tornio-kokoelmani kohteita, lisään kuvia kun ehdin, osa korteista myös myynnissä: huutonet myyjätunnus unboiled

TORNION ALUE ja HAAPARANTA

Paikkakuntakortit

Tornio

TORNIO. Kuvannut Kainulaisen valokuvaamo, Tornio 
Tornionsilta eli Hannulan silta. Kahvilarakennuksen edustalla viiri. Kainulaisen kortti 50-luvun alkupuolelta. 

Lapin läänin maaherran Unto Hannulan aktiivisesti ajama siltahanke lähti toteutumaan alkuvuodesta 1935. Neljän ja puolen vuoden rakentamisen jälkeen silta oli valmis. Avajaisissa heinäkuussa 1939 puheen piti maaherra Hannula, vaimo Elli Hannula avasi sillan.

Hannulan silta on yksi harvoista Lapin sodassa säästyneistä silloista. Saksalaisilla oli aikomus räjäyttää maantiesilta lokakuussa 1944, se oli jo miinoitettu, mutta kenraalieversti Rendulic luopui räjäyttämisestä ja poistatti miinoitteet 31. lokakuuta. Päivää ennen Tornion taistelua.

Poltetun maan taktiikkaa noudattanut Lothar Rendulic vapautettiin Suomen Lappia ja Norjan Ruijaa koskevista tuhoamissyytöksistä Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä 1948, mutta tuomittiin Saksan itärintamalla 1941 määräämistään sotavankien teloituksista ja Kroatiassa 1943 määräämistään siviilien teloituksista 20 vuoden vankeuteen. Tuomion lyhentämisen jälkeen Rendulic vapautettiin 1951.

16. huhtikuuta 1962 jalkakäytävän rakennustyön yhteydessä syttynyt, räjähdysmäisesti edennyt tulipalo sytytti tuleen sillan puurakenteita, teräs kuumeni ja rakenteiden pettäessä silta romahti jäälle. Onnettomuudessa kuoli palomies ja useita henkilöitä loukkaantui. Korjaustöiden aikana käytössä oli väliaikainen ponttoonisilta, talvella jäätilanteen salliessa autot ylittivät joen jäätätietä pitkin, myös rautatiesilta oli väliaikaisesti autoliikenteen käytössä rautatieliikenteen salliessa. Vuoden kestäneiden korjaustöiden jälkeen Hannulan silta avattiin jälleen liikenteelle 28. huhtikuuta.

Kainulaisen kuvaamo, Tornio puh. 306. Vain kuvaajatiedot, ei merkintää paikkakunnasta eikä rakennuksesta. Mutta on Peräpohjolan kansanopisto Tornion Kivirannassa. Opisto on perustettu 1901. Valokuva ja kortti 1950-luvun alkupuolta?

Tornio. Kuvannut: Kainulaisen kuvaamo 
Ei merkintää rakennuksesta, mutta kortin taakse lyijykynällä kirjoitettu "Koulun asuntola". Lienee siis torniolaisen koulun asuntola, mutta minkä koulun?

Tornio. Kuvannut Kainulaisen kuvaamo, Tornio. Pohja-Yhtymän talo. Rakennuksen edessä autoja. Kainulaisen kuvaamon kortti. 1950-lukua.

ALATORNION KIRKKO. SUOMI-RUOTSI YHDYSRATA. Avelan Kirja- ja Paperikauppa Oy, Tornio. Kuvannut Kainulaisen kuvaamo, Tornio

Tornionjoen rautatiesilta Torniossa on Suomen ja Ruotsin rajan Tornionjoessa ylittävä, kansainväliselle rautatieliikenteelle tarkoitettu silta. 245 metrin pituinen silta on valmistunut 1919, ja se rakennettiin Suomen ja Ruotsin rautatiehallitusten yhteistyönä. Sillassa on yksi harvoin käytetty avattava siltajänne, joka kääntyi vaakatasossa keskuspilarin ympäri. Kääntyvä jänne sijaitsee Ruotsin puolella, ja se muutettiin kiinteäksi 22. lokakuuta 1985. Siltakannella oleva Suomen ja Ruotsin välinen rautatieosuus Haaparanta–Tornio on raideleveyseron vuoksi jouduttu toteuttamaan nelikiskoraiteena. Suomessa käytössä on leveäraiteinen 1524 mm:n raideleveys, kun taas Ruotsissa on käytössä standardilevyinen 1435 mm:n raideleveys. (Wikipedia)

Tornio. Kuvannut: Kainulaisen kuvaamo, Tornio 
Luultavimmin 60-luvun alkupuolelta. 1961 valmistunut vesitorni

Tornio. Suomi - Finland. Veljekset Karhumäki Oy. No. 3601.
Kulkenut elokuussa 1949. Leima Tornio 2.VIII.49, merkki m30-sarjan 9 mk. (Sama kortti lähettäjän kynämerkinnöin, kotitalo merkitty)

Vesitornin paikkeilta näpätty ilmakuva. Lapin rakennusperinne ry:n julkaisema "Itsenäisyysajan rakennusperinne Lapissa" -vihkonen kertoo Suensaaren vesitorneista, että "Tornion vesitorni valmistui stadionin viereiseen puistoon vuonna 1961 ja sen suunnitteli arkkitehti Onni Leppämäki. Paikalla oli vuonna 1925 rakennettu vanha vesitorni, joka räjäytettiin uuden valmistuttua."

Vanhaa vesitornia ei hävitetty aivan heti uuden valmistuttua, rakennukset olivat jonkin aikaa vierekkäin. Vanha torni räjäytettiin 60-luvulla, en tiedä milloin, oli pystyssä ainakin vielä alkuvuodesta 1962.  

Kuvan oikeassa reunassa Hannulan silta. Yläreunassa kesäisen iltapäivän (?) auringossa hohtava Alatornion kirkko ja rautatiesilta. Sillan kääntöjänne avatussa asennossa, kuten kuvan suurennoksesta (klikkaa kuvaa) pikanttina yksityiskohtana havaitaan.

Tornio - Haaparanta. Grako
1960-luvun kortti. 1961 valmistuneesta vesitornista kuvattu?

TORNIO. Etualalla vuonna 1910 valmistunut Porthanin koulu. Kuva on 1920-luvun lopulta tai 30-luvun alkua ja kuvattu kirkon tornista. Kortti lienee 30-luvun alkupuolelta. Kustantajamerkintä Avelan Kirja- ja Paperikauppa. Omist. Alma Westerlund. Tornion naisvaikuttajiin kuulunut Alma Westerlund luovutti 1890-luvulla perustamansa kirjakaupan hoidon veljentyttärelle Anna-Liisa Avelalle 1925. Westerlund säilyi omistajana mutta nimi muutettiin Avelan Kirja- ja Paperikaupaksi.

Silta Haaparannasta Tornioon. Bron från Haparanda till Torneå. Axel Eliassons Konstförlag, Stockholm No. 7043. Käyttämätön

Torniosta Haaparannalle - Från Torneå till Haparanda. MKH. No. 421. Imp. Alma Westerlunds Bokhandel, Torneå
Sillallalla jalankulkijoita ja kuvaajalle haukkuva koira. Alma Westerlundin kirjakaupan kortti 1900-luvun alkua 

Tie Haaparannalta Tornioon. Avelan Kirja- ja Paperikauppa OY, Tornio

Haparanda, Haaparanta

HAPARANDA. 616 C. N:s Lj., Sthlm.
Tukholmalaisen Carl Nilssons Ljustryckerin korttituotantoa. Lähtöleima Haparanda 23.4.1910, muut leimat Tornio 23.IV.10 ja saapumisleima Hanko 25.IV.10. Kulkenut 10 ören merkillä. Kulkenut Hankoon neiti Wiivi Aavasalolle (lienee sama hankolainen Viivi Aavasalo, jonka sukunimi ennen 1906 nimenmuutosta Andersson.)

Parti av Haparanda med Torne älv och finska Torneå. Copyright: Sven Hörnell, Riksgränsen, Sweden. Ultra, 198. Printed in Sweden
Suensaaren vanha vesitorni nököttää paikallaan. 1950-luvun kortti. 

Haparanda. Foto: Dino Sassi. Förlag: K. Rune Lundström, Skellefteå. Sa-mar ab. H 3/44. 1970-luvun (tai 80-luvun alkupuoli) Sassia.

HAPARANDA. ISLOSSNING I TORNEÄLF. Mia Greens Fotografiatelier.
Jäänlähtöä Torniojoessa, 1900-luvun alkua. Kulkenut tammikuussa 1905.


HAPARANDA. MISSIONSHUSET. Foto: Mia Green. 
Lähtöleima Haparanda 6.12.06, Tornio 6.XII.06 ja saapumisleima Tampere 8.XII.06. Postimerkki 10 öre.

"Ei täällä pohjolassa vetele kaupatkaan" kirjoittaa joku Aarne Heliövaaralle Tampereen Talouskauppaan. Lähettäjän nimikirjoituksesta en saa selvää kun en ole insinööri, en edes lääkäri.

Ruotsin valtakunnassa 6 / 12. 06. Terveiset nyt täältäkin päin! Kaippa Aarne on hommannut ne minun pyykkivaatteeni ja kaikki muutkin, pian jo tulen kotia, ei täällä pohjolassa vetele kaupatkaan.

Aarne Heliövaara, joka on muutama viikko sitten muuttanut nimensä Helinistä Heliövaaraksi, on kirkkoherra Olavi Konstantin Heliövaaran (1891-1980, Oulun hiippakunnan piispa 1954-63) veli. Sukua tuhoisasta palosta muistettavan Suinulan lastenkodin johtokunnan puheenjohtajalle Elias Heliövaaralle, mahdollisesti myös Suinulassa kansakoulunopettajana toimineelle Saimi Heliövaaralle.

Aiheeseen sopivasti Missionshuset eli Tehtävientalo. Rakennus lienee yhä pystyssä (nyt tammikuu 2021) ja niin tai näin, lähetystehtävä säilyy ja sen perustus, henk.koht. kristillisyys eli jumalasuhde. Mitäpä siihen muuta kuin psalmistan sanoin:

"Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen."

 

Vuodet ja vuosikymmenet vierivät, kaupunkikuvat muuttuvat - muistikuvamme kaupungeista muuttuvat - lastenlastemme muistikuvat muuttuvat, unohdumme niin kuin askeleet kivetyksellä unohtuvat, seinä murenee, kalliokin - yksi pysyy, horjumaton, vakaasti oleva:

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. (Jaak.1:17)

Jakeen loppuosa vanhan bibliakäännöksen mukaan "jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta". Tulkintamme valkeudesta ja pimeydestä, myös ja erityisesti moraalisessa mielessä, voivat muuttua, mutta Jumala, josta käsin ja johon verraten kaikki saa arvonsa eli tulee sellaiseksi kuin todellisuudessa on, ei muutu - siksi myöskään hengellinen, moraalinen ja siveellinen hyvä ja paha eivät muutu.

Kaiken lähtökohta on hyvässä, hyvää tarkoittavassa ja hyvään kutsuvassa Jumalassa, Hänessä, jonka läheisyyteen Sana tahtoo ihmistä herätellä, että seurakunta ja yksilökristitty eläisi Raamatun sisällöstä, ei vain opillisista muodoista ja normeista, jotka silloinkin, kun ovat oikeat ja välttämättömät, ovat riittämättömät. Kuten kommunistien kidutukset kokenut romanialaisen pastori Wurmbrandt sanoi vapauduttuaan vankeudesta:

- Ei minua lohduttanut Raamatun sana, joka kertoo, että Jeesus on Hyvä Paimen. Minua lohdutti itse Paimen.