katso myös:
Kortti Noormarkkuun. Tohtorinrouva Hulda Partanen

Aasinsiltoja historiaan ja takaisin: Snellman / Calonius / Arppe

Huom ! Huom !

Jos satuit löytämään nämä keskeneräiset muistiinpanoni, tiedoksi: tarkoitus olisi koostaa historian rönsyilyjä myös tätä/näitä sukutietoja viistäen, kun ensin saan kuvattua, skannattua, järjestelyä kyseisissä suvuissa kulkeneita kortteja. Tässä vaiheessa osa muistiinpanoa on vielä copy pastea ja nopeasti kyhättyä koostetta, muissa kansioissa lisää erinäisiä muistiinpanoja, yhdistetään ja tarkistetaan kun kortit lajiteltu.

Mutta, lähtökohdaksi vaikka tämä hieno kortti Sortavalaan kulkenut 22.X.03

Marta ja Johannes Snellmanin KARIN-tytär syntyi 15.10.1903

Onnittelukortti Sortavalan synnytyslaitokselle. Lähtöleima Kuopio 22.X.03, tuloleima Sortavala 23.X.03.

Tuoretta äitiä onnittelevat Martan isän veli Fritz (Nurmeksen apteekkari Fredrik Villehard Calonius) puolisonsa Idan kanssa sekä näiden lapset Carl Fredrik ja Ida Aina perheineen. Carl Fredrik "Kalle" Calonius + Ida Johanna Henriksson (vihitty 1901): Katri Johanna (1902-1984). Aina Calonius + Richard Rönnberg: Harry (1901-1914).

Johannesta seitsemäntoista vuotta nuorempi Marta oli tämän toinen puoliso ensimmäisen vaimon kuoltua 1894. Johannes Snellman ja Marta Calonius vihittiin 1902.

Sortavalan synnytyslaitoksella lokakuussa 1903 päivänvalon nähnyt Karin oli vajaa kaksivuotias isän menehtyessä 16.9.1905. Marta Snellman kuoli 1945.

Karin Snellman meni naimisiin Erik Elfvengrenin kanssa. Tämän isä Egid Elfvengren kuului yhdenvertaisuuslakia vastustaneisiin "Krestyn miehiin". Viipurin hovioikeuden virkamiehenä toiminut Elfvengren joutui valtiovallan pidättämäksi vastustettuaan perustuslain vastaiseksi tulkittua yhdenvertaisuuslakia, ja lähetettiin Krestyn vankilaan syyskuussa 1913. Perustuslaillisesta näkökulmasta Elfvengrenin pidätys oli laiton. Pidätys ilmensi keisarillisen Venäjän tiukentunutta politiikkaa Suomen venäläistämisessä. 

Elfvengrenin kausi hovioikeudenneuvoksena osui poliittisesti epävakaaseen routavuosien aikaan, jolloin Venäjä pyrki liittämään Suomen suuriruhtinaskunnan tiukemmin emämaahan. Yksi tämän pyrkimyksen ilmentymä oli vuoden 1912 yhdenvertaisuuslaki, joka nosti suomalaisissa virkanimityksissä Venäjän kansalaiset samanarvoiseen asemaan suomalaisten kanssa. Viipurin hovioikeus, joka maantieteellisen asemansa vuoksi tunsi asemansa erityisen uhatuksi, kieltäytyi noudattamasta uutta säädöstä. Tämän takia myös Elfvengren yhtenä hovioikeuden näkyvimmistä ja vaikutusvaltaisimmista jäsenistä tuomittiin menettämään virkansa 1913. Lisäksi hän joutui kahdeksan kuukauden ajaksi vankeuteen Krestyyn.

Lopullinen syy siihen, että Viipurin hovioikeuden virkamiehet joutuivat syytettyjen penkille, oli oikeusprosessi, jonka nämä olivat joukolla nostaneet muuatta yhdenvertaisuuslain mukaisesti toiminutta poliisimestaria vastaan. Lievempiä yhteenottoja vastarintamiesten ja venäläishallinnon välillä oli kuitenkin ollut jo vuosien ajan. Elfvengrenkin oli saanut nuhteet jo 1902 kutsuntalakkojen yhteydessä.

Vapauduttuaan Elfvengren palasi Viipuriin, mutta hovioikeuteen hänellä ei ollut menemistä vielä kolmeen vuoteen. Tämän väliajan Elfvengren johti Karjalan vakuutusyhtiötä ja oli Suomen eläinvakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja. Kun keisarin ote vallasta kirposi 1917, poliittinen tilanne salli Elfvengrenin jatkaa tuomarintyötään Viipurin hovioikeudessa, ja hänet nimitettiin suoraan laitoksen johtoon presidentiksi. Tätä tehtävää hän hoiti aina kuolemaansa asti 1929. Hovioikeuden viran ohessa Elfvengren toimi Viipurin rahatoimikamarin ja Suomen Pankin diskonttokomitean jäsenenä.

(Timo Kautto: Egid Elfvengren. Suomen Kansallisbiografian verkkojulkaisu)

Martan isä Tohmajärven piirilääkäri Mathias Magnus Calonius oli naimisissa ensin serkkunsa Lauran kanssa, ja tämän kuoltua niin ikään serkkunsa, Lauran siskon Wilhelminan kanssa. 1877 syntyneen Martha-tyttären (Marta/Martta) toinen nimi tuli kuolleelta tädiltä ja kolmas äidiltä: Martha Laura Wilhelmina Calonius.

Mathiaksen ja Lauran lapsista aikuisikään ehtivät Eva Maria (1868-1894), Carl Mathias (1869-1906) ja Ester Lydia (avioiduttuaan Liljeblad, 1871-1899).

Avioliitosta Wilhelminan kanssa syntyi viisi lasta.  

Wilhelminan kuoltua Mathias Magnus otti kolmanneksi vaimokseen Gertrud Ingmanin, jolla oli edellisestä avioliitostaan Nils Edvard Joseph Arppen (1841-1887) kanssa tytär Ida Emilia. Kaukaisten sukulaissuhteiden kautta Ida Emilia oli äitipuolensa Gertrudin seitsemäs serkku (7th cousin once removed). Mathiaksen ja Gertrudin yhteinen tytär menehtyi kolmevuotiaana 1893.

Mathiaksen ja Lauran lapsista keskimmäinen, Carl Mathias, vihittiin kesäkuussa 1906 ja kuoli vajaa kaksi kuukautta myöhemmin.

Carl Mathias Calonius sai surmansa Helsingissä sattuneessa ylioppilaiden suojeluskaartin ja työväen järjestyskaartin välisessä ammuskelussa.

Hakaniemen kahakkana tunnettu yhteenotto 2. elokuuta 1906 alkoi Viaporin kapinan innoittamien työläisten mellakoinnista. "Punakaartilaiset" olivat pitkin päivää haitanneet Helsingin liikennettä estämällä raitiovaunujen kulun, minkä johdosta ylioppilaiden suojeluskaartin päällikkö, ratsumestari Didrik von Essen, määräsi joukot turvaamaan Helsingin liikennettä. Hakaniemessä punakaarti esti raitiovaunun liikennöimisen kasaamalla raiteille esteitä, ja tilannetta selvittämään tulleet suojeluskaartilaiset joutuivat punakaartia tukemaan tulleen väkijoukon kivityksen kohteeksi. Seuranneessa tulitaistelussa suojeluskaartin ja punakaartin välillä surmansa sai kuusi suojeluskaartilaista ja yksi työväen kaartiin kuulunut. Hetkeä myöhemmin tapahtuneessa Siltasaaren ammuskelussa sai vielä surmansa yksi suojeluskaartilainen ja yksi työväen kaartiin kuulunut. Yhteenotossa haavoittuneisiin sivullisiin kuului mm. vapaaherra Gustaf Cedercreutz. Välikohtauksen aikana punakaarti otti myös kaksi vankia, jotka se myöhemmin vapautti, toinen näistä oli arkkitehti Gustaf Nyström. Ylioppilaiden suojeluskaartia johtaneesta Didrik von Essenistä tuli myöhemmin, sisällissodan jälkeen, suojeluskuntajärjestön ensimmäinen ylipäällikkö 1919-21.

Sunnuntaina kätkettiin maanpoveen seitsemän punasen kaartin surmaamaa kunnallisen suojeluskaartin jäsentä, nimitt. alikapteeni Carl Mathias Calonius, luutnantti Erik Åkerman, arkkitehti Gust. Ad. Lindberg, teknikko Karl Oskar Nordlin, uunintekijä Karl Alfred Kullberg, työnjohtaja Emil Lehtonen ja viilarinoppilas Gustaf Alfred Törnqvist. Haudalle oli kokoontunut ääretön kansanpaljous. Ruumiit laskettiin kaikki yhteiseen hautaan ja toimitti hautauksen pastori Paatero. Seppeleitä laskettiin umpeenluodulle haudalle useita kymmeniä.

(Koitar 7.8.1906)

Piirilääkäri Mathias Caloniuksen veljen, apteekkari Fritz Caloniuksen lapsista aikuisikään ehtivät Kallen (1875-1958) ja Ainan (s.1879) lisäksi Mathias Ernst Gustaf (1873-1935), Uno Johannes (1876-1931), Erik (1881-1936), Arne Herman Elias (1883-1910), Walter August (1885-1919), Allan Felix Waldemar (1886-1921) ja Tauno Willehard (1891-1916).

Erik eli Erkki Caloniuksesta tuli Hämeenlinnan kunnanlääkäri. Ensimmäisen vaimonsa Adelinen kuoltua Calonius avioitui niin ikään leskeksi jääneen Hjördis Ahlströmin kanssa 1928. 

- - - -

CALONIUS Mathias Magnus Wilhelm Synt. Parikkala 11.6.1835, vanht nimismies Bengt Herman Calonius ja Amalia Lovisa Europaeus. FMK ja FMM 1860, LK 1862, LL ja LKT 1866. Tohmajärven piirin piirilääkäri 1874-1903. Kuollut Helsinki 3.11.1911.– Pso 1) 1866 serkkunsa Laura Calonius, k. 1872; 2) 1874 ed. sisar Wilhelmina Hagel (o.s. Calonius), k. 1886; 3) 1888 Gertrud Arppe (o.s. Ingman).

- - -

Suvulle kulkeneita kortteja! Kts. myös kortit sukuihin SNELLMAN, UNNGREN, ARPPE, Malmberg, Aspelin, Lagus

- - -

HUGO MALMBERG 1864-1956

mm. Vaasan hovioikeuden kanslisti 1896, asessori 1906. Vaasan hovioikeudenpresidentti 1933-34. Vaasan rahatoimikunnan puheenjohtaja 1920-22, 24-33, 34-50. Oikeusministeri 1833-34.

Huom.: Toimi KASKISTEN PORMESTARINA 1890-1892 ja edusti vuoden 1892 säätyvaltiopäivillä Kaskisten kaupunkia porvarissäädyssä. 

Puoliso Edith Eugenie UNGGREN !

Solmi avioliiton Edith Eugenia Unggrenin kanssa vuonna 1890. 

Lapset:
filosofian kandidaatti KURT MALMBERG (1894 - 1916)
diplomi-insinööri MARTIN MALMBERG (1895 - )
diplomi-insinööri HÅKAN MALMBERG (1900 - )

- - - -

Hugo Albert Malmberg (23. joulukuuta 1864 Vaasa – 3. maaliskuuta 1956) oli suomalainen lakimies. Ruotsalaista kansanpuoluetta edustanut Malmberg oli oikeusministerinä Kivimäen hallituksessa 1932–1933. Ministerikautensa jälkeen Malmberg toimi lyhyen ajan Vaasan hovioikeuden presidenttinä.Malmberg osallistui porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäiville 1891
- - - -
Hugo Malmbergin puolison Edith Eugenie UNGGRENIN vnt.:
Kirjapainonomistaja, sanomalehdenkustantaja FREDRIK WILHELM UNGGREN ja Marie Silverkloth
Edith Eugenie Unggrenin VELI:
FREDRIK LUDVIG UNGGREN (1856, Vaasa - 1913, Vaasa) oli Vasabladet-lehden päätoimittaja
- - - -
Mitä sukua Fanny Unggren :ille (1860 - 1951, Vaasa)??
huom.:
Fanny Unggrenin puoliso HENRIK EMANUEL ASPELIN (1854 - 1906). Avioliittoon vuonna 1896 Vaasa. Henrik Emanuel Aspelin :in veli ELIEL ASPELIN HAAPKYLÄ.
- - -
Henrik Aspelin 
filosofian tohtoriksi 1882
(puolisolle kulkeneessa kortissa Doktorinnan)
Isä: Vetelin ja Ylistaron kappalainen, Maalahden kirkkoherra Bror Henrik Reinhold Aspelin (1806-1869)
Äiti: Gustava Snellman (1816 - 1880) 
Äidin isä Kuortaneen ja Laihian kirkkoherra, rovasti ERIK JOHAN SNELLMAN (1780-1852), jonka isä Hyrynsalmen kirkkoherra Johan Snellman
- - -
Bror Henrik Aspelin 1806 Hämeenlinna - 1869 Maalahti + Gustava Snellman
Lapset:
Selma Gustava Aspelin
Maria Emilia Aspelin
Johan Reinhold Aspelin
Karolina Vilhelmina Aspelin (kuollut alle vuoden ikäisenä)
Matilda Augusta Aspelin (kuollut lapsena)
ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ
Daniel Aspelin (kuollut 15 v.)
Lydia Johanna Aspelin (kuollut lapsena)
Henrik Emmanuel Aspelin
Frans Efraim Aspelin (kuollut noin 2 viikon ikäisenä)
Elina Matilda Aspelin
HENRIK EMMANUEL ASPELIN 1854-1906
puoliso
FANNY UNGGREN (1860-1951) Huom.: Joissain tiedoissa nimi muodossa GANNY UNGGREN koska G näppäimistöllä F:n vieressä.
- - -
linkki sukuun LAGUS :
1.3.1779 Gabriel Lagus 9668. * Sotkamossa 11.3.1760. Vht: Sotkamon kirkkoherra, FM Johan Lagus 6959 (yo 1744, † 1762) ja Katarina Magdalena Frosterus tämän 2. avioliitossa. Vaasan triviaalikoulun oppilas 10.2.1773 – 11.12.1778. Ylioppilas Turussa 1.3.1779 [Lagus] Gabriel Ostrob. _ 579. Pohjalaisen osakunnan jäsen 2.3.1779 [1779] Gabriel Johannis Lagus Die II Martii. Natus die XX Martii 1760. | Sacros obtinuit ordines 1783. | Sacellans in Säresniemi 1794. Pastor in Sotkamo 1811. Denatus die 6 Aug. A. 1833. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 30.5.1783. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 4.6.1783. — Siikajoen kirkkoherran apulainen 1783. Säräisniemen kappalainen 1794. Sotkamon kirkkoherra 1811. Rovasti 1827. † Sotkamossa 6.8.1833.

Pso: 1:o 1794 Katarina Kristina Keckman († 1802); 2:o 1806 Johanna Snellman († 1845).

Appi: Siikajoen kirkkoherra Kristian Henrik Keckman 6803 (yo 1741, † 1784).

Appi: Hyrynsalmen kirkkoherra Johan Snellman 7830 (yo 1754, † 1802).

Poika: Lumijoen kappalainen, FM Johan Gabriel Lagus 15340 (yo 1835, † 1870).

Vävy: Kemin kirkkoherra, FM Isak Montin 10856 (yo 1794, † 1851).

Vävy: Pyhäjärven Ol. kappalainen, herännäispappi Jonas Lagus 12500 (yo 1812, † 1857).

Vävy: henkikirjuri Johan Aejmelaeus 12622 (yo 1813, † 1833).

Vävy: Toholammin kappalainen Johan Jakob Ingman 13701 (yo 1822, † 1846).

Vävy: varalääninkamreeri Karl Petter Flander 14115 (yo 1825, † 1887).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 110a; HYK ms., Pohj. osak. matr. #1274; HYK ms. AKA:14, Konsistorin registratuura 1783–1788 s. 64; KA Collianderin kokoelma, Suomen kirkon paimenmuisto #1888. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 249 (CXXX); O. Wanne, Liber scholae Wasensis 1722–1830. SSJ 18 (1947) #1241; S-E. Åström, Pohjalaisen osakunnan nimikirja III 1771–1808 (1948) #1274; O. Mustelin och S-E. Åström, Prästvigningarna i Åbo stift 1728–30 och 1752–1800. SSV 33–34 (1949–50) s. 61. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 220, 226; A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 759 (Lagus Taulu 13); Uusi sukukirja II. SSJ 19 (toim. O. Wanne et al., 1947–51) s. 338 (Lagus Taulu 18); E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 II (moniste 1963) Vaala; Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #5648.

- - - -
9.6.1873 ASPELIN Henrik Emanuel 19711 (Pohj.). * Ylistaro 17.10.1854, vanht khra Bror Henrik Reinhold Aspelin ja Gustava Snellman. Yo Vasa elem.lärov. FK (hk) 1880, FM, FL ja FT 1882. Vaasan ruots. lyseon historian ja maant. lehtori 1887-. Lehtimies. † Vaasa 8.12.1906. – Pso 1896 Fanny Unggrén.  
- - -  

M  Eliel (Aspelin-1906) Haapkylä

Print Family Tree
  • Born in 1847 - Vetil
  • Deceased in 1917 , age at death: 70 years old

 Parents

  • Bror Henrik Reinhold Aspelin 1806-1869
  • Gustafva Snellman 1816-1880

 Spouses

  • Married in 1877 to Ida Gustafva Revell 1852-1932

 Siblings

  • F Maria Emilia Aspelin 1839-1871
  • M Johan Reinhold Aspelin 1842-1915 Married 16 July 1875, Köpenhamn, Danmark, to Anna Sofie Elisabeth Nielsen 1850-1930
  • F Carolina Aspelin 1844-
  • F Wilhelmina Aspelin 1844-
  • F Mathilda Aspelin 1845-
  • F Augusta Aspelin 1845-
  • M Daniel Aspelin 1850-1865
  • F Lydia Johanna Aspelin 1852-1864
  • M Henrik Emanuel Aspelin 1854-1906 Married 18 July 1896, Vasa, to Fanny Unggren 1860-1951
m
1. JOHAN SNELLMAN 1736 - 1802
* 2. EFRAIM WILHELM SNELLMAN
* 2. ERIK JOHAN SNELLMAN
EFRAIM WILHELM SNELLMAN + KATARINA (Catharina) CHYDENIUS:
** 3. Johan Gustaf Snellman 1832-1913. Kymin kirkkoherra
ERIK JOHAN SNELLMAN + ANNA MARIA CAJANDER
** 3. Gustava Snellman
[ GUSTAVA SNELLMAN + ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ !!]
JOHAN GUSTAF SNELLMAN + SOFIA AEJMELAEUS:
*** 4. JOHANNES SNELLMAN 1860 - 1905
JOHANNES SNELLMAN + MARTHA (Marta / Martta) CALONIUS:
**** 5. KARIN MARGARETHA SNELLMAN
Marta Caloniuksen puolison JOHANNEKSEN isoisä EFRAIM WILHELM SNELLMAN on ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄN puolison GUSTAVAN isän ERIK JOHAN SNELLMANIN veli. Toisin sanoen:
Martan puolison Johanneksen isä eli Martan appi Kymin kirkkoherra Johan Gustaf Snellman on Eliel Aspelin-Haapkylän puolison Gustavan serkku.
Johanneksen isän, Kymin kirkkoherra Johan Gustaf Snellmanin serkku Gustava avioitui Elin Aspelin-Haapkylän kanssa. 
- - - -
xxxxx
v
MARTA SNELLMAN (omaa sukua CALONIUS) vnt.:
Mathias Magnus Wilhelm Calonius 1835 - 1911
(vnt.: Bengt Herman Calonius + Amalia Lovisa Europaeus)
+ Wilhelmina Calonius 1838 - 1886
(vnt.: Mårten Calonius + Maria Fredrika Ståhlberg)

1. Sigfrid Calonius 1741 - 1815:

* 2. Märten Calonius ( + Maria Ståhlberg):
** 3. Laura Calonius ( + Mathias Magnus Calonius):
*** 4. Carl Mathias Calonius (Hakaniemen mellakassa surmansa saanut 2.8.1906)
** 3. Wilhelmina Calonius ( + Mathias Magnus Calonius):
*** 4. Martha Laura Wilhelmina Calonius ( + Johannes Snellman)

* 2. Bengt Herman Calonius 
** 3. Mathias Magnus Calonius (+ Wilhelmina Calonius):
*** 4. Martha Laura Wilhelmina Calonius

Mathias Magnus Calonius avioitui ensin serkkunsa LAURAN kanssa, ja Lauran kuoltua niin ikään serkkunsa, Lauran siskon WILHELMINAN kanssa. 1877 syntyneen Martha-tyttären (Marta / Martta) toinen nimi tuli kuolleelta tädiltä ja kolmas äidiltä: Martha Laura Wilhelmina Calonius.

Wilhelminan kuoltua Mathias Magnus otti kolmanneksi vaimokseen Gertrud Ingmanin, jolla oli edellisestä avioliitostaan Nils Edvard Joseph Arppen (1841-1887) kanssa tytär Ida Emilia. Kaukaisten sukulaissuhteiden kautta Ida Emilia oli äitipuolensa Gertrudin seitsemäs serkku (7th cousin once removed). 

- - -

Uhrit

Hakaniemen mellakan yhteydessä kuoli seitsemän suojeluskaartilaista ja kaksi punakaartilaista. Luutnantti Erik Åkermania lukuun ottamatta kaikki suojeluskaartilaiset saivat surmansa Hakaniemen torilla, kuten myös punakaartilaisista Vilppu Kihlström. Åkerman ja toinen punakaartilainen Juho Jokinen kuolivat hetkeä myöhemmin Siltasaaressa käydyssä laukaustenvaihdossa. Haavoittuneiden suojeluskaartilaisten joukossa oli muun muassa vapaaherra Gustaf Cedercreutz. Välikohtauksen aikana punakaartilaiset ottivat myös kaksi vankia, joista toinen oli professori Gustaf Nyström.

Suojeluskaartilaiset
  • alikapteeni Carl Mathias Calonius (s. 1869)
  • uunimuurari Karl Alfred Kullberg (s. 1865)
  • työnjohtaja Emil Lehtonen (s. 1878)
  • arkkitehti Gustaf Adolf Lindberg (s. 1865)
  • työnjohtaja Karl Oskar Nordlin (s. 1879)
  • viilarioppilas Gustaf Alfred Törnqvist (s. 1888)
  • luutnantti Erik Torsten Åkerman (s. 1879)
Punakaartilaiset
  • työmies Juho Jokinen
  • satamatyömies Vilppu Kihlström (s. 1863)
  • työmies K. W. Lampi (s. 1866)

m