RAUTATIE-AIHEISIA POSTIKORTTEJA

Rautatieaiheiset postikortit Mikkeli

Mikkeli - St. Michel. E.G.S. No. 41. 

Maisema Puulaveden rannalta? Kortti on vuosisadan vaihteesta vuosien 1895-1905 väliltä ja kuva otettu 1890-luvulla. Länsi-Savo -lehden artikkelin 10.11.2018 mukaan postikortissa kuvattu alue on Mikkelin rautatieaseman nykyistä ratapihaa (Sadat Mikkeliläiset kävivät tunnistamassa paikkoja ja ihmisiä, Länsi-Savo 10.11.2018). Kirjallisuuden perusteella ja Mikkeliä sen paremmin tuntematta päättelin että kyseessä olisi Otavan pistoraide. 

Savon rata Kouvolasta Kuopioon valmistui syksyllä 1889 ja säännöllinen höyrylaivaliikenne Mikkeliin alkoi satamaan vedetyn pistoraiteen valmistuttua 1891. Satamaradan ansiosta vesistön matkustaja- ja tavaraliikenne sai käyttöönsä rautatien palvelut.

”Tämähän on kuin Ameriikka”, sanoi torpan tyttö noustessaan laivasta Otavan satamassa 1900-luvun alussa kauniina kesäaamuna.

Otavan satama syntyi Savon radan rakentamisen myötä 1890-luvun lopussa ja nousi Savon aseman yhdeksi tärkeimmäksi lastausasemaksi. Sahatavaran lisäksi satamaan tuotiin rautateitse vietäväksi esimerkiksi puhelin- ja sähköpylväitä, sahatukkeja, rautamalmia, piikiveä, elävää karjaa, maalaisten tuotteita sekä Puulan muikkuja.

Tavaraliikenteen lisäksi Otavan satama toimi myös matkustajalaivaliikenteen satamana ja se paransi pitäjäläisten yhteyksiä muualle Suomeen. Puulan laivojen johdosta hirvensalmelaisten, joutsalaisten ja kangasniemeläisten kulkuyhteydet paranivat muuhun Suomeen. Höyrylaivojen ja junien aikataulut oli tehty yhteensopiviksi. Myös lähipitäjien asukkaat käyttivät laivareittiä matkustaessaan esim. Helsinkiin, Mikkeliin tai Viipuriin. Satamassa oli omat laiturinsa matkustaja- ja tavaraliikenteelle. Aikakauden tavoite oli yhdistää maa- ja vesiliikenne tehokkaaksi liikenneverkoksi.

Näky satamassa oli värikäs laivojen saapuessa satamaan. Arkiaamuisin perheenäidit ostivat muikkuja, voita, perunoita ja muita maalaistuotteita satamasta. Ihmisiä saapui satamaan Puulan rannoilta, saarilta ja niemiltä asioimaan Otavaan tai Mikkeliin sekä jatkaakseen matkaa rautateitse muualle. Sunnuntai-iltoina saattoi satamassa olla paljon ihmisiä vastaanottamassa laivoja sekä tapaamassa tuttuja. Tilinmaksupäivinä satamaan ilmestyivät kortti - ja pirtumiehet juopottelemaan ja pelaamaan korttia. Virkavalta saattoi joskus tulla rauhoittamaan tilannetta, kun tappelun nujakkaa syntyi.

(Kaisa Mikander, Höyrylaivaliikenne Puulavedellä)