kts. myös muu ruotsinkielinen kirjallisuus ja muu jännityskirjallisuus

Ruotsinkielinen seikkailu ja jännitys A-G

6,90 e. ALLEN, GRANT: I DÖDSFARA. Nordiska Förlaget 1912. 94. N. K3-. Kansissa ja selässä kulumaa, etukansi ylä- ja alaosasta pieneltä matkalta irti. 

Kanadassa syntyneen Charles Grant Blairfindie Allenin (1848 - 1899) isä oli irlantilainen pappi ja äiti kuului ranskalaiseen aatelissukuun. Vakaumukseltaan Allen oli agnostikko, sosialisti ja vankkumaton evoluutioteorian kannattaja. Hän oli myös kiinnostunut psykologiasta, sen reuna-alueista ja yhdistettävyydestä muihin tieteisiin. Jätettyään virkansa Jamaikalla Allen muutti Englantiin ja ryhtyi käyttämään kirjallisia kykyjään darwinismin hyväksi. Hänen ensimmäiset julkaisunsa käsittelivät luontoa ja evoluutiota, mm. Evolutionist at Large (1881). 

1880-luvulla Allen ryhtyi kirjoittamaan fiktiivisiä kertomuksia ja romaaneita. Ensimmäinen romaani Philistia ilmestyi vuonna 1884. Sitä seurasi kertomuskokoelma Strange Stories (1884) ja kolmeosainen romaani Babylon (1885). Allenin julkaisemat kaikkiaan noin 30 romaania ja kertomuskokoelmaa edustavat suurimmalta osaltaan jännitys- ja seikkailukirjallisuutta, mutta hän kirjoitti myös joitain kunnianhimoisempia romaaneita, joista merkittävimpiä ovat vuonna 1895 julkaistut The Woman Who Did ja The British Barbarians. Edellistä on sanottu yhdeksi ensimmäisistä modernia, avioliiton sidonnaisuuksista vapaata naista kuvaavista romaaneista. Romaani oli ilmestyessään jonkinasteinen sensaatio ja sai aikaan laajalti paheksuntaa. The British Barbarians teki Allenista tieteiskirjallisuuden vaikuttajan, romaani ilmestyi samaan aikaan H. G. Wellsin The Time Machinen kanssa. Myös Allen kuvasi romaanissaan aikamatkaamista. Vuonna 1897 julkaistu kertomus The Thames Valley Catastrophe kuvaa Lontoon tuhoutumisen äkillisessä ja massiivisessa tulivuorenpurkauksessa.

Allenin jännityskertomuksilla kerrotaan olleen vaikutusta useisiin aloitteleviin dekkarikirjailijoihin, muun muassa Maurice Leblanc on nimennyt hänet vaikuttajakseen. Ainakin kahdessa romaanissaan Allen käytti naispuolista pseudonyymiä (aiemmin, kun romaanikirjallisuutta pidettiin miesten lajina, naiset olivat käyttäneet miespuolisia pseudonyymejä). Pienoisromaanin The Type-writer Girl (1897) hän julkaisi nimellä Olive Pratt Rayner.

Grant Allenin ei-fiktiivisestä tuotannosta voidaan mainita Darwinin elämää ja työtä käsittelevä Charles Darwin (1885), kasveja ja niiden orgaanista elämää yleistajuisesti selittävä The Story of the Plants (1895) ja Jumalaa ajatuksena tutkiva The Evolution of the Idea of God (1897), jossa Allen esittää käsityksensä Jumala-uskon syntymisestä ja kehittymisestä. Muun muassa Freud piti Allenin esitystä mielenkiintoisena ja viittasi siihen artikkeleissaan. Teokseen kohdistettiin myös kritiikkiä. G. K. Chesterton, jonka mielestä Allen oli päätynyt lopputuloksiinsa turhan keveästi, sanoi: "it would be much more interesting if God wrote a book on the evolution of the idea of Grant Allen".

Grant Allen menehtyi maksasyöpään 25. lokakuuta 1899. Hän oli viimeistelemässä salapoliisiromaania Hilda Wade, mutta voimat loppuivat kesken. Viimeisen luvun Allen saneli sairasvuoteelta ystävälleen Arthur Conan Doylelle. Romaanista on sittemmin tullut yksi Allenin tunnetuimmista. Sen päähenkilö on dekkarikirjallisuuden ensimmäisiä naisetsiviä. 

Suomeksi Allen Grantilta on julkaistu ainakin seikkailukertomus Valkoisen miehen jalka (Otava, 1899) ja romaani Elämään palautunut (Ahjo, 1920).

4,20 e. BOOTHBY, GUY: ETT HEMLIGHETSFULTT BROTT. Detektivroman. Holmquist 1916. 128. N. K3. Kansissa pientä ajan patinaa ja takakannessa lievä kosteushaitta (katso kuvat), muuten erittäin hyvä. 

Guy Boothby oli suosittu seikkailu- ja jännityskirjallisuuden kirjoittaja englanninkielisessä maailmassa 1880 - 1910 -luvuilla ja hänen tuotantoaan käännettiin runsaasti myöhemminkin. Suomeksi käännettiin vain muutama teos, mutta ruotsiksi enemmän ja niitä on edelleen saatavissa ruotsalaisissa antikvariaateissa, etenkin Tohtori Nikola -sarjan ruotsinnokset ovat keräilykohteita. Suositusta Tohtori Nikola -sarjasta suomennettiin kaksi osaa. Suomeksi Boothbya on julkaistu neljä teosta: Tohtori Nikola (K. E. Holm, 1903), Tohtori Nikolan kosto (K. E. Holm, 1904), Kaunis valkea paholainen (Otava 1922), Kadonnut veli (Otava 1926).

3 e. CARTER, NICK: EN DETEKTIVBRAGD. Gustafson & Pahlson 1904. 164. Kuv. N. K2, kansissa sanomista ja nimilehdellä pientä kosteushaittaa, muuten hyvä. 50 öres biblioteket. s. 48-49, 80-81, 82-83

6,20 e. DAVIS, RICHARD HARDING: I MÖRKRET. Holmquist 1915. 125. N. K3, selässä ja takakannessa pientä rispautumaa. Richard Harding Davisin tuotantoa löytyy ruotsinkielisinä käännöksinä sikäläisistä antikvariaateista, mutta ei useinkaan tätä. Kuuluu Davisin harvinaisempaan tuotantoon tietojeni mukaan; ei juuri koskaan myynnissä Suomessa eikä Ruotsissakaan usein. 

Amerikkalainen kirjailija ja journalisti Richard Harding Davis (1864 - 1916) tuli tunnetuksi sotakirjeenvaihtajana ja sotakuvausten kirjoittajana. Hän kuului Theodore Rooseveltin lähipiiriin ja auttoi tämän uraa lehtikirjoituksilla. Davisilla oli merkittävä vaikutus myös amerikkalaisten aikakauslehtien kehitykseen ja amerikkalaisen keltaisen lehdistön muotoutumiseen. Davisin artikkelit käsittelivät usein kiistanalaisia asioita kuten aborttia, itsemurhaa ja teloituksia; hän kirjoitti reportaaseja luonnonkatastrofien aiheuttamista joukkotuhoista (muun muassa Pennsylvanian tulva 1889) ja selostuksen ensimmäisestä sähkötuolissa tapahtuneesta teloituksesta (William Kemmlerin kuolemantuomion täytäntöönpano 6. elokuuta 1890). Sotakirjeenvaihtajana Davis oli mukana Espanjan-Amerikan sodassa 1898, Afrikassa käydyssä buurisodassa 1899-1902 ja ensimmäisessä maailmansodassa. Davis sai sydänkohtauksen ja menehtyi puhuessaan puhelimeen 6. elokuuta 1916. Hän oli kuollessaan 51-vuotias.

Lehtireportaasien, sotakirjojen ja matkakuvausten lisäksi Davis julkaisi kohtalaisen hyvin menestyneitä seikkailu- ja jännityskertomuksia, ja hänen tuotantoaan käännettiin lukuisille kielille. Suomessa on tietääkseni julkaistu vain Davisin romaani Soldiers of Fortune (1897), joka oli hänen kansainvälinen läpimurtonsa;  romaani julkaistiin Suomessa ensin ruotsinkielisenä Lyckoriddare (Helsingfors, 1898) ja myöhemmin suomennoksena Onnen soturit (Wsoy 1922). 

6 e. DOYLE, ARTHUR CONAN: BASKERVILLES HUND och andra romaner. Mästerdetektiven Sherlock Holmes. Bonniers 1986. 481. S. * . Kp. K3. "De fyra Sherlock Holmes -romanernas originaltitlar och utgivningsår: A Study in Scarlet 1887, The Sign of Four 1890, The Hound of the Baskervilles 1902, The Valley of Fear 1915. De två första är översatta av Curt Berg, de senare av Nils Holmberg."

6 e. DOYLE, ARTHUR CONAN: EN SKANDAL I BÖHMEN och andra berättelser. Mästerdetektiven Sherlock Holmes. Bonniers 1986. 459. S. Kp. K3. s.4-5. 

9 e. DOYLE, ARTHUR CONAN: DEN STORA SKUGGAN. Öfversättning för H:fors-Posten. Helsingfors, Frenckellska Tryckeri-Aktiebolaget 1904. 168. N. K3, selässä pientä rispautumaa, kansissa ajan patinaa. Helsingfors-Postens Romanbibliotek VIII. Alkuteos The Great Shadow (1892). Den stora skuggan ilmestyi myöhemmin Holmquistin kustantamana (Dagmar Sommarströmin käännös) Ruotsissa 1913. 

5 e. FERNWOOD, FRED.: DUBBELGÅNGAREN VID WALLSTREET. Detektivroman. Wahlström 1916. 176. N. K3. 

0,70 e. FREEMAN, R. AUSTIN: GIPSMASKEN. Schildt 1943. 189. N. K2, eln, selkä liimattu, kansissa kosteusvauriota, sivut siistit. Originalets titel THE D'ARBLAY MYSTERY.

Ruotsinkielinen seikkailu ja jännitys H-Ö

0,50 e. HAGGARD, H. RIDER: SUZANNE. Vol.II. Nordiska Förlaget 1915. Kaksiosaisen teoksen toinen osa. N. K3-

2,50 e. MILLER, MAX: ELFENBENSKULAN. Äventyrsoman. Dahlberg 1917. 94. N. K2. Selässä rispautumista/kulumaa, kansissa huomauttamista (etukannen alareunassa repeämä ja yläkulmassa taittuma), muuten hyvä ja siisti. Makuasia onko kunto ikäänsä nähden K3- (huomauttamista, mutta vielä hyvä) vai K2 (tyydyttävä). Mielestäni tyydyttävä, joten sen mukaisesti alhainen hinta.

Ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä Harald Johnsson (1886 - 1936) käytti oman nimensä lisäksi pseudonyymejä. Lasten- ja nuortenkirjoja hän kirjoitti pääasiassa omalla nimellään, salapoliisikertomukset nimellä Robinson Wilkins ja seikkailukertomuksia nimellä Max Miller. Muita Johnssonin käyttämiä pseudonyymejä olivat Bengt Bernfeldt ja Gran Schiöldbrand. Robinson Wilkinsin salapoliisikertomukset ovat edelleen haluttuja niin ruotsin- kuin suomenkielisinä, ja ainakin ruotsalaisille jännitys- ja seikkailukirjojen keräilijöille myös Max Millerit ovat keräilykohteita. Wilkinsiä suomennettiin Fennican mukaan neljä teosta. Max Milleriä ei suomennettu

3 e. OPPENHEIM, E. PHILLIPS: MR. WINGRAVE, MILJONÄR. S&L 1939. 270. S. K3.

4,20 e. PHILIPS, C.B.: DE HEMLIGHETSFULLA HYRESGÄSTERNA. Detektivroman. Holmquist 1916.110. N. K3-. Etukannen kulmissa taittumaa. Takakannessa lievää nuhruisuutta. Muuten hyvä kunto. Pikkuherkku ruotsinkielisen dekkarikirjallisuuden keräilijälle. Todella harvoin myynnissä missään. 

7 e. POE, EDGAR ALLAN: SÄLLSAMMA HISTORIER. I urval och med förord av Tage la Cour. Med illustrationer av Arild Rosenkrantz. Bra Böcker 1976. 208. Kuv. S. Kp. K3, erittäin siisti; kokonahkakannet tummansinistä nahkaa, selässä kullanvärinen painatus. 46-47, 170-171

6,90 e. ROBINSON, E. & FRASER, J.: PÅ FÖRBRYTARJAKT GENOM EUROPA. Holmquits 1915. 126. N. K3-. Selässä pientä kulumaa/rispautumaa, muuten hyvä kunto, siisti. Betram Fletcher Robinsonin ja John Malcom Fraserin yhteistyönä syntyneen jännitys- ja seikailukirjan THE TRAIL OF THE DEAD (1904) ruotsinnoksesta vastasi Oscar Nachman.

Bertram Fletcher Robinson (1870 - 1907) oli urheilija, poliitikko, journalisti, toimittaja ja kirjailija; kirjailijana hänet muistetaan yhteistyöstä erityisesti ystäviensä P. G. Wodehousen ja Arthur Conan Doylen kanssa. Robinson muun muassa antoi Doylelle aiheen Baskervillen koiraan.

The Trail of the Dead -kirjan kirjoittamisen aikaan Robinson teki Daily Express lehdelle tutkimusta British Museumissa olevasta, ulkonäöltään muumiota muistuttavasta puuveistoksesta, joka tunnetaan nimellä "Unlucky Mummy". Robinson kertoi tulleensa vakuuttuneeksi, että salaperäiseen veistokseen kätkeytyi okkulttisia, pahantahtoisia voimia. Kun Robinson kaksi ja puoli vuotta "muumiotutkimustensa" jälkeen, 36-vuotiaana, menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen, monet yhdistivät kuoleman muumion kiroukseen. Kuolinsyyksi todettiin lavantauti ja vatsakalvontulehdus. 

Journalisti ja toimittaja John Malcom Fraser (1878 - 1949) tuli myöhemmin tunnetuksi ensimmäisen maailmansosan aikaisista saavutuksistaan Britannian ilmavoimissa.

2 e. SIMENON, GEORGES: OM NÅGOT SKULLE HÄNDA. Bonnier 1963. 219. S. K3.

4 e. WALLACE, EDGAR: MANNEN PÅ CARLTON. Schildt 1943. 190. N. K3.

6 e. WILKINS, ROBINSON: DEN DÖDA HÄMNERSKAN. Detektivroman. Dahlberg & Co 1916. 93. N. K3-. Kansissa vähäistä ajan patinaa ja kevyt pystytaite

11 e. WILKINS, ROBINSON: DEN GRÅ BINDELN. Detektivroman. Dahlberg & Co 1916. 94. N. K3.

Ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä Harald Johnsson (1886 - 1936) käytti oman nimensä lisäksi pseudonyymejä. Lasten- ja nuortenkirjoja hän kirjoitti pääasiassa omalla nimellään, salapoliisikertomukset nimellä Robinson Wilkins ja seikkailukertomuksia nimellä Max Miller.

Robinson Wilkinsin salapoliisikertomukset kuuluvat niin ruotsin- kuin suomenkielisten rikoskirjallisuuden harrastajien keräilykohteisiin; ruotsinkielisiä harvemmin tapaa suomalaisissa liikkeissä. Osa Wilkinsin dekkareista on vaikeasti tavoitettavia Ruotsissakin. Tätä löysin nettihakujen perusteella vain yhden kappaleen ruotsalaisessa nettiantikvariaatissa (marraskuu 2018) ja sekin vuoden 1944 painos, jonka nimestä on etuliite "den" pudonnut pois. Kieli on muuttuvaista.

Fennican mukaan Robinson Wilkinsiä on suomennettu neljä teosta: Kolme rengasta (Otto Andersin, 1920), Punaisen kuilun salaisuus (Taru, 1923), Kuolemansoitto (Sosialistin kirjapaino, 1923), Carranzan seikkailu (Taru, 1923).