on Rustavelin ainoa säilynyt teos ja sitä pidetään Georgian kansalliseepoksena. Arvostetun runoteoksen on englannin kielelle kääntänyt Venera Urushadze, alussa David M. Langin esipuhe. (Teoksesta ilmestyi suomenkielinen laitos nimellä PANTTERINTALJAINEN Suomen itämaisen seuran kustantamana 1991, englanninkielisestä laitoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus.)

6 e. THE ZEPHYR BOOK OF AMERICAN VERSE. Edited by Ebba Dalin. Introduction by Frederic Prokosch. Zephyr 1945. XX + 332. N. K3.

THE ZEPHYR BOOK OF AMERICAN VERSE on kattava läpileikkaus amerikkalaisesta runoudesta, mm. Anne Bradstreet 'To My Dear and Loving Husband' (1678), John Dickinson 'The Liberty Song' (1768), Philip Freneau 'The Power of Fancy' (1770), Henry Thoreau 'The Inward Morning' (1842), Sidney Lanier 'Song of the Chattahoochee' (1877), Carl Sandburg 'Cool Tombs' (1916), Vachel Lindsay 'Abraham Lincoln Walks at Midnight' (1914), T. S. Eliot 'The Waste Land' (1922), Conrad Aiken 'Tetélestai' (1928), Frederic Prokosch 'The Festival' (1940), Karl Shapiro 'Scyros' (1942), Dunstan Thompson 'Largo' (1943). Useita runoja mm. Ralph Waldo Emersonilta, E. A. Poelta, Walt Whitmanilta, Emily Dickinsonilta, Edgar Lee Mastersilta, Marianne Moorelta, Richard Eberhartilta, Muriel Rukeyserilta. Biographical notes.


AFORISMIT, MIETELMÄT, SANANLASKUT

7,50 e. GOETHE: MIETELMIÄ. Wsoy 1951. Toinen, lisätty painos. 222. S. K3, eln, erittäin siisti. Suomentanut V. Arti. Goethen kompa- ja elämänohjerunoja sekä mietelmiä, osa ennen suomentamattomia. "Kiintoisaa on havaita, kuinka paljon mietelmissä on sellaisia, jotka voisivat olla kirjoitettuja meidän päivinämme... Muutenkin hänen ajatuksillaan on harvinaisen suuressa määrin yleispätevyyden leima. Goethen koottuja mietelmiä lukiessaan saa helpoimmin selvän käsityksen siitä, kuinka monipuolinen nero hän on ollut... "

7 e. IKUISIA AJATUKSIA, toimittanut Martti Haavio, Wsoy 1926. 447. S. K3, erittäin siisti, ExL (Maija ja U. Noterma); siniset kannet, kirjan nimi selässä ja kannessa kullanvärisellä painatuksella. Suurten maailmanuskontojen sekä kuuluisien ja vähemmän tunnettujen kirjailijoiden, tiedemiesten ja ajattelijoiden ajatuksia jaettuna 38 aihealueeseen mm. luonto, eläimet, ravinto, kasvatus, rakkaus, vanhemmat, lapset, sisarukset, vanhuus, kuolema, rehellisyys, uskonto, isänmaa, valtio. Ensimmäinen painos suuren suosion saaneesta kirjasta, josta sittemmin otettiin useita muuttamattomia, lisättyjä ja uudelleen järjestettyjä, kuvitettuja ja kuvittamattomia painoksia; teoksen uusi laitos ilmestyi 1940, kolmas, uudistettu painos 1947 ja 22. painos 2002.

4 e. KAUKONEN, KEIJO: AFORISMIKOKOELMA PISAROITA KALTREISSA. Omakustanne 1987. 76. Omi. K5. Keijosen toinen kokoelma. 

1,50 e. KAUKONEN, KEIJO: AJATUKSEN JYVIÄ. Noormarkun Karjala-seura 1990. 57. N. Omi. K3.

3 e. KAUKONEN, KEIJO: HEITTOJA. Poliisimiehen aforismeja. Clarion 1985. 62. N. Omi. K4. "Porilaisen rikosylikonstaapelin esikoiskokoelma katselee nykypäivän suomalaista ihmistä kohtisuoraan kasvoihin. Kaukosen heitot eivät synny estetismistä vaan poliisimiehen karusta arkipäivästä. Usein niitä sävyttää ystävällinen huumori..."

4 e. KOSKENNIEMI, V. A.: MINÄ JA MAAILMA. Epigrammeja. Wsoy 1960. 61. S. Kp. K3. Kaksisäkeisiä mieterunoja. "Koskenniemi on epigrammin suvereeni mestari. Hän on kriitillinen ja lyyrinen, terävä ja syvällinen."

NÄYTELMÄT

3 e. HOLBERG, LUDVIG: VALTIOVIISAS KANNUNVALAJA. Viisinäytöksinen komedia. Otava 1929. Toinen, korjattu painos. 111. N. K3.

Minä kärsin siitä etäisyydestä,
joka joskus on välissämme.
Sinä olet kaukana enkä löydä tietä luoksesi.
Minä pinnistän voimani ymmärtääkseni sinua
siinä kuitenkaan onnistumatta.

Minä huomaan kuulevani sanasi
oman rajoittuneisuuteni kautta.
Minä annan sanoillesi sen sisällön,
jonka itse niille antaisin,
jos niitä käyttäisin,
enkä niin tehdessäni kiinnitä huomiota siihen,
mitä sinä tarkoitat.
Minä kuulen sinun ohitsesi,
ja kenties sinäkin joskus kuulet jotain,
mitä minä en lainkaan sano.

En halua luopua yrittämästä
kuulla sinua.
Haluan löytää sinun sanojesi juurille
ja sanoistasi käsin
kuulla sitä sydäntä
josta ne kumpuavat.

Ulrich Schaffer, Kärsin...

Saattaisiko tuskamme olla tie,
joka johtaa meidät toisemme luo,
niin että saamme kokea läheisyyttä,
josta muutoin emme olisi mitään tienneet?

Ulrich Schaffer, Kärsin...