Lisäilen tähän vähitellen kortteja luovutettujen alueiden kokoelmastani, osa korteista myynnissä, myynti siirtynyt väliaikaisesti huutonettiin, katso korttikohteeni siellä:

HUUTONET MYYJÄTUNNUS UNBOILED KORTIT JA FILATELIA

VIIPURI POSTIKORTEISSA

Kortit omalla sivullaan, klikkaa kuvaa:

Räisälä

n

Sortavala

Suomalaiskauden lopulla – ennen viime sotia – rakennettiin innokkaasti modernia Sortavalaa; uusia asuin- ja liiketaloja nousi eri puolille miljöötä. Kulttuurielämä oli monipuolista ja vireää, mikä pistettiin merkille muuallakin päin maata. Projekti tyssähti sotiin.
   Rajakaupungin siirryttyä venäläisille Sortavalasta ryhdyttiin tekemään sosialistista ihannekaupunkia suunnitelmatalouden tiukassa hengessä. Tämä projekti pysähtyi puolestaan neuvostovaltion hajoamiseen joulukuussa 1991.
(Pohjois-Karjala, 28.4.2020)


"Kiitos kuluneelta vuodelta! Onnellista uutta vuotta!" Kulkenut Sortavalasta Tammisaareen joulukuussa 1905. Postimerkki ylösalaisin liimattu m1901 5p.

Postiliikenteen taksaryhmien mukaan postikortit oli mahdollista lähettää 5 pennin painotuotetaksalla normaalin 10 pennin taksan sijasta jos niiden kirjoitettu sanamäärä vastaanottajan nimen ja osoitteen lisäksi oli korkeintaan viisi sanaa. Tässä kortissa uuden vuoden toivotus on painettuna, ei kirjoitettuna, joten sallittu sanamäärä ei ylity ja kortti kulkee halvalla taksalla. 

Vastaanottaja Carl Poppius oli voimisteluharrastuksen edistäjä ja voimistelunopettaja; vuodesta 1895 vuoteen 1905 Sortavalan seminaarin fysiologian ja terveysopin lehtori. Kerrotaan myös, että Poppius ensimmäisenä toi jalkapallon Suomeen. Väite ei välttämättä pidä paikkaansa, mutta ainakin hän kirjoitti peliin uudet säännöt ja pelasi sitä oppilaidensa kanssa Sortavalassa vuodesta 1898.

Kymölä. Karjalan Kirjakauppa ja Kustannusliike, Sortavala. Kulkenut Viipurissa asemaleima 20.VII.02 Papulaan. 

Vakkolahden tuolla puolen sijaitsevasta Kymölästä tuli merkittävä kaupunginosa Sortavalan seminaarin myötä 1880-luvulla. Suomenkielisiä kansakoulunopettajia valmistavaa seminaaria pidettiin Karjalan sivistystyön keskuksena. Kymölän tilasta lahjoitetuille maille vuonna 1880 perustettua seminaaria kutsuttiin aluksi Kymölän seminaariksi, mutta pian nimeksi vakiintui Sortavalan seminaari.

Vakkolahden ylittävä puinen kävelysilta keskustan ja Kymölän välille rakennettiin 1881. Kymölän merkitys kasvoi edelleen rautatieaseman valmistuttua 1893. Asema oli hetken aikaa Karjalanradan pääteasema, kunnes ratayhteys Joensuuhun valmistui 1894. Rautatieaseman myötä Kymölä alkoi kasvaa kaupunginosana. Liikenteen kannalta merkittävää oli maantiesillan valmistuminen 1932. Kävelysillan viereen rakennettu silta sai nimekseen Karjalansilta ja oli valmistuessaan Suomen pisin maantiesilta. Elokuussa 1941 kaupungista vetäytyvät venäläiset onnistuivat räjäyttämään sillan vain osittain ja se kunnostettiin.

Sortavala. Knackstedt & Näther, Hamburg. Nr. 83. Kulkenut Turusta (lähtöleima himmeä Åbo 7.VIII.05) Helsinkiin (saapumisleima suttuinen): Kapteeni John Tengströmille Victor Ek:in konttoriin Helsingissä. Klikkaa kuvaa. 

Sortavala. Knackstedt & Näther, Hamburg, 3027. Sortavalasta 12.III.06 Tammisaareen 13.III.06Vastaanottaja fru direktörskan Ali Poppius on Carl Poppiuksen vaimo Alina, omaa sukua Pösö, hiitolalaisen liikemies Juho Pösön tytär.

Pitkäsilta Kymölästä keskustaan päin. Kaupungin evankelisluterilainen kirkko on saanut uuden ulkoasun korjaustöiden yhteydessä 1893-94, että kelpaa sitä nyt kuvata. Kirkon rakentaminen alkoi Matti ja Juhana Salosen johdolla 1799, mutta (remonttia edeltävään) lopulliseen muotoonsa kirkko valmistui vasta 1845, jolloin se myös vihittiin käyttöön. Kirkossa kuitenkin kokoonnuttiin jo vuodesta 1801 lähtien. Koskettava osoitus siitä, kuinka pitkään ja hartaasti rakennettu ja vielä huolella remontoitukin voi tuhoutua yhdessä hetkessä. Tuhoutui Neuvostoliiton ilmapommituksessa 2. helmikuuta 1940.

img_20200818_201321_2cs_3

Sortavala Kirjavalahti. C. W. Alopaeus. Leimat Kaivanto ja Tampere 11.V.13Kortin kustantaja Carl Wilhelm Alopaeus oli Sortavalan yläaleiskoulun rehtori ja kirjakauppias. Nimipäiväonnittelut 9-vuotiaalle koululaiselle Osmo Tiililälle Tampereen Koulukadulle. Postimerkki suomalaisuusaatteen mukaisesti ylösalaisin liimattu. Suomalaisuusaatetta ja Suur-Suomea kannattaneen rehtori Kaarlo Tiililän Osmo-pojasta (1904-1972) tuli Suomen luterilaisuuden merkittävimpiä vaikuttajia ja ajattelijoita. Henkilökohtainen uskonelämä Osmolle avautui 14-vuotiaana kansalaissodan aikaan kun hän rukoillessaan sai voimakkaan vakuutuksen Jumalan olemassaolosta. 

img_20200612_100808_2cs_3img_20200828_164954_2cs_2

Sortavala. Kaarnesaaren vuori. C. W. Alopaeus. Lähtöleima Hamina 24.XII.05, tuloleima Helsinki 25.XII.05. Haminasta Helsinkiin joulukorttina kulkenut Sortavala, jonka vastaanottaja John Schlüter lienee Helsingissä ja Pietarsaaressa opettajana toiminut Johan Gustav Herman Schlüter (1868 - 1949), Helsingin juutalaisen koulun ensimmäinen rehtori. Kaarnesaari Sortavala. Kulkenut Tanskaan joulukuussa 1903, postimerkit poistettu.

Komeimpia kalliosaarimuodostumia Laatokan pohjoisrannikolla on Kaarnesaari. Kun sitä pohjoisesta lähestytään aukenee eteen vaikuttava näky. Saaren jyrkässä rantaseinämässä on muinoin tapahtunut valtava vuorenrepeämä ja lohennut kallio on jäänyt keilamaisesti pystyyn veteen. Välirakoon on pudonnut lisää paasia ja siten on louhikkoon syntynyt ahtaita solia ja komeroita, vieläpä suurenlainen, monisokkeloinen luolakin. (Sortavalan alueen matkailuesite, 1932)

Rautalahti Otsoisissa. Sortavala. G. K. A. 10. Leimat Lappträsk 28.VIII.03 ja Tampere 27.VIII.03. 

Tampereella lienee krapulainen tai muuten vain postitoimenhoitaja, kun on jäänyt leimasimeen päivä vaihtamatta. Tai sitten kortti on oikeasti liukunut ajassa taaaaaa... ksepäin. Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, minkä ohella on tietysti mahdollista, että vika onkin Lappträskin päässä. Mene ja tiedä. Kortti nyt kuitenkin on kulkenut Elimelle... ei kun siis Elinille (suomenkieli) ja Ingridille Messuby och Viluis Gård. Aatelisherra ja kunnallisneuvos Stjernvallin tyttäret ovat 25- ja 29-vuotiaina vielä neitejä, ja pysyvät sellaisina lempo tai pikemminkin lempi soikoon yllättävän pitkään: Ingrid eli Ninni Stjernvall antaa agronomi, maatalousvaikuttaja ja maanviljelysneuvos Otto Kingelinin ottaa itsensä puolisokseen huhtikuussa 1912 ja samoin tekee Elin antautuen viimein agronomi, tilanomistaja Arno Reuterin kahlittavaksi avioliiton satamaan. Sisarten tuplahäät vietetään Turussa 18. huhtikuuta. Elin (1874-1957) synnytti puolisolle, itselleen ja yhteiskunnalle Dora-Lisa (1913-2010) ja Knut Erik (1915-1937), ja Ninni (1878-1973): Ernst (1916-1015), Brita (1917-2004) ja Ingrid Dorothea (1919-2017). Åh. Ja minä päätän, että oli viimeinen kerta kun teen näitä hommia puoli neljän aikaan yöllä. 

Kuriositeettina mainittakoon, että aasin tai jonkun muun eläimen vetämät kärryt kulkevat luultavimmin Sortavalan ja Aunuksen välisellä maantiellä. Aunuksen suuntaan, ellen erehdy.

Terijoki

Valokuva ilmavoimien vierailusta Terijoella. Kuvaajan tuoreeltaan kehittämä ja postikorttina lähettämä valokuva: "Täällä oli viime sunnuntaina ilmailuvoimien vierailu". Kortin himmeästä Terijoki-leimasta ei päiväys ole luettavissa. Kuvan Hansa-kone, yksilötunnukseltaan IL-64, on valmistunut vuonna 1924, ja postimerkkinä käytetty markan saarinen julkaistiin 7. lokakuuta 1925. Kuvaajan ikuistama ilmailuvoimien vierailu Terijoella on tapahtunut (melkoisella todennäköisyydellä) vuosien 1926-1929 välillä.

Muut luovutetut alueet: 

Joistain kohteista laajempi selostus, löytyy kuvaa klikkaamalla

Kaukjärvi. "Terveiseni sinulle täältä Karjalasta. Löydätkö täältä minua?" kysyy lähettäjä. Postimerkki ja leima puuttuu, lähettäjälle lienee iskenyt äkillinen häveliäisyyden puuska mistä syystä kortti on lähetetty kuoressa tai annettu käteen. Kaukjärven nakuranta? No, täytyy myöntää että Forssassa tällainen olisi nakuilua, mutta Karjalan kaukjärveläiset olivat ehkä sen verran luonnonlapsia, että alasti uiminen oli sallittua ja luonnollista. Kuva on otettu ennen sotia eli 1920- tai 30-luvulla. Veikkaan 20-luvun loppupuolta, mahdollisesti 30-luvun alku. 

Kirvu. Sairalan evankelinen kansanopisto. Valokuva uudesta opistorakennuksesta lokakuussa 1937.

m