Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Suomalaisia vaikuttajia. Suomen evankelisluterilainen kirkko:

Colliander, Otto Immanuel (1848 - 1924)

O. I. Colliander oli autonomisen Suomen sortokausien keskeisiin kirkollisiin vaikuttajiin kuulunut piispa. Uskonkäsityksessään hän edusti beckiläistä, ns. raamatullista suuntaa. Useimpien beckiläisten tavoin myös Colliander oli kiinnostunut luterilaisessa opetuksessa usein vähälle huomiolle jääneistä eskatologisista (viimeisiä aikoja koskevista) tapahtumista ja käsitteli saarnoissaan muun muassa Ilmestyskirjan sisältöä.

Pidempi selostus TÄÄLLÄ

HANNES SJÖBLOM (6. joulukuuta 1874, Kaustinen - 2. joulukuuta 1944, Shanghai)

Kälviän kirkkoherrana 1919-25 toiminut Christian Johannes (Hannes) Sjöblom (vuodesta 1919 Keijola) muistetaan Suomen Lähetysseuran ensimmäisenä kiinanlähettinä ja Suomen kansalaissodan jälkeisen sotavankilaitoksen kasvatusosaston johtajana. Sjöblomin vanhemmat olivat rovasti Christian Sjöblom ja Maria Johanna Bäck. 

Hannes Sjöblom pääsi ylioppilaaksi 1893 Oulun lyseosta, valmistui filosofian kandidaatiksi 1898 ja vihittiin papiksi 1900.

SARLIN, Bernhard (1828 - 1906)

Bernhard Kristfrid Sarlin syntyi 13. huhtikuuta 1828 Viitasaarella ja kuoli 8. marraskuuta 1906 Mikkelissä. Hänen vanhempansa olivat Viitasaaren kanttori Henrik Sarlin ja Lovisa Schöneman.

Bernhard Sarlin oli aktiivinen pyhäkouluasian harrastaja ja tärkeä suomentaja. Hän ei suomentanut useita teoksia, mutta suomennetut teokset olivat tärkeitä, muun muassa Roseniuksen Elämän leipää (1887).

Sarlinista tuli Tuusniemen ensimmäinen kirkkoherra vuonna 1871. Vuodesta 1875 Valkealan ja sen jälkeen vuodesta 1891 Mikkelin kirkkoherra.

Sarlin kiinnostui pyhäkoulutyöstä jo opiskeluaikanaan, opettajansa Julius Immanuel Berghin (1810-78, kirkkoherra, herännäispappi ja pedagogi) vaikutuksesta.

Tuusniemellä hän piti pyhäkoulunopettajien valmistuskokouksia, joiden pohjalta hän julkaisi 1875 teoksen "Kateketiki: s.o. kristillisiä opetus- ja kasvatus ohjeita lasten opettajille kansa- ja pyhäkouluissa sekä kodissa: valistuneimpain kateketain mukaan", joka oli lajissaan ensimmäinen suomeksi laadittu.

Sarlin oli Suomen Pyhäkouluyhdistyksen perustajajäseniä 1888 ja toimi kirkolliskokousedustajana vuosina 1886 ja 1893, samoin kuin virsikirja- ja katekismustoimikuntien jäsenenä. Hän suomensi mukaellen joitakin ruotsalaisen pietististis-evankelisen suunnan edustajan Carl Olof Roseniuksen teoksia, -- . 

Sarlinin ensimmäinen puoliso vuodesta 1851 oli Amanda Kristina Roschier (k. 1868) ja toinen vuodesta 1869 Klara Fredrika Roschier (k. 1902).

Sarlinin ensimmäinen puoliso vuodesta 1851 oli Amanda Kristina Roschier (k. 1868) ja toinen vuodesta 1869 Klara Fredrika Roschier (k. 1902). Tilanomistaja, vapaa-ajattelija ja toimittaja Alfred Bernhard Sarlin, lehtori, kirjailija ja suomentaja Aron Josef Sarlin sekä horrossaarnaja Helena Konttisen elämäkerran kirjoittaja rovasti Karl Kristfrid Sarlin olivat Sarlinin lapsia ensimmäisestä avioliitosta.

(Berhard Sarlin, Wikipedia)

Sarlinin kirjallista tuotantoa:

Kateketiki, s.o. kristikansan opetus- ja kasvatusohjeita (1875), Pyhä kristin-oppi, rippikoulukurssi (1888).

Sarlinin suomennoksia:

Palvelian kirja - kristillisiä muistutuksia yhdeltä seurakunnan palvelialta (1854, uusi suomennos; alkuteos En tjenares bok ilmestyi 1850, ensimmäinen suomenkielinen painos A. Rädyn suomentamana 1852), Kolme kirjaista heränneille kristityille (1856), Rosenius: Isä meidän laveampi selitys eli Mitä ja miten rukoilet? (1858, uusi painos 1889), A. G. L. Colliander: Ripistä ja synninpäästöstä Pyhän Raamatun ja evankelis-lutherilaisen seurakunnan tunnustuskirjain mukaan (1878), Rosenius: Elämän leipää hengellisesti nälkäisille eli raamatullisia tutkistelemuksia kaikille vuoden päiville ("koottuja tekijän kirjoituksista", 1887), Martin Lutherus: Saarnoja ja selityksiä Suomen kirkon uusille evankeliumiteksteille ("tekijän kirjoituksista suomennettuja koko Suomen seurakunnan kotohartaudeksi ja etenkin sen pyhäkoulujen tarpeeksi" toimittaneet B. ja R. Sarlin, 1895).

Pidempi selostus TÄÄLLÄ