katso myös:
snellman / calonius / arppe

Nainen hienossa puvussa. Tohtorinrouva Hulda Partaselle Noormarkkuun 

Valokuvakortissa olevan henkilön henkilöllisyydestä ei tietoa, lähettäjän allekirjoitus Ellinor, olisiko kuvassa itse? Upea puku hattuineen kaikkineen ja suomalaista tavaraa myyvän putiikin edustalla ollaan - jossain. 

Lähtöleima Helsinki 16.IX.12, tuloleima himmeä Noormarkku 16. tai 18.IX.12.

Sortokauden aikaiset venäläismallin postimerkit on liimattu ylösalaisin, muuten vain tai mielenosoituksellisesti, luultavasti jälkimmäisestä syystä.

Kortin vastaanottaja on yhä tohtorinrouva, vaikka puolison, arvoisan tohtorin poismenosta tulee kuluneeksi viisi vuotta. Urjalan kunnanlääkäri Yrjö Partanen menehtyi pitkän sairastamisen jälkeen 7. helmikuuta 1908. Hän oli kuollessaan 39-vuotias. Näyttää siltä, että rouva on Urjalasta lähdettyään päätynyt Porin seudulle Noormarkkuun.

Fru Doktorinnan Hulda Partanen, Björneborg Norrmark. 

Tiedämme, ettei missään valehdella niin kuin hautajaisissa ja muistokirjoituksissa, joissa umpikieroakin muistellaan enkelinä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kaipaus olisi aitoa - tai että kaipauksen värittämä muistelu automaattisesti valehtelee. Ilmeistä on, että Yrjö Partanen oli pidetty mies.

Eilen vaipui Urjalassa viimeiseen lepoonsa kunnan lääkäri, lääketieteen lisensiaatti Yrjö Partanen 40 vuoden iässä. Vainaja oli syntynyt 26 p:nä huhtik. 1868 Värstilässä, jossa isänsä Juho Partanen oli maanviljelijänä. Käytyään Joensuun ja Kuopion Lyseon tuli ylioppilaaksi 1885 ja suoritti filosofian kandidaattitutkinnon 1891, lääketieteen kandidaattitutkinnon 1894 ja lääketieteen lisensiaattitutkinnon 1898. Talvikaudella 1891-92 hän opiskeli Göttingenin yliopistossa, syksyllä 1896 hoiti kunnanlääkärin virkaa Juvassa ja keväällä 1897 toimi kulkutautilääkärinä Lapinlahdella, sekä nimitettiin 80 p:nä syysk. 1898 kunnanlääkäriksi Urjalaan. Parhaassa iässä alkoi hänen terveytensä murtua, keuhkotauti ja myöhemmin myös munuaistauti laski hänet monesti vuoteeseen. Vähissä voiminkin hän aina oli altis antamaan lääkärinapua, kunnes säälimätön tuoni taittoi elämäntoiminnan. Lähinnä jäi suremaan puoliso Hulda Sidonia o.s. Nordman, veli ja kolme sisarta; lukuisat ystävät, toverit ja tuttavat kaipaavat ja kauan muistavat suoraluontoista ja sydämellistä vainajaa. Hauta tarjotkoon hänelle suotuisan levon! 

(Muistokirjoitus Karjalatar-sanomalehdessä 8.2.1908)

Jos Yrjö kunnanlääkärinä oli arvostettu ja pidetty, niin pidetty oli myös hänen vaimonsa, poliittiselta katsannoltaan nuorsuomalainen, työväen sivistyspyrkimyksiä tukeva ja monessa yhdistystoiminnassa mukana oleva Hulda. Huldan innokkaasta osallistumisesta paikkakuntansa toimintaan kertoo nuorsuomalaisen Tampereen Sanomat -lehden 3.1.1906 julkaisema selostus "Urjalan maanviljelysseuran rahastonsa kartuttamiseksi puuhaamista arpajaisista".

Nuutajärven soittokunnan esiintymisen ja opettaja Aapo Pärnäsen puheenvuoron jälkeen "tohtorinrouva Hulda Partanen lausui tunnetulla taidollaan runon, joka hyvin sopi nykyajan oloihin". Arpajaisjuhlassa esiintyi myös opettaja H. Kansasen harjoittama sekakööri. Runsaasti tuottaneiden arpajaisten päätteeksi oli soittoa, voittojen jako ja karkeloa.

Lisävalaistusta Huldan yhdistysaktiivisuuteen saamme Tampereen Sanomien uutisoimista jäähyväisjuhlista kaksi kuukautta Yrjön poismenon jälkeen. Hulda Partasen kunniaksi pidetetyt juhlat on vietetty "kukilla ja lipuilla aistikkaasti koristellussa" juhlasalissa, jonne kunniavieras saapui "marssin raikuessa".

Tuliaiskahvit juotua puhui pastori Severi Kalke sydämeen käyviä sanoja, m.m. kosketellen tohtorinrouva Hulda Partasen innokasta ja uupumatonta toimintaa edistysseuroissa, esim. nuorsuomalaisessa yhdistyksessä, ompeluseurassa, Martta-yhdistyksessä, nuorisoseurassa y.m., joissa hän uutterasti, tunnollisesti ja hyvällä menestyksellä toimi. Toivotteli Jumalan siunausta vastaisillekin toimille. Lohdutteli murheen murtamaa kulkemaan Luojan turvissa eteenkinpäin.
   Muistoksi kiitollisilta urjalalaisilta tarjottiin hänelle sievä uushopeainen rasia kynttiläjalkoineen...
   Lopuksi puhui illan kunniavieras, kiitellen mitä sydämellisimmin suurenmoisesta osanotosta tähän illanviettoon. Kiittäen urjalalaisia hyvästä kohtelusta, toivoi samaa uudelle tohtoriperheelle.
   Yö olikin jo kulunut puolille ennenkuin erottiin. Haihtumaton oli hetki, jolloin täytyi erota henkilöstä, jonka sydän on niin lämpimästi sykkinyt kaikelle hyvälle ja jalolle, kaikelle todelle ja kauniille elämässä. Tällä hetkellä vasta huomattiin, mitä tohtorinrouva Hulda Partanen on keskuudessamme tehnyt.

(Tampereen Sanomat 9.4.1908)

Urjalasta lähdettyään Hulda keskitti voimansa tuberkuloosin vastustamiseen. Luultavasti näissä tehtävissä hän tutustui Kauttualla asuvaan neiti Hjördis Ahlströmiin, joka oli Kauttuan ja Noormarkun ruukit 1870-luvulla ostaneen Antti Ahlströmin tytär. Kauttuan ruukille loppuvuodesta 1907 valmistuneen paperitehtaan toimintaa johti Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen perustetun Ahlström Oy:n pääjohtaja Walter Ahlström, Hjördiksen veli.

Hulda Partanen ja Hjördis Ahlström tekivät tiivistä yhteistyötä ainakin vuonna 1911, jolloin Partanen oli neiti Ahlströmin työtoverina aloittamassa paikallista tuberkuloosityötä Kauttualla. 

Todennäköistä on, että Partasen muutto Noormarkkuun on tapahtunut juuri Ahlströmin perheeseen solmittujen yhteyksien ansiosta. Noormarkusta oli jo Antti Ahlströmin eläessä muodostunut keskeinen paikka perheelle ja suvulle, ja leskeksi jäänyt Eva halusi sen pysyvän sellaisena. Ahlström Osakeyhtiö oli niin ikään rekisteröity Noormarkkuun. Ahlströmit vaikuttivat Noormarkun kehitykseen monin tavoin. Antti Ahlström oli perustanut Noormarkun suomenkielisen kansakoulun 1874 ja sairaala valmistui Eva Ahlströmin lahjoitusten avulla 1912.

Rauman Lehti uutisoi Hjördis Ahlströmin Kauttualle rakennuttaman keuhkotautihuoltolan valmistumisesta 21.10.1913 ilmestyneessä numerossa selostaen seikkaperäisesti huoltolan nykyaikaista tekniikkaa. Sauna, kylpyhuone, leipomahuone, puuhuone, jääkellari ja ruokasäiliö olivat "kaikilla uudenaikaisilla laitoksilla varustetut, varsinkin ruokasäiliön kylmän ilman johdot ovat kekseliäästi järjestetyt jääosastosta". Vedenotto ja viemäröinti samoin oli hoidettu uusimman tekniikan mukaisesti:

Vesi-laitokset saavat alkunsa 7 metrisestä pohjavesikaivosta ja tapahtuu veden nosto automaattisella sähköpumpulla. Vesi tulee kaikkiin paikkoihin missä vettä vähänkin käsitellään... Likaviemärilaitos on myöskin uudenaikainen. Eri haarakkeet yhtyvät erikoisessa likaviemärikaivossa jossa bakteerit pitäisi kuolemaan. Kaivosta johtaa viemäri pitkän matkan suolle, josta avo-ojaa vihdoin kirkonkylästä laskeutuu Eurajokeen.

Euran kunnanlääkäri J. A. Huhti oli lupautunut toimimaan parantolan lääkärinä varsinaisen toimensa ohella. Jokaisella euralaisella oli mahdollisuus maksuttomaan tutkimukseen, joita suoritettiin kaksi kertaa kuussa. 

Kuten jo enemmin olemme selostaneet, on neiti Ahlströmin toimesta pantu alulle suurisuuntainen tuperkelitutkimus koko Euran kunnassa ja tutkimustilastoon merkitty kunnan kaikki keuhkovikaiset. Vapaa keuhkotautitutkimus on sitäpaitsi euralaisille kahdesti kuussa. Nämä kaikki liittyvät huoltolan toimintaan, joka samalla palvelee tilastotiedettä kohdassaan...
   Tämä terveyshoidollisesti suurisuuntainen hanke keuhkotaudin vastustamiseksi Eurassa, on nyt saanut tarkotuksenmukaisen keskuksensa historiallisen seudun luonnonkauniille paikalle.

(Rauman Lehti 21.10.1913)

Seuraava vuosi toi uudet haasteet. Maailma oli syttynyt palamaan ja kipinät sinkoilivat peräpohjolaan saakka. Maailmanpalon taustalta löytyy sekalainen vyyhti valtioiden ja kansallisuuksien keskinäisiä riitoja, liittoja ja avunantosopimuksia, epäluuloa ja hyvää tahtoa, satojen vuosien kasaantunutta ja kerrostunutta katkeruutta. Pienen Serbian jouduttua suurempiensa taholta uhatuksi Venäjä katsoi velvollisuudekseen tukea sen oikeuksia ja joutui vastakkain Saksan kanssa. Venäjän suuriruhtinaskuntana Suomi oli tapahtumissa mukana ainakin epäsuorasti. Sotatila sensuurimääräyksineen astui voimaan myös täällä, ja suuri joukko suomalaisia lähti tukemaan sotaa käyvää isäntämaataan. 

Terveydenhuollolle sota merkitsee ylimääräistä raskasta kuormitusta, jossa on äkkiä luotava valtava määrä uusia vuodepaikkoja vammautuneille, hoitoa tarvitseville ja kuoleville. Hallituksen tiedotuslehti "Suomalainen Wirallinen Lehti" julkaisi numerossa 217/1914 (19.8) luettelon: 1) Ilmaiseksi tarjottuja huoneustoja täysihoidon kera haavoittuneille, 2) Ilmaiseksi tarjottuja huoneustoja haavoitettujen majoittamiseksi, 3) Sairaita varten järjestettyjä huoneustoja jotakin korvausta vastaan haavoittuneiden ylläpidosta, 4) Korvausta vastaan tarjottuja huoneustoja, joihin voi järjestää sairaaloita haavoittuneille, ja 5) Henkilöitä, jotka tarjoavat maksuttomasti apuaan haavoitettujen hoitamisessa.

Hjördis Ahlströmin nimi löytyy kolmannesta kategoriasta, ja maininnasta voi päätellä, vaikka sitä ei suoraan sanota, että keuhkotautipotilaat ovat joutuneet väistymään tärkeämpien hoidontarvitsijoiden, venäläisten ja suomalaisten sotilaiden tieltä: 

Rouva Hjördis Ahlström on Kauttuassa, Euran pitäjässä, järjestänyt sairaalan 15 haavoitetulle sotilaalle; rouva Ahlström pyytää haavoitettujen ylläpidosta ja lääkitsemisestä korvausta 2 mk. 50 p:iä vuorokaudelta; sairaala sijaitsee hyvin sopivalla paikalla lähellä rautatietä.

(Suomalainen Wirallinen Lehti 19.8. 1914)

Vuonna 1907 perustettu Ahlström Oy laajeni 1910- ja 20-luvuilla perheyhtiöstä sukuyhtiöksi. Sopivat avioliitot olivat osa suhdetoimintaa ja verkostojen luomista, jonka tarkoitus oli turvata yhtiön tulevaisuus. Niinpä Walter, perheen vanhin poika, nai Porin Kansallisosakepankin johtajan Johan Nevanderin Lilli-tyttären; vuonna 1900 solmitun avioliiton lapsiin kuului mm. Artekin perustajiin kuulunut taidemesenaatti Maire Gullichsen (1907-1990). Noormarkun, Kauttuan, Leineperin ja Stromförsin ruukkien ja tehtaiden hallinta jaettiin poikien Walterin, Rafaelin, Bertelin ja Birgerin kesken, mutta myös perheen tyttärillä oli äänioikeus yhtiön kokouksissa. Tyttärien avioliitot olivat merkittäviä myös siitä syystä, että aviopuolisot käyttivät heidän äänioikeuttaan yhtiössä; tämä perustui vuoteen 1929 saakka voimassa olleeseen lakiin, jonka mukaan aviomiehen velvollisuus oli vastata myös vaimonsa oikeuksien toteutumisesta eli toimia tämän edusmiehenä, juridisena edustajana. Vanhempi tytär Tyra ei ollut järin kiinnostunut osallistumaan yhtiön toimintaan, mutta hänen puolisostaan metsänhoitaja Harald Borgista tuli merkittävä tekijä yhtiön toiminnassa ja johdossa. Myös tämä avioliitto solmittiin vuonna 1900.

Eva ja Antti Ahlströmin toinen tytär, vuonna 1884 syntynyt Hjördis Anna Elisabet, oli naimisissa konsuli Torsten Dahlbergin kanssa. Ruotsalainen, mutta Suomessa opiskellut Dahlberg oli muuttanut Helsinkiin johtamaan isänsä perustamaa huolintaliikettä tämän kuoltua 1915. Dahlberg otti Suomen kansalaisuuden avioiduttuaan Hjördis Ahlströmin kanssa tammikuussa 1921. Myös Dahlberg otti osaa Ahlström Oy:n toimintaan. Avioliitto jäi kuitenkin lyhyeksi Torsten Dahlbergin menehtyessä leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin marraskuussa 1926.

Konsuli Dahlberg oli luonteeltaan hilpeä, levittäen kaikkialle, missä hän liikkui, päivänpaistetta ja iloa, hän ei tuntenut mitään eroa rikkaiden ja köyhien välillä. Kaikille hän tahtoi hyvää ja kaunista. Yksityisessä elämässään, samoinkuin koko liiketoiminnassaan, hän oli tasoittaja, jonka pelkkä läsnäolo oli omiaan luomaan sopusointua ympäristöön.

(Kauppalehti 23.11.1926)

Hjördis ja hänen toinen puolisonsa Hämeenlinnan kunnanlääkäri Erik "Erkki" Calonius vihittiin Helsingissä 27.5.1928. Caloniuksen edellinen puoliso, isänsä puolelta sveitsiläistä sukua oleva Adelaide eli "Addie" oli kuollut 1925.

Erkki Caloniuksen ja Hjördis Ahlströmin avioliitto jäi lyhyeksi Hjördiksen menehtyessä 44-vuotiaana helmikuussa 1929.

KESKENERÄINEN

Täydennetään myöhemmin mm. viittaukset

Kansanen / Kauhanen / Ursinus

Samassa numerossa lukijoita muistutetaan osallistumisen tärkeydestä kriittisenä aikana.

Puhtaimmat, jaloimmat ja kauneimmat aatteet eivät toteudu itsestään; eivät sittenkään, vaikka niillä olisi tukenaan todellisuuden itsensä kaikki painoarvo.   

NUORSUOMALAISET YHDISTYKSET HETI TARMOKKAASEEN TOIMINTAAN!

Viime maanantaina hajotettiin eduskunta ja tulevan heinäkuun 1 p:nä uudet vaalit. Miten näissä vaaleissa käy? Mitkä puolueet pääsevät enemmistöön ja mitkä jäävät vähemmistöön? Nämä kysymykset nyt varmaankin useamman mielessä aina uudestaan ja uudestaan eteen kiertyvät.
   Viime vaaleissa saimme selkäämme, saimme oikein Porvoon mitalla; tätä ei sovi kieltää. Mitkä olivat syyt siihen? Nuorsuomalaiset olivat kahden tulen välissä. Saadessaan marraskuun lakossa tuomion töistään routavuosina ei suomettarelaisten kiukulla ollut rajoja. Tehdyt häpeätyöt oli saatava peitetyksi hyvällä tai pahalla. Satoja tuhansia markkoja pantiin likoon, satoja akutaattoreja palkattiin lietsomaan kansaa kielikiihkoon ja rotuvihaan.
   Toiselta puolelta yllyttivät sosialistit työväestöä silmittömään luokkavihaan. Tässä kahden vihan pyörteessä kieppuivat nuorsuomalaiset vähävoimaisina, vastustajain pilkkanaurun kaikuessa korviimme.
   Nämä syyt yhtäältä ja toisaalta oma laiskuutemme ja toimetoin uskomme oikeiden asiain voittoon, ratkaisivat vaalin tulokset. Puhtaat periaatteet kyllä pääsevät voitolle, mutta lapsellista on luulla niiden voittavan ilman työtä. Päinvastoin se, joka vihkii itsensä palvelemaan puhtaita periaatteita, asettuu samalla suunnattoman työtaakan eteen.
   Nuorsuomalaiset! Ottakaamme viime vaaleissa saamamme läksytys opiksemme ja ryhtykäämme heti tarmokkaaseen toimintaan.
   Nuorsuomalaisten yhdistysten johtokunnat kutsukoot heti rivit kokoon. Tehtäköön toimintasuunnitelma näiksi kolmeksi vaalin valmistuskaudeksi kukin paikkakuntaansa varten ja sitten suunnitelma tarmokkaasti toteutettakoon. 
   Asema on nyt paljon selvempi ja meille edullisempi kuin viime kerralla. Puolueemme pohja, perustusoikeus ja laillisuus hautautui viime vaalitaistelussa sosialistein järjettömien lupausten ja suomettarelaisten kieliraivon alle. Perustuslaillisuudelle vaan ivaten naurettiin. Nyt on kuitenkin kansalle verrattain helppo saada ymmärrettäväksi, että se sittenkin on meillä pää-asia; juuri erilaiset käsitykset perustuslaillisuudesta nytkin eduskunnan hajottamisen aiheuttivat ja niin keskeyttivät lakipohjaisen edistystyön.
   Lähtökohtana alkavassa vaalitaistelussa on täyden selvyyden saaminen eduskunnan hajottamisen aiheuttaneista asioista. Tärkeätä on siis, että jokainen nuorsuomalainen tarkasti lukee kaikki asiata koskevat kirjoitukset niinhyvin nuorsuomalaisten kuin muidenkin puolueiden sanomalehdistä. - Sanomalehti on puolueiden terävin ase. Siis kaikki voimat liikkeelle levittämään puolueemme lehtiä etupäässä "Tampereen Sanomia".
   Nuorsuomalaiset! älkäämme toisiamme odotelko, vaan kilvalla tarmokkaaseen työhön viipymättä ryhtykäämme.

(Tampereen Sanomat 9.4.1908)

Yhteiskunnallinen muutos vaatii antautuneisuutta asialle ja uutteraa työtä; se on uskallusta laittaa itsensä likoon, viimeiseen vaateriepuun asti ja henkensä uhallakin, pitää totuutta esillä valheen voimia, panettelua ja vääristelyä vastaan. Samaa mieltä ovat varmaan kaikki edistykseen pyrkivät totuuteen eli puolueeseen katsomatta. Jokainen kohdallaan.

Joukot oli mobilisoitava liikkeelle.

  

Samassa numerossa lukijoita muistutetaan osallistumisen tärkeydestä kriittisenä aikana.

Puhtaimmat, jaloimmat ja kauneimmat aatteet eivät toteudu itsestään, eivät sittenkään, vaikka niillä olisi takanaan ja tukenaan kaikki todellisuuteen itseensä sisältyvä painoarvo. Parhaiden asioiden toteutuminen vaatii sydämellisintä antautumista ja uutteraa työtä.  

NUORSUOMALAISET YHDISTYKSET HETI TARMOKKAASEEN TOIMINTAAN!

Viime maanantaina hajotettiin eduskunta ja tulevan heinäkuun 1 p:nä uudet vaalit. Miten näissä vaaleissa käy? Mitkä puolueet pääsevät enemmistöön ja mitkä jäävät vähemmistöön? Nämä kysymykset nyt varmaankin useamman mielessä aina uudestaan ja uudestaan eteen kiertyvät.
   Viime vaaleissa saimme selkäämme, saimme oikein Porvoon mitalla; tätä ei sovi kieltää. Mitkä olivat syyt siihen? Nuorsuomalaiset olivat kahden tulen välissä. Saadessaan marraskuun lakossa tuomion töistään routavuosina ei suomettarelaisten kiukulla ollut rajoja. Tehdyt häpeätyöt oli saatava peitetyksi hyvällä tai pahalla. Satoja tuhansia markkoja pantiin likoon, satoja akutaattoreja palkattiin lietsomaan kansaa kielikiihkoon ja rotuvihaan.
   Toiselta puolelta yllyttivät sosialistit työväestöä silmittömään luokkavihaan. Tässä kahden vihan pyörteessä kieppuivat nuorsuomalaiset vähävoimaisina, vastustajain pilkkanaurun kaikuessa korviimme.
   Nämä syyt yhtäältä ja toisaalta oma laiskuutemme ja toimetoin uskomme oikeiden asiain voittoon, ratkaisivat vaalin tulokset. Puhtaat periaatteet kyllä pääsevät voitolle, mutta lapsellista on luulla niiden voittavan ilman työtä. Päinvastoin se, joka vihkii itsensä palvelemaan puhtaita periaatteita, asettuu samalla suunnattoman työtaakan eteen.
   Nuorsuomalaiset! Ottakaamme viime vaaleissa saamamme läksytys opiksemme ja ryhtykäämme heti tarmokkaaseen toimintaan.
   Nuorsuomalaisten yhdistysten johtokunnat kutsukoot heti rivit kokoon. Tehtäköön toimintasuunnitelma näiksi kolmeksi vaalin valmistuskaudeksi kukin paikkakuntaansa varten ja sitten suunnitelma tarmokkaasti toteutettakoon. 
   Asema on nyt paljon selvempi ja meille edullisempi kuin viime kerralla. Puolueemme pohja, perustusoikeus ja laillisuus hautautui viime vaalitaistelussa sosialistein järjettömien lupausten ja suomettarelaisten kieliraivon alle. Perustuslaillisuudelle vaan ivaten naurettiin. Nyt on kuitenkin kansalle verrattain helppo saada ymmärrettäväksi, että se sittenkin on meillä pää-asia; juuri erilaiset käsitykset perustuslaillisuudesta nytkin eduskunnan hajottamisen aiheuttivat ja niin keskeyttivät lakipohjaisen edistystyön.
   Lähtökohtana alkavassa vaalitaistelussa on täyden selvyyden saaminen eduskunnan hajottamisen aiheuttaneista asioista. Tärkeätä on siis, että jokainen nuorsuomalainen tarkasti lukee kaikki asiata koskevat kirjoitukset niinhyvin nuorsuomalaisten kuin muidenkin puolueiden sanomalehdistä. - Sanomalehti on puolueiden terävin ase. Siis kaikki voimat liikkeelle levittämään puolueemme lehtiä etupäässä "Tampereen Sanomia".
   Nuorsuomalaiset! älkäämme toisiamme odotelko, vaan kilvalla tarmokkaaseen työhön viipymättä ryhtykäämme.

(Tampereen Sanomat 9.4.1908)

Yhteiskunnallinen muutos vaatii antautuneisuutta asialle. Se on uskallusta laittaa itsensä likoon, viimeiseen vaateriepuun asti ja henkensä uhallakin, uskallusta pitää totuutta esillä valheen voimia, panettelua ja vääristelyä vastaan. Samaa mieltä olivat varmaan kaikki edistykseen pyrkivät totuuteen (lue: puolueeseen) katsomatta. Jokainen kohdallaan.

Joukot oli mobilisoitava liikkeelle.

m

..............

.................

? Ellinoorasta en edelleenkään tiedä mitään, ja Hulda Partasen vaiheista vähän.