Rautatieaiheisia postikortteja täällä
Purjehdus, merenkulku, laivat, satamat täällä

Paikkakuntakortit 
HELSINKI 

Runebergin patsas, Runebergin puisto, Esplanadi 
Klippan, Nikolainkirkko, Kauppatori, Satamat
Rautatieasema, Kansallisteatteri, Kansallismuseo
Muut HELSINKI postikortit 

Asema - Järnvägsstationen. Helsinki - Helsingfors. Lång & Leppäaho, Helsinki, 141. Kortin kuva on valokuvaaja Daniel Nyblinin ottama 1893. Kortti on 1900-luvun puolelta, luultavimmin väliltä 1905-1908. 

Carl Albert Edelfeltin suunnittelema Helsingin päärautatieasema valmistui ja avattiin tammikuussa 1862. Ensimmäinen juna Helsingistä Hämeenlinnaan ajettiin 31. tammikuuta, ja säännöllinen liikenne alkoi 17. maaliskuuta. Suomen ensimmäisen rataosuuden toisessa päässä sijaitseva Hämeenlinnan asema oli niin ikään Edelfeltin suunnittelema. Hämeenlinnan asema tuhoutui sisällissodassa kun kaupunkia valtaamassa olevien saksalaisten ampuma tykistökranaatti osui punaisten ammusjunaan. Helsingin asemarakennus purettiin huonokuntoisena joulukuussa 1918.

Alue, johon Helsingin rautatieasemaa alettiin suunnitella, on entistä merenpohjaa. 1800-luvulla paikka oli liejuinen ja haiseva, kaatopaikkana ja yleisenä käymälänä käytetty vesialue. Kluuvinlahtea alettiin täyttää jo 1830-luvulla, mutta täyttö alkoi toden teolla, kun rautatietä alettiin rakentaa. Lahti padottiin Hakasalmen kohdalta, Kluuvin suo ojitettiin, ja padon taakse rakennettiin kivireunainen kokooja-allas, josta vesi pumpattiin tuulivoimalla Töölönlahteen. Alueelle ajettiin vuosikymmenien aikana hevoskuormittain hiekkaa... Radan länsipuolelle jäänyt Kluuvinlahden pohjoisosa täytettiin 1800-luvun lopulla ratapihaa ja makasiineja varten. Vuonna 1894 Helsingin asemalta rakennettiin satamarata etelään, ja 1899 valmistuivat VR:n makasiinit.
  Kluuvinlahden ranta oli aina ollut halpaa ja karsastettua aluetta. Rautatieaseman rakentaminen alueelle nosti alueen arvoa huomattavasti ja johti koko Helsingissä valtavaan rakennusbuumiin, joka jatkui 1880-luvulta 1920-luvulle. Liikemiehet ostivat tontteja Kluuvinlahden entisiltä rannoilta Rautatientorin ja Mikonkadun varrelta. (Wikipedia, lainattu 17.1.2021)

Uuden asemarakennuksen rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 1905, mutta valmistuminen viivästyi useista syistä. Eniten töiden hitauteen ja keskeytymiseen vaikuttivat ensimmäinen maailmansota ja sitten sisällissota. Uusi asema vihittiin käyttöön keskeneräisenä 5. maaliskuuta 1919.

Helsingfors, Nya Järnvägsstation. Helsinki, Uusi Rautatieasema. Rautatiekirjakauppa O.-Y. Carte-Postale Finlande. Helsingin rautatieaseman suunnittelijan arkkitehti Eliel Saarisen piirtämä kortti, alakulmassa Saarisen signeeraus. Kulkenut Ruotsiin elokuussa 1917. Punainen sensuurileima lyijykynäpäiväyksellä. 

Kahdenkymmenenyhden ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin Eliel Saarisen työ Bevingadt hjul på en jordglob - Maapallolla seisova siipipyörä. Saarisen ehdotus oli hyvin kansallisromanttinen ja luontoaiheinen, ja siinä oli järeitä seiniä, kahdeksan karhua, yksi korkea terävähuippuinen torni ja lukuisia pienempiä torneja sekä kauniisti piirretty kivinen portaali päälaiturille. 
   Arkkitehdit Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell moittivat Saarisen kilpailuehdotusta vanhanaikaiseksi ja vaativat rautatieaseman arkkitehtuuriin järkeä ja rationaalisuutta. Heidän mielestään asema symboloi nykyaikaa, jonka kanssa keskiajan muotomaailmalla ei ollut mitään tekemistä. Kilpailu herätti vilkkaan keskustelun, ja sen seurauksena kilpailun voittaneesta ehdotuksesta piirrettiin muun muassa pilakuvia lehtiin. Pilakuvissa koko asema oli muuttunut enemmän keskiaikaisen kivikirkon kuin vilkkaan rautatieaseman näköiseksi. Karhuveistokset olivat kasvaneet, ja yksi niistä oli hypännyt kadulle jahtaamaan ihmisiä. Tapansa mukaan Saarinen ei itse missään vaiheessa osallistunut julkiseen keskusteluun.
   Myöhemmin hän kuitenkin muutti perusteellisesti asemarakennuksen arkkitehtuuria. Hän siirsi huomionsa pois amerikkalaisista tai englantilaisista esikuvista Saksan suuntaan ja matkusteli vastavihityn vaimonsa kanssa junalla ympäri Eurooppaa. Kotiuduttuaan joulukuussa 1904 hän teki uuden asemasuunnitelman, josta lähes kaikki kansallisromanttisuus oli karsittu ja asema oli kehittynyt rationaalisemmaksi. 
   Saarinen kehitti suunnitelmaansa usean vuoden ajan ja teki asemarakennuksen julkisivusta useita piirustuksia. Lopulliset ratkaisut aseman muuttamiseksi rationaalisemmaksi syntyivät vähitellen. Asema muistuttaa julkisivultaan huomattavasti vuonna 1913 valmistunutta Viipurin rautatieasemaa, jonka suunnitteli Saarisen ja Herman Geselliuksen arkkitehtitoimisto.
(Wikipedia, lainattu 14.2.2021)


Ei kustantajamerkintöjä. Aseman kello puuttuu. 1910-20 -lukujen vaihdetta, kulkenut Saarismerkeillä Saksaan rivileima Jorfvas.

img_20210206_154600_6cs_3img_20201214_121222_12cs_3

Farmaseutille Mikaelin kirkon apteekkiin heinäkuussa 1920 ja Osuuskauppaan Kivimaalle via Turku joulukuussa 1921.

Rautatieasema. Järnvägsstation. Ei kustantajamerkintää. Leima Helsinki 29.IV.24. Postimerkit saarinen 60p x 2. Saksan Stettiniin (nykyinen Puolan Szczecin) kahdella 60p saarisella huhtikuussa 1924.

Helsinki - Helsingfors. Rautatieasema. VR:n juhlaleimalla 1862-1987 kulkenut kortti lähetetty Helsingin asemalta juhlapäivänä 17.3.1987. Postimerkki Talvimatkailu 1,70 mk.

Tänä Valtionrautateiden juhlapäivänä roihuavat täällä Hgin asemalla tervapadat ja Suomen liput liehuvat! Ensimmäinen juna kulki Suomessa siis 17.3.1862 välin Hki - Hämeenlinna.

Rautatieasema - Järnvägsstationen. Helsinki, Suomi - Helsingfors, Finland. Foto: Adam, Viipuri. Carte Postale. Viipurilaisen ADAM:in Helsinki-kortti. Kulkenut lokakuussa 1931

Helsinki-Helsingfors. Import. Rautatiekirjakauppa Oy Nr. 47. Näkymä Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksestä asemalle; vasemmanpuoleisen kivitalon paikalla nykyään Sokos (tavaratalo valmistui Olympiavuodeksi 1952). Lähetetty Karjaalta Nikkilään (Nickby) 1944.

Helsinki - Helsingfors. Copyright T. Ovaskainen. Ovaskaisen tuotantoa 50-luvulta. Liputuspäivänä kuvattu. Autoja ja ihmisvilinää.

Helsinki - Helsingfors. Ei kustantajatietoa. Korttikoko 10,5 x 15 cm. Tyylikäs kortti jossa kadun tunnelma kiirehtivine ihmisineen hienosti kuvattu. Kaivokadun kesäaamua (jos aseman kello pitää kutinsa). Olisiko 1950-luvun loppupuolta?

Aleksis Kivi. Helsinki. 1960-luvun alkua? Aleksis Kiven muistopatsas Kansallisteatterin edustalla. Linja-autoja. Lentopostina Ranskaan 1963

Rautatientori, Helsinki, Suomi. Från Järnvägstorget, Helsingfors, Finland. Foto: ADAM, Viipuri. Lähtöleima Kannus 13.VII.34. Belgiaan. Viipurilaisen Adamin kuvaamaa Helsinkiä. Erinomaisen tyylikäs, sommiteltultaan mielenkiintoinen kortti on 1920-luvun lopusta tai 30-luvun alkua. Noutajaa odottava lierihattuinen mies maahan laskettuine laukkuineen kesäisen aamun tai aamupäivän valossa. Vanhat autot (tietystikin siis uudet, mutta nykyajan perspektiivistä vanhat) ja teatterin edessä ratikka. Kortissa lisänä IKL-merkki.