Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Kultaomena

Ostan postikortteja 1800-luvulta 1940-luvulle. Hengellisessä aiheessa sekä paikkakunta-aiheessa (etenkin Helsinki, Pori, Ulvila) myös 1950-70 -lukua.
armas.hepovirta@gmail.com tai 040 4435119

Huom. Osa kokoelmani korteista myynnissä, hinta merkitty. Hinnoista voidaan neuvotella, etenkin useamman kortin ostajalle alennusta tai jos sinulla on tarjota vaihdossa kirjoja/kortteja.

Muutkin kortit mahdollisesti ostettavissa/vaihdettavissa.

Kultaomenan vanhat kortit Etusivu

Suomen kaupungit, pitäjät ja nähtävyydet: Pori, Ulvila

KESKENERÄINEN SIVU, ALOITETTU HUHTIKUUSSA 2015 - KORTTEJA SKANNAILLAAN JA TIETOJA TÄYDENNETÄÄN KUN EHDITÄÄN!!! Myöhemmässä vaiheessa siirrän Pori-muisteluni toiseen kohtaan, tähän jäävät vain kortit selostuksineen.

Pori

Muuta Pori-aiheista filateliaa yms. katso: PORI-aihe [linkki tulee myöhemmin kun sivu on päivitetty]

Sairaalat [kts. Porin sairaalat

JP005 Porin Kunnallissairaala. Pori. Björneborg. Kunnallissairaala. Kommunala-Sjukhuset. Satakunta Bokhandel. Carte Postale. Kulkenut 10 pennin merkillä (14.1.1901 - 14.5.1911 venäläismalli) Turkuun, leima kolmikielinen Pori 4. VI. 03. Hyväkuntoinen kortti, ajan patinaa.

Lokakuussa 1895 käyttöön otettu sairaala sijaitsee edelleen samalla paikalla Maantiekadun varrella, kuvan keskellä oleva kivirakennuskin lienee käytössä. Onko vaivaistalo/kunnalliskoti eli nykyinen pitkäaikaissairaiden osasto tuo etualalla oleva vai puurakennusten takaa pilkistävä kivitalo, eli kummasta suunnasta kuva on otettu? Kivirakennusten välissä olevat puurakennukset on purettu, niiden paikalla on 1971 valmistunut ja 1980 pääterveysasemalla laajennettu Kaupunginsairaalan uudisrakennus, vasemmassa reunassa olevien rakennusten paikalla sijaitsee nykyään Kaupungin eläinlääkäriasema. Kts. Sairaalat.

JP003 Yleinen sairaala ja Diakonissalaitoksen alaisia rakennuksia ympäristöineen. Maisema Suomesta. Veljekset Karhumäen ilmavalokuva, 3272 Pori. Kulkenut Porista Hyvinkäälle erikoismerkillä Postin 300-vuotisjuhla - Postinkuljetusta Ahvenanmerellä (6.9.1938 ilmestynyt merkki), kaunis siltaleima Pori 21.X.38. "Mäntyluoto 20.10.38. Terveiset täältä Pohjanlahdelta S2:n hukkumispaikalta. Lähdemme huomenna Ahvenanmaalle". Hyvä siisti kortti.

Ilmavalokuva on otettu vuonna 1937 tai viimeistään syksyllä 1938. Kuva näyttää lähtötilanteen ennen 40-luvulla alkanutta rakentamista, vasemassa yläkulmassa Keski-Porin kirkko ja sen alapuolella Eteläpuiston päässä Cygnaeuksen koulu; kuvan keskellä rata ja vuonna 1937 valmistunut rautatieasema. Radan kaupunginpuoleiselle pellolle rakennettiin Kiertokatu aravataloineen 1940-50 -lukujen vaihteessa, radan varteen valmistuivat VR:n kerrostalo eli Ratalinna vuonna 1946 ja sen viereen Poliisitalo 1960-luvun alussa. Sairaala valmistui Porin metsään vuonna 1936, ja radan sairaalanpuoleiselle pellolle ilmestyi 1960-luvulla - sittemmin lähes legendaariseen maineeseen noussut - Tiilimäen Kesoil eli "Kespa", nykyisin Neste.

Yleinen sairaala muuttui keskussairaalaksi 1965. Vuonna 1943 hyväksytyn keskussairaalalain tarkoituksena oli luoda maahan korkeatasoinen kuntien ja kaupunkien rahoittama sairaalaverkko. Suunnitelmassa määriteltiin rakentamisen kiireellisyysjärjestyksessä kahdeksantoista keskussairaalan alueelliset sijainnit. Pori tuli sijalle seitsemäntoista. Satakunnan keskussairaalan perustamisasiakirja allekirjoitettiin Porin raatihuoneella huhtikuussa 1949, mutta vielä viisitoista vuotta myöhemmin sairaala odotti rakentamistaan.   

Koska Satakunnan keskussairaala oli rakentamisjonon hännillä ja sairaalapaikkojen tarve oli kasvavassa kaupungissa sekä koko maakunnassa 1960-luvulla kova, nousi esille ajatus Porin yleisen sairaalan muuttamisesta keskussairaalaksi. -- . Satakunnan keskussairaalan uusittu perustamisasiakirja allekirjoitettiin juhlallisesti Porin raatihuoneella 23.4.1965, ja sairaala siirtyi 32 kunnan kuntainliitolle 1.7.1965.

(Joen rytmissä - Porin kaupungin historia 1940-2000, ss. 288-289)

Keskussairaalan perustaminen vauhditti sairaaloiden parannuksia. Kaupunginsairaalan ensimmäinen laajennus toteutettiin 1970-71. Keskussairaalaan valmistui toimenpide- ja ensiapupoliklinikkarakennus 1977 ja lastensairaalarakennus 1982. Keskussairaalan laajennus ja vanhojen osien peruskorjaus jatkui 1990-luvulla, jolloin muun muassa silmä- ja korvatautien osastot siirtyivät tien toiselta puolelta diakonialaitoksen tiloista sairaalan tiloihin. Osa yleisen sairaalan = keskussairaalan osastoista ehti toimia yli 25 vuotta vuokratiloissa, itsekin muistan kuinka poskionteloni 1980-luvun alussa punkteerattiin diakonissalaitoksen tiloissa, jotka omalla tavallaan olivat kovin viihtyisät, ei niin laitosmaiset.

JP004 Sairaanhoito-oppilaitos. Pori Sairaanhoitajataropisto. Foto: Volker von Bonin. Kuvataide 212605. Käyttämätön, hyvä kortti.

Viipurissa ennen sotia toiminut valtion omistama sairaanhoitajakoulu siirrettiin sodan jälkeen Poriin, missä se muuttui kunnalliseksi terveyssisarkouluksi. Koulu joutui sopivien tilojen puuttuessa olemaan vuokralla "Junneliuksen palatsissa" Hallituskadulla. Sairaanhoitajien tarpeen ja koulun oppilasmäärän kasvaessa katsottiin välttämättömäksi saada koululle omat toimitilat ja oppilasasuntola. Asia oli tärkeä siksikin, että sen katsottiin tukevan keskussairaalahanketta. Kaupunki luovutti terveyssisarkoululle tontin yleisen sairaalan tuntumasta, läheltä diakonissalaitoksen rakennuksia. Terveyssisarkoulusta sairaanhoitajaopistoksi muuttuneen laitoksen 15 kerroksinen, lähes 52 metriä korkea tornirakennus valmistui vuonna 1962 ja on edelleen (huhtikuu 2015) Porin korkein rakennus. Sairaanhoitajaopisto siirtyi elokuussa 1994 valtion omistukseen ja on nykyisin Porin terveydenhuolto-oppilaitos.

JP007-JP008 Diakonissalaitoksen rakennuksia Keskussairaalan (vuoteen 1965 Porin yleinen sairaala) kupeessa

Virallisesti vuonna 1950 toimintansa aloittaneesta Porin diakonissalaitoksesta kehittyi nopeasti kaupunkilaisille arvokas terveys- ja sosiaalipalvelujen täydentäjä. Diakonissalaitoksen perustamista oli suunniteltu kaupungissa jo 1940-luvulta alusta lähtien. Säätiö perustettiin vuonna 1941, mutta sota viivästytti suunnitelmien toteuttamista. Lopulta alkuun päästiin vuonna 1949 ja kaupunki luovutti toivotun tontin yleisen sairaalan länsipuolelta. Porin diakonissalaitos perustettiin maan viidestä diakonissalaitoksesta viimeisenä. Diakonissalaitoksen toiminnassa oli ollut alusta lähtien kolme perustehtävää: diakonia- ja sairaanhoitajakoulutus, kehitysvammaishuolto ja pitkäaikaissairaiden hoito. Tämän lisäksi laitos otti vähitellen hoitaakseen yhä uusia sosiaalisia tehtäviä. Vuonna 1950 perustettiin diakonissalaitoksen sairaala, joka vuokrattiin vuonna 1966 Satakunnan keskussairaalalle. Samana vuonna alkoi myös diakonia- ja sairaanhoitajakoulutus diakoniaopistossa. Vuonna 1955 käynnistyi kehitysvammaisten huoltotyö omassa Porin Hoivakodissa. Tämä 80-paikkainen laitos siirrettiin jo seuraavana vuonna Ulvilan puolelle. Hoivakoti oli Suomessa kolmas vastaavanlainen keskuslaitos ja viimeinen yksityisten perustama. Porilaisille lapsille tärkeä Hoivakoti sai uuden nimen vuonna 1968, jolloin se nimettiin diakonissalaitoksen perustajan rovasti Antti Perheentuvan mukaan Antinkartanoksi. Vuonna 1975 Antinkartano siirtyi diakonissalaitokselta Satakunnan erityishuoltopiirin kuntainliitolle.

(Joen rytmissä - Porin kaupungin historia 1940-2000, ss. 310-311)

Diakonissalaitoksen nimi muuttui 1990-luvulla diakonialaitokseksi.

JP007 Kuvapuolella teksti Pori. Kuvaajasta/julkaisijasta ei tietoa. Kulkenut Konsta Krivitskylle Jyväskylään, lähtöleima Pori 1.VII.53. Hyvä kunto.

JP008 1,70 e 3. KESKUSLAITOS HOIVAKOTI, Porin hoito-osasto. Kulkenut Harjavallasta ilmeisesti 1965 (epäselvä leima). Merkki 35 pennin Pekka Halonen; Pekka Halosen syntymästä sata vuotta -merkkiä painettiin kaksi miljoonaa kpl. käyttöaika 23.9.1965 - 31.12.2011. Kortin keskellä viisto taite (ei juuri näy kuvapuolella), muuten ok kunto.

JP001 Porin Yleinen sairaala. Porin Yleinen sairaala. Valokuv. Sven Raita. Mustavalkoinen postikortti 50-luvulta. Päivätty sairaalassa 9.10.1959, kulkenut Porista Harjavaltaan 10.10.59 kahdella Sahateollisuus 1859-1959 10 markan merkillä. Hyvä siisti kortti. 

JP002 Keskussairaala. Pori Suomi Finland - Satakunnan keskussairaala. Kuultokuvan kortti T 1321. Noin 35 - 40 vuotta vanha; luultavasti 1970-luvulta. Käyttämätön. Erittäin hyvä.

Tällaisena minä muistan Keskussairaalan. Pömpeli katolla oli pölyinen ja vetoinen ullakko missä arkistotyöntekijänä 1980-luvun puolivälissä vaihdoin vanhoihin puuhyllyihin säilöttyjä potilaskertomuksia uusiin kansioihin, vanhimmat kertomuksista taisivat olla Isolinnankadun aikaisia eli ennen vuotta 1936. Traagisia tarinoita ajalta ennen penisiliiniä, kuinka pienikin tulehdus joskus johti kuolioon. Kielenkäyttö ei ollut lainkaan niin tieteellistä kuin nykyään ja potilaiden perhesuhteita ja tarinoita saatettiin kertoa laveastikin, potilaskertomuksiin oli liimattu lehtileikkeitä tapauksista, muun muassa kuinka joku ampui perheenjäseniään ja sitten itseään. Nyt nuo kertomukset olisivat mitä mielenkiintoisinta historiallista aineistoa, mutta on kait hävitetty pakollisen säilytysajan umpeuduttua.

Maauimala

JP030 Maauimala. PORI - BJÖRNEBORG. Maauimala Simstadion. Suomi - Finland. Foto: J. Poutanen. Paperitaide 496/6. Käyttämätön, lähes uudenkuntoinen; pientä kärkikulumaa. 

1960-luvulta. Seuraavalla vuosikymmenellä olen minäkin poikasena tuolla pulikoinut. Sitten parikymmentä vuotta myöhemmin lasten kanssa ja taas parikymmentä vuotta myöhemmin pojanpojan kanssa. Muuten käyntini maikkalassa rajoittuvat nykyisin lähinnä talviaikaan. Maauimalan "avantouinti" onkin suosittu harrastus; käytössä on isompi lastenallas, jossa veden lämpötila talven aikana putoaa keleistä riippuen 7 - 4 asteeseen, viileimmillään parin asteen paikkeille. 

Porin metsään Isomäen kaupunginosaan rakennettu maauimala avattiin 1957. Yrjö Lindegrenin suunnittelema funkistyylinen maauimala on Museoviraston suojelema. Vuosina 2002-2005 maauimalaan suoritettiin peruskorjaus, joka tuli maksamaan yli 4 miljoonaa euroa.

Maauimalan viereen vuonna 1964 tehty tekojäärata katettiin 1971. Porin Ässien kotiareenana toimivaan jäähalliin mahtuu 6466 katsojaa.

Porin metsä on Porissa sijaitseva noin 320 hehtaarin laajuinen ulkoilu- ja virkistysalue. Se sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta Porin urheilukeskuksen tuntumassa. Porin metsä rajoittuu pohjoisessa urheilukeskukseen, idässä Porin lentoasemaan, etelässä Lattomeren ja Pinomäen laajoihin peltoaukeisiin sekä lännessä Valtatie 8:aan.

1800-luvulla Porin metsä oli kaupunkilaisten eläinten laidunmaana ja viime vuosisadan alkupuolella talousmetsänä. Jatkosodan aikana viereistä lentokenttää tukikohtanaan pitäneet saksalaisten rakensivat alueelle rullausteitä ja lentokonesuojia. Rakennelmat on nykyään rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Varsinainen virkistyskäyttö alueella alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin Isomäen urheilukeskusta alettiin rakentaa. Porin metsän puusto vaihtelee kuivasta kankaasta lehtomaiseen sekametsään. Alueella pesii myös erittäin runsas linnusto.

Porin metsässä on useita eri pituisia valaistuja kuntopolkuja, pisimpänä 7,5 kilometrin mittainen rata. Nämä lähtevät pääosin maauimalan ja jäähallin läheisyydestä...

Urheilukeskuksessa ovat muun muassa maauimala, jäähalli, jalkapallo- ja tennishallit sekä stadion. Jäähallin ja maauimalan vieressä sijaitsee Isomäen leirintäalue, joka on avoinna Pori Jazzin ja muiden suurtapahtumien aikana. Eri puolilla alueen reunamilta löytyy myös ratsastustalli, ampumarata sekä jousiampumarata. Myös Suomen Ilmailuopisto sijaitsee Porin metsän tuntumassa...

(Porin metsä, Wikipedia; lainattu 19.4.2015)

Yhdeksäs kaupunginosa

JP050 Cygnaeuksen koulu. Pori, Cygnaeus-koulu. Porin Uusi Kirjakauppa, Pori. Kulkenut kahdella Saarismerkillä (1 mk + 20 p) Ruotsiin, himmeä leima, luultavasti 10.IV.23. Äestäjäpatsasta ei ole, joten kuva otettu ennen vuotta 1920. Hyvä kortti, kuvapuolella pientä ajan patinaa.

Porin ydinkeskustaa halkoo neljä eri ilmansuuntiin kulkevaa puistoa. Puistojen leikkauspiste ja keskikohta on Raatihuoneen ja Cygnaeuksen koulun puolivälissä (etelä-pohjoissuunta) ja vanhan rautatieaseman ja Eetu Salinin patsaan puolivälissä (länsi-itäsuunta). Vielä 1920-luvulla kaupunki päättyi Eteläpuiston päässä olevaan peltoon, jolle Uno Cygnaeukselle nimetty kansakoulu rakennettiin 1910-12.

Cygnaeuksen koulun sekä tien toiselle puolelle valmistuneen suojeluskuntatalo Karhulinnan (1928) ja Riihikedon koulukortteleiden (muun muassa yhteislyseo 1935, tyttöjen ammattikoulu 1936-38) myötä kaupunki lähti levittäytymään eteläsuuntaan. Merkittävää oli myös yleisen sairaalan (1936) ja rautatieaseman (1937) valmistuminen kaupungin eteläpuolelle.

Yhdeksännen kaupunginosan varsinainen kasvu ja muotoutuminen tapahtui 1950-luvulla. Rautatienpuistokadun ja Kiertokadun kerrostalot valmistuivat pääosin 50-luvun alussa, poikien ammattikoulu valmistui tyttöjen ammattikoulun viereiseen kortteliin Rautatienpuistokadun rautatieaseman puoleiseen päähän 1952, linja-autoasema siirtyi yhdeksänteen kaupunginosaan uuden asemarakennuksen valmistuttua 1955, Kiinanmuuri rakennettiin 1956-58 (toisissaan kiinni olevien kerrostalojen ryppään pituus on 186 metriä). Kaupunginosan nimi Riihiketo tulee laajasta peltoaukeasta, jolle talot rakennettiin.

Riihiketo ansaitsi paikkansa Porin kartalla viimeistään vuonna 1959, jolloin alueelle nousivat vuonna Porin korkeimmat kerrostalot, linja-autoaseman tuntumaan rakennettu 12-kerroksinen Tähtisilmä (tunnetaan myös nimellä Koivistonportti) ja Cygnaeuksen koulun viereen rakennettu niin ikään 12-kerroksinen Kaksoistorni. 

Cygnaeuksen koulu oli monessa muussakin kuin alkuperäisessä käytössä. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua se oli venäläisten majoitustila, kansalaissodan aikaan tilapäinen vankila ja talvisodan aikana sotasairaala; kellarikerroksia käytettiin pommisuojana, ja jatkosodan aikaan koulu oli jälleen osittaisessa sotilaskäytössä.

Cygnaeuksen koulun eteen vuonna 1920 pystytetty Cedercreutzin Äestäjä oli aikanaan suurin Suomessa toteutettu taidevalutyö.

JP051(1) ja JP051(2) Äestäjäpatsas. Otto Andersinin kirjakauppa, Pori. Kortit luultavasti 1920-luvulta. Alempi vaaleampi, ehkä eri painoksesta. Kulkeneet keltaisella 50 pennin Leijona-kaksilolla 1930 ja 1931.

JP051(1) Viestin päiväys 7. 6. 31 mutta leima 7. VII. 31, hyvä Pori-leima, hyvä siisti kortti. "Rakas Toivo! Kävin äsken jo kuulustelemassa erästä henkilöä ja nyt syön parast'aikaa teatterilämpiössä... Toivon, ettet kovin yksinäisyyttäsi ikävöisi, olenhan taas parin päivän kuluttua luonasi...". 

JP051(2) 4,20 e Kulkenut Esko Enckell'ille Nokialle 26. 6. 1930, himmeä leima; hyvä kunto, yläreunassa lievä tahra. 

JP052 6,50 e Äestäjäpatsas. Pori. Björneborg. Luultavasti 30-lukua. Käyttämätön, hyvä kortti: pientä kärkikulumaa lukuunottamatta kuin uusi. Kotimainen työ 1:50.

JP053 Äestäjäpatsas. Äestäjäpatsas, Pori. Porin Uusi Kirjakauppa, W. Wuorelainen. Kulkenut Porista Helsinkiin 21.IV.41 vihreällä 50 pennin merkillä (M30 Leijona). Käytännössä uudenkuntoinen hyvä kortti, miinuksena kuvapuolen alareunaan mustekynällä kirjoitettu Pori.

JP056 Keskusaukio ja linja-autoasema. SUOMI - FINLAND. Pori - Björneborg. Linja-autoasema. Foto: J. Poutanen. Paperitaide 496/I. Ennen vuotta 1968, luultavasti 60-luvun alkua. Käyttämätön, hyvä. 

Huomaa 60-lukulainen nosturi Itsenäisyydenkadun päässä. Mutta mitä tuonne rakennettiin? Etäisyyttä on vaikea arvioida, näyttäisi olevan Eelim-temppelin kohdilla mutta kirkkorakennus rakennettiin vasta 1978-80. Eelim ei siis tule kyseeseen, tuskin myöskään vanha uimahalli, joka sekin menee ajoitukseltaan hieman myöhäisemmäksi: uimahalli valmistui 1971. Nosturi näyttää sitä paitsi olevan kadun toisella, ei uimahallin puolella.

Keskusaukion keskelle - kuvan vasen alakulma - pystytettiin Terho Sakin abstrakti suihkulähdeveistos Taiteen Tammi vuonna 1968. 

Aukion pohjoisreunalla Itsenäisyydenkadun varrella on Hotelli Cumulus ja eteläreunalla 11-kerroksinen Keskuskartano, joka valmistuessaan vuonna 1962 oli Porin neljänneksi korkein rakennus ja pohjoismaiden suurin vuokratalo. Keskuskartanon takana on Kiertokatu 1950-luvulla alussa valmistuneine aravataloineen.

Keskuskartanon alakerrassa oli 1960-luvulla kauppakäytävä, jossa oli muun muassa akvaarioliike ja baari. Myös Anttilan tavaratalo sijaitsi rakennuksessa ennen muuttoaan Teljäntorin tiloihin. Anttilan tavaratalosta Teljäntorilla minulla on paljonkin muistoja, mutta ei Keskuskartanon tavaratalosta. Äitini sitkeästi kuitenkin väittää, että olen noin kolmevuotiaana (ehkä vuonna 1971) eksynyt Keskuskartanon tavaratalon toisessa kerroksessa, kulkenut jostakin sivuovesta portaisiin ja portaista kadulle. Minut löydettiin sitten kadulta kuljeksimasta. Kertomus pitää luultavasti paikkansa, vaikka en tapausta muistakaan. Paljon muutakin on unohtunut kuin tuo yksi eksyminen... 

Keskusaukion itäreunalla, linja-autoasemaa vastapäätä, sijaitsee vuonna 1969 avattu baari Rattaanpyörä, jonne sain porttikiellon 1986 erään naispuolisen ystäväni jouduttua sekavaan tilaan ja nimiteltyä baarin omistajaa ja myyjää Dorista "Porin karmeimmaksi bändäriksi" ja jotain inhottavaa. Joku oli sitten sanonut Dorikselle, että "Ei se muuten, mutta kun Murtsi antoi pillereitä". Saattaa pitää paikkansa. Kovin aktiivisesti en tabuja jakanut, mutta ystäville saatoin joskus antaa muutaman. Tapaukseen liittyy myös toinen huhu, jonka mukaan minä ja ystäväni yritimme paritella pöydän alla. Tämä ei pidä paikkaansa. Porttikieltoni jäi lopulta vähäiseksi, mutta tietääkseni ystäväni sai ikuisen portin. Doris oli hyvinkin tarkka joissain asioissa. 

Uusikoivistontiellä Keskuskartanon ja Tähtisilmän väliin jäävässä kolmikerroksisessa kerrostalossa oli 1970- ja 80-luvulla ravintola Sarkka, joka oli Rattaanpyörän ja Pikapalan ohella kantapaikkani vuosina 1984-85, kun asuin Itsenäisyydenkadulla.

Eräänä kesäiltana olin ystäväpariskunnan kanssa kävelemässä Pormestarinluodosta Sarkkaan ja yllättäen sain päähän vaihtaa vaatteita rouvan kanssa. Hänen hameensa sopi minulle jokseenkin hyvin, sen sijaan farkkuni olivat hänelle tiukat ja häneltä jäi vetoketju auki. Sarkkaan kuitenkin pääsimme sisälle ja vielä muistan nostaneeni karvaiset sääreni ravintolan pöydälle. Huonompiin muistoihin kuuluu Sarkassa noihin aikoihin harrastamamme urheilu: pelasimme porukalla korttia tai milloin mitäkin peliä, johon jokainen laittoi panokseksi kolmiolääkkeen. Urheiluillat loppuivat kun eräs voittoja kahminut porukkamme jäsen vietiin ravintolasta ambulanssilla ja osa meistä sai porttikiellon. 

MR-ravintolan alla linja-autoaseman kellarikerroksessa oli joskus 1950-60 -lukujen vaihteessa keila- ja myöhemmin kuulemma ampumarata. Asemarakennuksen toisessa siivessä oli pankki. Itsenäisyydenkadun toisella puolella - aseman pankkisiiven päätyä vastapäätä - sijaitsi vanha Tulli-Baari.

Olin muuttanut Itsenäisyydenkadulta Kaanaaseen Juhanintielle vuonna 1986, sieltä alkuvuodesta 1987 naisystävän luo Pormestarinluotoon ja syksyllä 1987 ala-arvoiseen, vessattomaan puutaloon kahdeksanteen osaan. Kahdeksannessa osassa asuessani kantapaikoikseni muodostuivat Siltapuistonkadulla oleva Puubaari, keskustassa Liikekulman sisäpihalla oleva Wanha Kellari ja mainittu Tulli-Baari. Tulli-Baari oli puutalon asuinhuoneeseen rakennettu ehdottomasti persoonallinen vanhan ajan kuppila, joka etenkin talvisin oli jäätävän kylmä - en muista oliko nurkassa kököttäneessä kaminasta valkeaa koskaan vai oliko se paloturvallisuussyistä jo suljettu. Hyllyllä oli eri värisiä osin korvattomia tuoppeja ja laseja joista sai valita mieleisensä juoma-astian. Rakennus purettiin 1990-luvulla ja tontille nousi hieno Lääkäritalo.

Kosteus- ja homeongelmista kärsivä linja-autoasema joutui 2000-luvun alussa perusteelliseen remonttiin. Siipeen missä joskus sijaitsi pankki avattiin Tulli-Baarin nimellä ratsastava Tulli-Pub.

Juopotteluni loppui (lähes kokonaan) keväällä 1988 poikani synnyttyä, huumetouhu ja sekakäyttö oli loppunut "lähes kokonaan" jo pari viikkoa aiemmin. Viimeisimpiä rankempia pilleritouhuja kolmen vuorokauden tajuttomuuteen johtanut alkoholi- ja sombutol-humala kaksi tai kolme viikkoa ennen pojan syntymää. Silloin kävin lähellä rajaa. Vielä sittenkin kun tajunta sairaalassa palasi kesti vuorokausi ennen kuin kykenin liikuttamaan itseäni. Keskushermosto oli aivan lamaannuksissa. Kun minua esimerkiksi kuvattiin röntgenissä joutuivat hoitajat nostamaan ja pitämään istuvassa asennossa. Lopullisesti juopottelu ja päihteily loppui tullessani uskoon syksyllä 1988.

1989-91 asuin perheen kanssa Ulvilassa. Sitten pojan kanssa Antinkadulla kangaskauppa Palakankaan yläkerrassa, Visatiellä Koivulassa, Annikintiellä Sampolassa, Presidentinpuistokadulla, Tasavallankadulla, Isojoenrannalla ja Impolassa. Pojan aikuistuttua ja muutettua omilleen otin Impolan asuntoon kämppäkaverin, jolloin vuokranantaja jakoi asunnon soluasunnoksi: uudessa vuokrasopimuksessa määriteltiin kummallekin omat ja yhteiset tilat. Kämppäkaveri meni naimisiin ja muutti pois. Samoihin aikoihin vuokranantaja laittoi asunnon myyntiin. Muutin linja-autoaseman kulmille Keskuskartanoon. Siis samaan rakennukseen missä minun kerrotaan joskus eksyneen.

JP057(1) Keskuskartano keskusaukiolta kuvattuna. Pori "Keskuskartano". Foto: Volker von Bonin. Kuvataide. Käyttämätön, uudenkuntoinen.

JP057(2) 1,50 e Kuten edellinen, sama kuva ja samat tekstit, mutta kuvahaitarista irrotettu, ylä- ja alareunassa repäisyreuna; käyttämätön, hyvä.

Kortin valokuva otettu 1960-luvun alkupuolella, jolloin rakennuksen liiketiloissa oli muun muassa kaksi pankkia, baari ja kauppa. Asuintalon edessä olevaa osaa korotettiin kolmekerroksiseksi 1972, nykyään toisessa ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat Amadon hotellihuoneet; asuintalon alempien kerrosten keskustanpuoleisista ikkunoista avautuva näköala on - näkökulmasta riippuen - ankea tai mielenkiintoinen.

Keskusaukio on Porin ydinkeskustan etelälaidalla sijaitseva aukio. Sitä rajaavat itä-länsi-suunnassa Itsenäisyydenkatu sekä pohjois-eteläsuunnassa Yrjönkatu ja Tampereentie. Aukiolle johtavat lisäksi Isolinnankatu ja Rautatienpuistokatu, joka yhdistää Keskusaukion Porin rautatieaseman edustalla olevaan Asema-aukioon...

Yrjönkadun varrella sijaitsevassa rakennuksessa toimii ravintola Rattaanpyörä eli "Rattis", joka on Porin legendaarisimpia ravintoloita. 1980-luvulla se tunnettiin muun muassa Yön ja Dingon jäsenten kantapaikkana. Aukion keskellä on torimainen kivetty alue, jossa sijaitsee vuonna 1968 paljastettu kuvanveistäjä Terho Sakin teos "Taiteen Tammi". Se toimii myös suihkulähteenä.

Vuonna 1956 valmistuneen linja-autoaseman laiturit sijaitsivat alunperin nykyisestä poiketen Keskusaukion puolella. Samana vuonna olleen yleislakon yhteydessä Keskusaukiolla nähtiin väkivaltainen mellakka, kun lakkoilijat yrittivät estää liikennöitsijöitä ajamasta linja-autojaan. Aluksi autojen ikkunoita kivitettiin rikki, jonka jälkeen nähtiin yhteenottoja lakkoilijoiden ja paikalle hälytettyjen poliisien välillä.

(Porin keskusaukio, Wikipedia; lainattu 19.4.2015)

JP054 Porin kaksoistorni. Suomi - Finland. Pori. Foto: Albin Aaltonen. Upea kiiltäväpintainen valökuvakortti luultavasti 1960-luvun alkua. Porin kaksoistorni, Tasavallankatu 3, rakennettiin 1959. Kuvassa myös Cygnaeuksen koulu ja koulun ruokalarakennus, joka vuonna 2009 purettiin modernimman, seuraavana vuonna valmistuneen "Cygnaeuksen koulun ruokapalvelukeskuksen" tieltä. Käyttämätön, hyvä.

Kaksoistornissa on kaksi rappua ja kummassakin rapussa vain yksi hissi, mikä on aivan liian vähän kahtatoista kerrosta kohti. Muutoissa kehoitettiin käyttämään ensisijaisesti rappuja, koska talossa asui myös vanhempaa väkeä, jotka tarvitsivat hissiä kulkemiseensa. Asuin oikeanpuoleisessa rapussa, kerrosta en muista mutta saattoi olla kahdeksas, keittiön ikkunasta - talon pääty, näkyy kuvassa - näkyi rautatieasema ja Citymarketin rakennus, jonka katolla oleva kello toimi keittiön kellona. Ylimmässä kerroksessa olevasta saunasta oli hieno näkymä rautatieaseman yli lentokentälle etenkin pimeinä syys- ja talvi-iltoina kun kiitoradat oli valaistu. Poika kävi Cygnaeuksen koulua. Minulla oli antikvariaatti vähän matkan päässä Itsenäisyydenkadulla, nyt huoneistossa on thai-hieromalaitos.

JP055 Tasavallankadun rautatieaseman puoleinen pää. Pori Näkymä rautatieasemalta. Foto: Volker von Bonin. Kuvataide 212607. Kaunis värivalokuva 60- tai 70-luvulta. Käyttämätön, uudenkuntoinen. 

Tarkasti ottaen kuvan näkymä ei ole rautatieasemalta vaan aseman edessä olevan aukion kulmalta. 

Satakunnankadun ja Tasavallankadun kulmassa sijaitsevan Tasavallankatu 5:n kerrostalon alakerrassa on ollut muun muassa ruokakauppa, kuvan ottohetkellä näyttäisi olevan paperi- ja kirjakauppa. Nykyisin (2015) liiketilassa on kampaamo.

Kuvassa näkyvä kioskirakennus purettiin 1980- tai 90-luvulla.

Cygnaeuksen takaa pilkistävät Porin Puistornin ylimmät kerrokset. Tässä Eteläpuiston ja Itsenäisyydenkadun kulmaan vuonna 1963 valmistuneessa 10-kerroksisessa talossa asui muun muassa Matti Vuolanne perheensä kanssa useiden vuosien ajan. Keski-Porin kirkossa toiminut Matti-pappi tunnetaan laajalti ympäri Suomen. Hän on rakkaudellinen, mutta Jeesukseen tinkimättömästi sitoutuneessa ulospäinsuuntautuneisuudessaan räväkkäkin persoona, joka on aina jakanut porilaisten mielipiteitä. Vuolanteen asunnon eteläpuiston puoleisissa ikkunoissa oli 80-luvulla teksti JEESUS ELÄÄ. Kolmen ikkunan leveydelle liimattu isokokoinen lause erottui kauas, puistossa kulkeva ei kerta kaikkiaan voinut olla huomaamatta punakirjaimista tekstiä ja nuorena miehenä, kun en ollut uskossa enkä vielä tuntenut Mattia, oudoksuin tekstiä kovasti.

Tultuani uskoon 1988 ja liityttyäni pari kolme vuotta myöhemmin Porin Vapaaseurakuntaan kävin säännöllisesti myös Keski-Porin kirkon tiistain rukousilloissa, joita Matti-pappi tuolloin veti. Jumalan sanassa ja evankeliumissa enemmän kuin ihmisten luomissa raja-aidoissa pitäytyvä Matti pyysi minuakin usein "todistamaan"; kaanaankielinen termi tarkoittaa henkilökohtaista puheenvuoroa Raamatun sanan avautumisesta ja Jumalan teoista niin kuin henkilö on niitä elämässään kokenut.

Matti Vuolanteen jälkeen tiistai-iltoja jatkoi Veikko Hytti, toinen mielipiteitä voimakkaasti jakanut Keski-Porin pappi. Vähän särmikkäästäkin luonteestaan huolimatta Veikko oli oikea Hengen ja rukouksen mies, joka ei jaotellut elämäänsä työ- ja vapaa-aikaan vaan jokaiseen päiväänsä ammensi Jumalalta voimaa ja johdatusta, niin että hänellä aina oli aikaa niille jotka halusivat rukoustukea tai muuten keventää sydäntään. Voimakkaissa persoonissa on toki myös kiusalliset puolensa ja jokainen, vilpittöminkin kristitty, on rajallinen. Omat kokemukseni nyt jo edesmenneestä Veikosta ovat kuitenkin pelkästään myönteiset kuten Matti-papistakin. Jumala edelleen runsaasti siunatkoon myös luterilaisen kirkon piiriin niitä uskollisia, jotka työyhteisönsä ehkä nihkeästä ja vastahenkisestäkin suhtautumisesta huolimatta uskaltavat pitää esillä Jumalan sanaa ja kristillisiä arvoja, ihmisten pelastumiseksi ja parantumiseksi... 

Puistornin korttelissa sijaitsee Porin Metodistikirkko, yksi elävän ja ihmisläheisen kristillisyyden edustajia kaupungissamme. Porin Metodistikirkko (joka vielä 1980-luvulla tunnettiin myös Kristuskirkon nimellä) on Eteläpuiston ja Mikonkadun kulmassa olevan kerrostalon kellarikerroksessa.

Puistotornin ja Metodistikirkon korttelia vastapäätä, puistokäytävän toisella puolella - Mikonkadun ja Itsenäisyydenkadun rajaamassa korttelissa - oli vielä 2000-luvun alussa puutaloja. Osa korttelin puutaloista purettiin kyllä jo 1990-luvulla. Eteläpuiston suuntaiseen taloon avattiin 90-luvulla neulanvaihtopiste, pitkällisen keskustelun ja julkisenkin väittelyn päätteeksi. Vai muistanko väärin? Tämän huonokuntoisen talon jouduttua lopulta puretuksi paikalle tuli parkkipaikka ja ns. vilkkugrilli; grillin katolla oleva lamppu näytti vihreää tai punaista sen mukaan oliko grilli auki vai kiinni. Neulanvaihtopiste siirtyi Päärnäisiin Katkaisuaseman ja A-klinikan rakennukseen, jossa oli myös huumeriippuvaisten korvaushoito.  

Eteläpuiston ja Itsenäisyydenkadun Karhulinnanpuoleisessa kulmassa olevaan puutaloon liittyy eräs hauska muisto. Olimme viettäneet iltapäivää pienellä porukalla ystävän mökillä Hanhiluodossa: syöneet, lukeneet Raamattua, rukoilleet. Autollisia henkilöitä sattui sillä kertaa olemaan vain yksi, joka sitten lähti kuljettamaan meitä koteihimme. Ahtauduin takapenkille kolmen muun henkilön kanssa niin että jouduimme istumaan puolittain toistemme sylissä. Itsenäisyydenkatua Sampolaa kohti ajaessamme huomasin jonkun makaamassa jalkakäytävällä Kelan kulmassa (Palojoenkulma). Pyysin kuskia pysäyttämään ja lähdin tarkistamaan tilannetta. Arviolta 70-vuotias nainen oli liian tukevassa humalassa kävelläkseen kotiin; saatuani sammaltavasta puheestaan selvää ymmärsin, että hän tahtoi viereisessä korttelissa olevaan puutaloon. Työnnettiin hänet sitten takapenkille neljän ihmisen syliin.

Päästessämme perille Eteläpuiston kulmaan saimme seuraamme myös poliisit, jotka oli soitettu peräämme, olimmehan tehneet ihmisryöstön. Autossa oli myös keppi-Artoksi kutsuttu asunnoton ystävä, joka tuohon aikaan majaili luonani Sampolassa. Arto ryhtyi innoissaan selittämään poliiseille: - Olemme uskovaisia ja tulossa hengellisestä kokouksesta. Asian selvittyä emme saaneet edes huomautusta ylilastatusta autosta. 

Samassa korttelissa Antinkadun puolella oli Antin Palakankaan talo, joka oli minun ja poikani ensimmäinen koti muutettuamme Ulvilasta Poriin vuonna 1991. Siinä opettelin yksinhuoltajan elämää. Kangasliikkeen yläpuolella olevassa ullakolle rakennetussa asunnossa oli pieni huone ja keittokomero. Muuttomme tapahtui talviaikaan eikä asunnossa ollut minkäänlaista lämmitystä. Ensimmäisen yön nukuimme hellanluukku auki, vanha hella lämmitti asunnon mukavasti kyllä. Asunnosta muodostui sitten satunnainen, joskus ehkä säännöllinenkin yöpaikka kaupungin asunnottomille alkoholisteille, joista yksikään ei ole enää elossa; yövieraisiin kuului muun muassa Lasse, sympaattinen kaveri jonka elämää varjosti lapsuudessa sattuneen tragedian jättämä syyllisyys. Aikuisiällä Lasse oli vielä joutunut vakavan väkivallanteon kohteeksi ja päähän sattuneen kirveeniskun seurauksena saanut toispuolisen halvauksen. Talviaikaan yövieraita saattoi ilmaantua useitakin, niin että kun kolmevuotias poikani aamulla heräsi joutui hän pujottelemaan nukkuvien miesten välissä. Miehet eivät koskaan aiheuttaneet häiriötä, eivät yrittäneet ottaa huikkaa kodissamme eivätkä riidoissa ollessaankaan tapelleet keskenään, vaan käyttäytyivät kaikin tavoin siivosti.

Palakankaan kellarikerroksessa oli pyöräkorjaamo, joka Palakankaan lopetettua laajensi kangasliikkeen tiloihin.

Itsenäisyydenkadun toisella puolella alkavat Riihikedon koulukorttelit. Itsenäisyydenkadun ja Tasavallankadun kulmassa sijaitsevassa Karhulinnassa toimii nykyisin Steiner-koulu; Karhulinnaa seuraavassa korttelissa - Tasavallankatua rautatieaseman suuntaan - on PSYL ja sitä seuraavassa Palmgrenopisto.

Poikien ammattikouluksi vuonna 1952 valmistunutta rakennusta nimitetään yleisesti Palmgrenopistoksi, vaikka opisto (entiseltä nimeltään Porin musiikkiopisto, nykyisin virallinen nimi Palmgren-konservatorio) on vain osa rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa. Suurin osa rakennuksessa tapahtuvassa opiskelusta on nykyisin Winnovan alaista:

Rautatienpuistokatu 7 on vuonna 1952 rakennettu entinen poikien ammattikoulun rakennus. Rakennuksen Winnovalle vuokrattu huoneala on 6 251 m2. Rakennuksessa toimii myös Palmgrenkonservatorio, jolle on vuokrattu 3 463 m2 päärakennuksesta ja tiloja purkukuntoisesta piharakennuksesta. Rakennus sijaitsee yleisten rakennusten korttelialueella, Y-tontti. Tiloissa toimii Winnovan cateringala, sosiaali- ja terveysala, opiskelijaravintola Prikka ja henkilöstöravintola Skooli.

Palmgrenopistona tunnettu entinen poikien ammattikoulun rakennus jää Tasavallankadun ja Rautatienpuistokadun väliseen kolmioon, jonka kärki on asema-aukion edustalla olevassa liikenneympyrässä. 

XXX

JP058 Riihikedon koulu (PSYL) [kortti hukassa, skannataan kun löytyy]

....

....

....

Raatihuoneenpuiston ympäristö -
Raatihuone, Kaupungintalo, Teatteri

JP100(1)-JP101 Raatihuone ja Kaupungintalo teatteritalolta kuvattuna (kuutamokortti) sekä Teatteritalo, Raatihuone, Kaupungintalo. Kulkeneet kortit venäläismerkeillä ja leimoilla

JP100(1) Pori. - Björneborg. Gust. Ronelius, Björneborg. Union Postale Universelle. Carte Postale. Raatihuone ja kaupungintalo teatteritalolta, kuvan keskellä Porin kirkon torni; A. E.:n (kuka taiteilija?) kuutamokortti.  Sofia Fribergille 10 pennin venäläismerkillä (14.1.1901-15.5.1911 käytössä ollut merkki), Porin (28.III.01) ja Rauman leimat. Asiallinen kunto; kuvapuolessa lievää naarmuntumista, kulmapyöristymää.

JP101 Pori - Björneborg. Union Postale Universelle. Carte Postale. Teatteritalo, raatihuone ja kaupungintalo Valtakadun suunnasta; läheltä Hotelli Otavan kulmaa (ellei peräti hotellin katolta) otettu kuva. Kulkenut ylioppilas F. O. Viitaselle osoitteeseen Helsinki, Eläintarha 11 kahdella 5 pennin venäläismerkillä (pystysuuntainen kaksilo), leimat Pori 29.II.11 ja hyvä Helsinki-leima 29.II.11. Hyvä kortti. 

Kiitos kortistasi. Tulen vasta ensi torstaina Helsinkiin. Mutta kuinka te poissaolevia miehiä valitsette komiteoihin, vaikka läsnäoleviakin kyllä on. No niin, pitäkää se osakunta vaan uljaasti reilassa. Terveisiä kaikille tuleville satakuntalaisille. Tuus Vieno O.

JP102-JP103 Raatihuoneenpuisto. Kuva otettu Raatihuoneen tornista. Eteläpuiston päässä häämöttää Cygnaeuksen koulu, johon kaupunki päättyi kuvan ottamisen aikaan; koulun takana on vain peltoa, laidunmaita ja metsää.

Kaupunki lähti laajenemaan eteläsuuntaansa vasta 1940-luvulla kun ensin olivat valmistuneet sairaala Porin metsään 1936 ja uusi rautatieasema pellolle jotakuinkin sairaalan ja Cygnaeuksen koulun puoliväliin 1937. Vanha rautatieasema sijaitsi Länsipuiston päässä.

JP102 3,00 e Raatihuoneenpuisto. Takana teksti: Pori. - Raatihuoneen puisto. Björneborg. - Rådhusparken. Porin Uuusi Kirjakauppa, Pori. Union Postale Universelle. Carte Postale. Suomi - Finland. 1910-luvuta. Kulkenut nyrkkipostissa. Kulunut kortti: kulmissa pyöristymää, oikeassa alakulmassa pieni taite, ajan patinaa. 

JP103 Raatihuoneenpuisto. Kuvapuolella teksti: Pori. - Raatihuoneenpuisto. Björneborg. - Rådhusparken. MKH No. 496. Emil Wahlstein, Björneborg. Union Postale Universelle. Carte Postale. Postikortti. Suomi. Edellisen kortin muutama vuosi myöhempi painos 1910-luvun lopulta? Kulkenut kahdella 10 pennin saarisella Tampereelle; lähtöleima kaksikielinen Pori 28.II.19 (venäjänkielinen Pori poistettu leimasimesta? kts. kuva); saapumisleima Tampere 01.III.19.

JP100(2) 12 e Raatihuone ja Kaupungintalo - KuutamokorttiPori. - Björneborg. Gust. Ronelius, Björneborg. Union Postale Universelle. Carte Postale. Kulkenut 10 pennin venäläismerkillä (hyvä kaksikielinen - suomi ja venäjä - siltaleima Peipohja 21.VII.03) osoitteeseen Neiti Olga Kalliohuhta, Saviniemi, Urjala (Mitä sukua Urjalassa 1920-30 -luvuilla opettajana toimineelle Rauha Kalliohuhdalle, joka oli vuonna 1920 syntyneen Väinö Linnan opettaja ja tämän vanhempien perhetuttu?). Hyvä kortti; vähän kulmapyöristymää ja kuvapuolella näkyy leimoista tullutta painaumaa.

JP107 2 e Porin kaupungintalo. PORI SUOMI FINLAND Kaupungintalo - Stadshuset - The Town Hall - Das Stadhaus. Foto: Giovanni Trimboli. Grako 1213. Ehkä 1970-luvulta. Käyttämätön, uudenkuntoinen kortti.

Ulkoasultaan venetsialaistyylistä renesanssipalatsia jäljittelevää rakennusta on nimitetty "Junneliuksen palatsiksi" rakennuttajansa apteekkari Robert Junneliuksen mukaan. Kaupungintalo rakennuksesta tuli vasta 1960-luvulla (kaupunki osti rakennuksen 1962.)

JP104-JP106 Kaupungintalo Raatihuoneenpuiston kulmalta

Kortit JP104 ja JP105 kustantajan tunnus JOL, jossa O:n sisäpuolella hakaristi. Merkki muistuttaa Gallen-Kallelan suunnittelemaa sotalentäjien tunnusta. Mikä kustantaja? Kortit kulkeneet 1920-luvulla, mutta mahdollisesti vanhemmat: 1910-luvulta ennen itsenäistymistä? 

JP104 Pori. Raatihuoneenpuisto. Björneborg. Rådhusesplanaden. JOL No 23/50. Kulkenut 60 pennin saarisella Neiti Maissi Pellavasaarelle (sukunimi näyttää Pellaveseerilta/Pellavedeerilta mutta lienee Pellavasaari) harvinaisen tarkalla osoitteella Alppikatu 19 Kallion rukoushuone porras D ovi 14; leima Oitti 30.III.22. Hyvä kunto, kuvapuolella pieni mustetuhru.

JP105 Pori. Raatihuoneenpuisto. Björneborg. Rådhusesplanaden. JOL No 23/50. Sama kortti kuin edellinen mutta aikojen saatossa kauniisti vihertyneenä (tai alunperin vihreäsävyinen painos). Kulkenut 60 pennin saarisella Viipurista Jämsän "Vaheriin" (viestin päiväyksen mukaan jouluna 1924). 

Terveisiä täältä Viipurista ja toivotan iloista ja hauskaa joulua teille kaikille.

JP106 Pori. Raatihuoneenpuisto. Björneborg. Rådgusesesplanaden. MKH No. 1146. Suomi. Postikortti. Finland. Postkort. Carte Postale. Finlande. Kulkenut nyrkkipostissa. Hyvä. Edellisten korttien uudempi, väritetty painos 1920-luvulta. Korttiin voidaan jo riemullisesti painattaa Suomi.

Muu kaupungin keskusta

x

Keski-Porin kirkko ja Puuvillatehdas

Keski-Porin kirkkoa sekä Etelä- ja Pohjoisrantaa kuvaavat kortit täällä

Porin tunnetuimmat kohteet lienevät kauppatori ja kirkko. Porin kuvatuin kohde, kaupungin keskustassa sijaitseva kirkko otettiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864 ja tunnettiin pitkään Porin kirkkona. Nimi muutettiin Keski-Porin kirkoksi seurakuntajaon myötä 60-luvulla; ovathan kaupungin muutkin kirkot Porin kirkkoja. Vanhoissa kirkkokorteissa näkyy myös jokimaiseman muuttuminen. Kirkon vierestä lähtevä Charlotta-ponttoonisilta vaihtui uuteen Porin siltaan syyskuussa 1926. 

Porin suistomaa

JP801 

[keskeneräinen - täydennetään]

Porissa mereen laskeva Kokemäenjoki alkaa Sastamalan Liekovedestä ja on leveimmillään Vammalan ja Äetsän välillä, missä se yltää parhaimmillaan 600 metrin leveyteen. Äetsästä Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kautta Poriin kulkiessaan joen leveys vaihtelee 70 - 180 metrin välillä. Porissa joki pirstoutuu Kirjurinluodosta alkavaan suistoalueeseen, mistä se virtaa neljää päähaaraa pitkin merta kohti ja päättyy - kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta - Pihlavanlahteen.

Porin keskustan ja Pihlavanlahden välisen suistoalueen keskeiset luodot Hanhiluodon ja Hevosluodon erottaa mantereesta Luotsimäenjuopa luotojen itäpuolella ja Raumanjuopa länsipuolella. Kolmas juopa Hevosluodonjuopa kulkee Hevosluodon ja Hanhiluodon välissä erottaen ne toisistaan: Hevosluoto jää Raumanjuovan ja Hevosluodonjuovan väliin, Hanhiluoto Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan väliin. Neljäs juopa on edellisiä kapeampi Lanajuopa, joka lohkaisee Hevosluodon ja Hanhiluodon väliin kapean Kvistiluodon. Ennen merta juovat yhtyvät jälleen toisiinsa. 

Maan jatkuvan kohoamisen ja liettymisen seurauksena osa luodoista on kasvanut toisiinsa kiinni. Muun muassa Kirjurinluodosta on tullut kiinteä osa Hanhiluotoa. Hahnhiluotoa ja Hevosluotoa yhdistää Hevosluodonjuovan kapeimmassa kohdassa Hevosluodon eteläkärjessä pieni silta. 

Kaupungin perustamisen aikaan 1500-luvulla luotojen kohdalla lainehti avomeri - vesi oli paikoitellen jo matalaa tulevien luotojen kohdalla, mutta isotkin laivat pääsivät vielä hyvin kulkemaan satamaan. Porin kauppalaivastoon kuului 1600-luvun alussa parikymmentä alusta. 1600-luvun puolivälissä jouduttiin satamaan viitoittamaan väylä ja seuraavan sadan vuoden kuluessa isojen purjealusten kulku satamaan kävi mahdottomaksi.

1770-luvulla perustettiin Reposaareen kauppasatama, josta tavaraa kuljetettiin pienemmillä aluksilla kaupunkiin. Ensimmäinen laituri 1600-luvulta saakka luonnonsatamana toimineeseen Reposaareen rakennettiin 1778, ja satamalaitoksen syntymäpäivänä pidetään 13. toukokuuta 1780, jolloin Porin maistraatti teki päätöksen periä satamamaksua satamassa käyviltä laivoilta. Vajaa sata vuotta myöhemmin Reposaari oli jo maan vilkkain vientisatamaa: Björneborgs Tidningin (Porissa 1860-1965 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti) mukaan sataman redillä oli yhtä aikaa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua (Björneborgs Tidning 20. kesäkuuta 1877). Reposaaren merkittävyydestä kertoo Turun yliopiston professorin Israel Nesseliuksen 1870-luvulla esittämä suunnitelma Porista Suomen pääkaupunkina ja yhtenäisen vesireitin avaamisesta Saimaalta Päijänteen ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. 

Sataman siirryttyä Reposaareen vanha satama kaupungin etelärannassa palveli ulkosataman ja kaupungin välistä tavaraliikennettä, mutta oli myös merkittävä matkustajasatama. Porin Konepajan (Björneborgs Mekaniska Werkstadt) telakalla valmistui 1880-luvulla kaksi tärkeää alusta, Porin ja Helsingin välistä rannikkoliikennettä palvellut höyrylaiva S/S Norden (1884) ja Pietariin liikennöinyt S/S Concordia (1885). 

Etelärannan jokisatama oli vilkas tavara- ja matkustajasatama vielä 1950-luvulla..........

1900-luvun alussa Mäntyluoto otti Reposaaren aseman kaupungin tärkeimpänä kauppasatamana. Meri-Porissa lähekkäin sijaitsevista Reposaaresta ja Mäntyluodosta vain Mäntyluodolla oli maayhteys kaupunkiin..........

JP850 2 e PORI Hevosluoto Siirtolapuutarha. Luodon Siirtolapuutarhayhdistyksen postikortti. Hyväkuntoinen ja siisti, tekstipuolella pientä tummumista. Käyttämätön.

JP851 Kalafornianjuopa. Pori & Kalafornia-ådran & Björneborg.
J. Honkasen paperikauppa Pori. Takana useilla kielillä (paitsi suomeksi) Carte postale ja Union postale universelle. Leimat siltaleima kaksikielinen K.P.XP. No 12 ja kolmikielinen Helsinki; leimojen päiväyksistä vaikea saada selvää, mahdollisesti 1910 (kulkenut 10 pennin merkillä vuoden 1901 venäläismalli, merkin käyttö päättyi 14.5.1911). Kohtalaisen hyvä kortti, kulmat hyvässä kunnossa, kuvapuolella pieni kosteustahra. 

JP852 Kalafornianjuopa. PORI Kalafornian-juopa. BJÖRNEBORG Kalafornia-ådran. Imp. Emil Wahlstein, No. 7. Brefkort. Carte-Postale. Union Postale Universelle. Kulkenut Porista Viipuriin luutnantti J. W. Lindgrenille (Herr Löjtnanten J. W. Lindgren) 10 pennin merkillä vuoden 1911 venäläismalli (käyttö 12.1.1911 - 1.6.1920). Lähtöleima Pori 8.IV.13 ja Viipurin leima. Hyvä siisti kortti. JP851 kuvaa on tässä kortissa hienovaraisesti muokattu. 

JP851 ja JP852 leimat

[keskeneräinen - täydennetään]

Reposaaren mantereeseen yhdistävän sillan valmistuttua vuonna 1956 kaupungista pääsi nopeasti Reposaareen Pori-Mäntyluoto -pikatietä ja siitä erkanevaa Reposaaren maantietä. Reposaaren sillanpieli oli isäni mieluisimpia virvelöintipaikkoja, ja olinpa muutamia kerroja jo 1970-luvun alkupuolella, noin viisivuotiaana, hänen mukanaan. Mieleeni on jäänyt öinen näky kun valaistu silta avattiin liikennöivää laivaa varten.     

Kirjurinluoto kohosi merestä vähitellen 1700-luvun aikana ja 1800 pieni saari, 

Hanhiluodon sulautunut, sen eteläpäässä sijaitseva Kirjurinluoto kuuluu kaupungin tärkeimpiin turistikohteisiin muun muassa eläinpuiston, lasten Pelle Hermanni -puiston ja uimarannan ansiosta. [uimarannasta] . Kaupungin suurin tapahtuma on jokakesäinen Jazz-festivaali, jonka pääkonsertit järjestetään Kirjurinluodossa.

[silloista]

Hanhiluodon pohjoispäässä on Kalafornian golfkenttä...... 

Meri-Pori: 
Yyteri, Mäntyluoto, Reposaari

JP900-JP901 Yyteri. Käyttämättömät uuden kuntoiset kortit. 70-lukua?

JP900 Kaunis tyyliltään 70-lukulainen sommitelmakortti, tekstinä Terveisiä Yyteristä. Taustapuolella Suomi Finland. Pori - Yyteri. Foto: Henrik de Heilj. PR-kustannuksen kortti 07-21-033. 

JP901 Pori Suomi Finland. Yyterin sannat - Ytterö sandplage - The Yyteri Sands - Der Sandstrand von Yyteri. Kuultokuvan kortti T 1320. Kuva sama kuin PR-kustannuksen sommitelmassa.

JP902-JP903 Kaanaan vesitorni. Ehkä 70-luvun alkua. Käyttämättömät.

JP902 Pori Suomi Finland. Kaanaan näkötorni - Kaanaa utsiktstorn - Watch Tower of Kaanaa - Aussichsturm von Kaanaa. Matti Hokkanen & Co:n kortti. Pientä kärkikulumaa, muuten uudenkuntoinen kortti.

JP903 Pori. Vesitorni. Foto: Volker von Bonin. Kuvataide 684/8. Hyvä uudenkuntoinen kortti.

Ulvila

JPB01 1,70 e Kleemolan leipomo. Kulkenut. 1980-luvun lopulta. Hyvä.