Lisäilen Helsinki-aiheisia tähän.......

Paikkakuntakortit Helsinki

Runebergin patsas, Runebergin puisto, Esplanadi 
Klippan, Nikolainkirkko, Kauppatori, Satamat
Rautatieasema, Kansallisteatteri, Kansallismuseo

HELSINGIN muut paikkakuntapostikortit:

HELSINKI - HELSINGFORS


HELSINGFORS HELSINKI. Atelier Apollo, Helsingfors, N:o 50. Apollon monikuvasommitelma, kulkenut lokakuussa 1900 Helsingistä Ranskaan. Kortin leijonavaakuna jouduttu peittämään, mistä suivaantuneena kolmen kopeekan rengasmerkki liimattu ylösalaisin. Helsingin asemaleima 9.X.00.

Helsingfors. Knackstedt & Näther, Hamburg, Serie M. 1. Helsingistä Poriin joulukuussa 1906 

HELSINGFORS - HELSINKI. SALUTORGET KAUPPATORI. Ljustryck G. Arvidsson, H:fors. Saksan Lounais-Afrikkaan (Deutsch Südwest Afrika) Helsinki 6.III.00, saapumisleima Swakopmund 4/4 00. Postimerkit m1889 5p (ylänurkkainen kolmilukuinen) x 2. Lähettäjä Anders Ramsay.

18. joulukuuta 1835 paljastettu Keisarinnankivi on Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, sen suunnitteli Carl Ludvig Engel, kotka on Magnus von Wrightin käsialaa. Tsaarinvaltaa vastustavat venäläiset vallankumoukselliset tuhosivat muistomerkin huhtikuussa 1917:

Helmikuun vallankumouksen jälkeen 17. huhtikuuta 1917 venäläiset matruusit vetivät alas muistomerkin pronssisen pallon ja kaksoiskotkan sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja sen alustana oleva pallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna 1971, kun asiasta oli ensin konsultoitu Neuvostoliittoa ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan. (Wikipedia, lainattu 30.03.2021)

GAMMELSTADEN. HELSINGFORS - HELSINKI. O. J. Dahlberg. Lähtöleima Helsinki 6.VII.02, saapumisleima Turku 7.VII.02. Alkuperäistä, vanhinta Helsinkiä. Vanhankaupunginkoski. Kuvan paikka eli kivien muoto on tunnistettavissa eikä 120 vuotta virtaavaa vettä ja aikaa ole muuta kuin aavistuksen siloittanut niiden pintaa [kuva lienee otettu vuosien 1900-02 välillä, tätä kirjoittaessani tammikuu 2021]

Helsinki, Kaupunginportti. Helsingfors, Stadsporten. Foto: Signe Brander. Imp. Axel Eliassons Konstförlag, Stockholm. Pietarin postivaunuleima 22.VIII.14 ja Kuopio 23.VIII.13.

Branderin kuva on väritetty korttipainosta varten, kortista on myös alkuperäisen mustavalkokuvan mukainen painos. Helsingin Kaupunginmuseon mukaan valokuva on vuodelta 1907. "Kaupungin tulliportti itäisellä Viertotiellä. Oikealla Hermanni 41, Edvin Forsbäckin talo ja pyrotekninen laboratorio (=Hämeentie 103)."

Kuva on otettu kaupungin suunnasta, tulliporttina käytettyjen rajapylväiden takana alkaa Kumpula ja Kumpulan jälkeen Vanhakaupunki. Kuvanottohetkellä Kumpula itse asiassa jo kuuluu Helsingin kaupunkiin, sillä Kumpulan säteritila liitettiin kaupunkialueeseen 1906. 

1840-luvulla pystytettyjen pylväiden luona kaupungin torille tuotteitaan tuovilta maalaisilta perittiin tullimaksu. Myöhemmin uusia teitä rakennettaessa ja vanhoja kuralle menneitä korjattaessa ryhdyttiin perimään tietullia, joka käytettiin teiden ylläpitoon. Maalaismiehille kaupunkielämä oli houkutuksia täynnä, niin että jonkinasteinen rilluttelu kuului kuvaan ja oli enemmän sääntö kuin poikkeus että myydyistä tavaroista saadut varat menivät kurkusta alas, ainakin osittain. Paluumatka olikin sitten humalaisten hurjastelua ja vahinkoja sattui.

Missä kohtaa 1840-luvulla pystytetyt rajapylväät alunalkaen olivat, ei liene aivan selvää. Nykyään ne sijaitsevat Haukilahdenkadun ja Hämeenkadun risteyksessä liikenteenjakajan nurmikkotäplässä. Yleensä ajatellaan, että pylväiden nykyinen paikka on täsmälleen sama kuin Branderin kuvassa 1907. Niinpä esimerkiksi kirja "Oiholinnankadulta Kumpulinnantielle" (1991) selostaa: 

Hermannin pohjoisosa on muuttunut niin perusteellisesti, että on varsin vaikeata asettaa entisiä katuja ja taloja kohdalleen nykykarttaan. Varmana maamerkkinä ovat kuitenkin kaupunginportin pylväät, -- . Patsaiden asento osoittaa, että tie ennen oli tällä kohtaa kääntynyt hieman länteen päin. 

Joissain tiedoissa tosin väitetään, että rajapylväiden paikkaa on muutettu. Kallion ympäri -esite kertoo: "Kaupunginportin pylväät pystytettiin alunperin 1840-luvulla. Portilla joutui maksamaan tullia, jolla rahoitettiin tien rakentamista. Pylväät siirrettiin nykyiseen paikkaansa 1964 valmistuneen Hämeentien sillan alta."

Kaikki tulliporttien paikat eivät ole säilyneet, niiden merkit ovat rakentamisen myötä ja rajojen muuttuessa hävinneet. Esimerkiksi Pitkänsillan tulliportti on hävinnyt, mutta tiedetään että portti sijaitsi sillan kohdalla. Se oli keskeinen tuloväylä ja tärkein kaupungin tullipaikoista.

HAUKILAHDENKADULLA vain parin metrin päässä Hämeentiestä sijaitsee kaksi kivipylvästä. Ne muodostavat puolet Helsingin vanhoista porteista, joiden jälkeen alkoi rakennettu kaupunki runsas vuosisata sitten.
  Toiset kaksi kivipatsasta seisovat Mannerheimintiellä Töölön tullin kupeessa.
  Kaikki tullipaikat eivät ole säilyneet. Esimerkiksi Pitkänsillan pohjoispäässä seisoi 1800-luvun puolivälissä venäläinen sotilaspartio vartioimassa, kuka tulee ja menee Helsingistä. Pitkänsillan kohdalla päättyi Suomen pääkaupungin rakennetun osan raja.
  1864 Pitkänsillan tullista ajoi parhaana markkinapäivänä noin 2­000 hevosta päivässä. Tästä rajapyykistä ei ole enää jäljellä minkäänlaista merkkiä.
(HS 26.11.2017)

HELSINGFORS - HELSINKI. Vy från Brandtornet - Näköala palotornista. M. St., Berlin S 14. Valokuvasta tai suoraan maiseman perusteella piirretty kortti, ei tietoa piirtäjästä. Käytetty nimipäiväkorttina.

Vuoden 1838 palojärjestyksen mukaan Helsinkiin piti rakentaa kaksi palotornia.
  Palotornit valmistuivat 1839 joulukuussa.
  Eteläinen palotorni oli Korkeavuorenkadun korkeimmalla kohdalla, pohjoinen Vironmäen huipulla Konstantininkadun, nykyisen Meritullinkadun varrella.
(HS 15.10.2005)

Helsingfors - Helsinki. Statsarkivet. Waltion arkisto. Granbergs K. A. Stockholm. Naantaliin kesäkuussa 1900. Postimerkit m1889 5p x 2.

Helsingin katuvilinää. HPK - HPF:n kortti. Olisiko 1920-luvun loppupuolta? Ratikoita ja uusia autoja, saattaa joukossa olla joku vanhempikin kärry, risteyksessä liikennepoliisi. Kuvaa klikkaamalla suurennos.

Helsingfors, Tölöviken. Helsinki, Töölön lahti. E.G.S.i.S. 10659/5. Soittotaiteilija Eelis Jurvalle juhannuksena 1916. Sensuurileima

Eläintarha

Från Djurgården. Eläintarhasta. Helsingfors-Helsinki. Leimat Helsinki 25.VIII.04 (himmeä leima) ja Harju 25.VIII.04

1800-1900 -lukujen vaihteen ja vielä 1910-luvun postikorteissa, etenkin värikorteissa joita muutenkin jouduttiin värittämään, ihmisten ja rakennusten ääriviivoja tai yksityiskohtia usein vahvistettiin piirtämällä, joskus kuviin myös lisättiin asioita. Parhaimmillaan tulokset olivat hienoja, huonoimmillaan suttuisia tai yksinkertaisesti kömpelöitä. Från Djurgården -kortissa kiven päälle lisätyt lapset (?) näyttävät kivelle unohtuneilta nukeilta.

Töölönlahtea ympäröivää Töölön puistoa alettiin jo 1870-luvulla yleisesti nimittää Eläintarhaksi ja vähitellen myös Töölönlahtea alettiin kutsua Eläintarhanlahdeksi (Djugårdsviken). Laajimmillaan puisto käsitti suurimman osan nykyisin Eläintarhana tunnetusta alueesta mutta myös Töölönlahden ranta-alueet Tokoinrannasta nykyiseen Töölönlahden puistoon. Yhtenäinen puistoalue lohkoutui erillisten puistojen saarekkeiksi kaupungin laajetessa ja levittäytyessä Töölöön. Sen myötä Eläintarhaksi alettiin nimittää nykyisinkin Eläintarhana tunnettua Töölön osaa.

Eläintarhalla ei ollut mitään tekemistä eläintarhan kanssa, kuten ei sen tukholmalaisella esikuvallakaan. Eläintarhaan tosin suunniteltiin eläintarhaa 1880-luvun lopulla, mutta hanketta ei toteutettu. 

Lisää Töölönlahti/Eläintarhanlahti/Eläintarha-kortteja täällä

Kaisaniemi

Helsinki - Helsingfors. Kaisaniemi. Ei kustantajatietoja. Helsingistä Jääskeen lunastuksella joulukuussa 1908

Tähtitorninvuori

Helsingfors - Helsinki. Ei kustantajatietoja. Vaakunallinen Finlande-kortti. Kuva on 1890-luvulta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla ja kortti jokseenkin samalta ajalta. Tähtitorninmäen kallioita näkymä Eteläsataman ja kaupungin suuntaan. Postimerkki on liimattu mutta kortti jäänyt käyttämättä.

Sama kuva: Helsingfors från Observatorioberget, Souvenir-kortti 

HELSINGFORS. Ruotsalaista tuotantoa oleva Helsinki-kortti 1890-luvulta

Södra Hamnen. Etelä Satama. Helsingfors - Helsinki. Th. Wulff, Helsingfors, 32. Berliiniin 1904Paperi- ja toimistotarvikeliikkeen Helsingissä 1890 perustaneen Thomas Wulffin värikortti 1900-luvun alusta.

Puistoksi rakennettua Tähtitorninmäkeä. 1898 valmistunut Haaksirikkoiset tähyää jo länteen odottaen apua Venäjän hallinnon alla kärvistelevälle Suomenmaalle; veistoksen poliittinen tulkinta tuli suosituksi sortokauden aloittaneen Helmikuun manifestin jälkeen 1899.

Helsinki - Helsingfors. Etelä satama - Södra hamnen. Lång & Leppiahon luukkukortti on kulkenut marraskuussa 1916. 

HELSINKI - HELSINGFORS. Näköala Tähtitornin mäeltä - Utsikt från Observatoriet. E.G.S. in S. No. 1. Lähtöleima Helsinki 22.X.16, tuloleima Tampere 23.X.16. Soikio sensuurileima 23.X.1916. Taidemaalari Helmi Biesen (omaa sukua Ahlman) lähettämä veljentyttärelle neiti Irja Aulamolle (ennen nimen suomennosta Ahlman)

Helsinki - Helsingfors. Filosofian maisteri H. A. Turjalle Helsingissä maaliskuussa 1929 (H. A. Turjana tunnetun arkistonhoitajan ja kirjoittajan nimi oli Herman Alfred, sukunimi vuoteen 1920 saakka Nenonen).

Näköala Tähtitorninmäeltä. Utsikt från Observatoriebacken. Foto: Adam, Viipuri. Ruotsiin joulukuussa 1942 merkillä m30 1,75 mk. Sensuurin tarkastusleima.

Helsingfors. Observatorium. Helsinki. Tähtitorni. Kulkenut Siiri Bieselle Kuopion Pitkälahteen vuoden 1910 viimeisenä päivänä. Klikkaa kuvaa

Helsinki - Helsingfors. Tähtitorninvuori - Observatoriieberget. Knackstedt & Näther, ljustryckeri, Hamburg, 129. Kulkenut Helsingistä Tampereelle lokakuussa 1905. Anna Tiililälle. Klikkaa kuvaa

Näköala Tähtitorninvuorelta. Utsikt från Observatorieberget. Granbergs Konstindustri-Aktiebolags Förlag Stockholm, No. 26. Helsingistä Sipooseen heinäkuussa 1911, lähtöleima Helsinki 24.VII.11, m1911 kotkamerkki 5p. Näkymä Tähtitorninvuorelta Kaivopuiston suuntaan.

Spring Park. Helsingfors. Finland. Axel Eliassons Konstförlag, Stockholm No. 7010. Kulkenut centin franklinilla USA:ssa 1908.  

Kortti on näkymä Tähtitorninvuoren puiston päädyssä olevalta lammikolta Kaivopuiston suuntaan: Tähtitorninvuoren ja Kaivopuiston välissä Ullanpuistikko ja katolinen Pyhän Henrikin katedraali.

Helsinginniemen kallioinen kärki oli Tähtitorninvuoren kanssa samaa Ulrikasborgin mukaan nimettyä aluetta, josta voitiin käyttää yhteistä nimeä Ulriikaporin vuoret tai mäet/kalliot. Kun niemenkärkeen 1830-luvulla rakennettiin terveyskylpylä, oli rakennuttavan yhtiön nimi Ulrikasborgs Bad- och Brunnsinrättnings Bolag (Ulriikaporin kylpylä- ja kaivoyhtiö). Kylpylän perustamisen myötä karua niemenkärkeä alettiin muovata puistoksi.

Kun myös Tähtitorninvuori rakennettiin puistoalueeksi oli Ulriikaporissa 1890-luvulla kaksi houkuttelevaa puistoa, ja myöhemmin myös kaksi tähtitorninmäkeä, kun Kaivopuisto sai oman tähtitorninsa. Kaivopuiston nimi vahvistettiin virallisesti Kaivopuistoksi 1909. Tähtitorninmäeksi ja Tähtitorninvuoreksi nimetystä mäestä tuli virallisesti Tähtitornin vuori 1928.

Observatoriebergen. Helsingfors - Helsinki. Ei kustantajatietoja. Kulkenut Helsingistä Turkuun, lähtöleima Helsinki 11.X.03 tai 11.X.08, merkit m1901 5p kaksilo. Jäältä kuvatussa kortissa Tähtitorninvuoren päätykulma ja 1897 valmistunut Vuorimiehenkatu 1:n kerrostalo; kalliolla vuonna 1898 pystytetty Haaksirikkoiset-veistos. Lähettäjä kirjoittaa

"Täälä ei juuri historiallisia paikkoja löydy mutta paljo muuta katsomista täälä on, jota sielä ei ole nähtävänä."

Helsingfors, De Skeppsbrutna. Helsinki, Haaksirikkoiset. Lähtöleima Köklaks (himmeä leima), saapumisleima Kausala 16.VI.14. 

Haaksirikkoiset Tähtitornimäellä. Taustalla vanhaa Katajanokkaa. 

Tässä lähetän sulle kuvan ihanasta Tähtitornin mäestä! Ehkä tämä herättää sinun mielessäsi joitakin rakkaita "muistoja". Vai kuinka?

kirjoittaa Jaska, toivottaen Selmalle mitä herttaisinta juhania ja iloista kesän jatkoa. 

Kaivopuisto

Helsingfors. Brunnhuset. Hans A. Hanson, Lübeck. Postimerkit m1901 5p x 2 (pystykaksilo). Tampereelle näyttelijätär Henrikssonille huhtikuussa 1907
 

Utsikt från Klippan. Näköala Luodolta. Näkymä Luodolta Kaivopuistoon, 1902 kulkenut kortti. Klippan-kortit klikkaa kuvaa

Helsinki. Näköala Kaivopuistosta. Helsingfors. Utsikt från Brunnsparken. Ruotsiin heinäkuussa 1934 postimerkillä m30 1,25 mk.
Sama kortti Saksasta elokuussa 1934 Deutsches Reich Hindenburg 15 pf.

Korkeasaari

HELSINKI - HELSINGFORS. KORKEASAARI, HÖGHOLMEN. Ei kustantajatietoa. Vuosisadan alkupuolta väliltä 1900-1910. Högholmen-höyrylautan takana höyryvene Astrid? 

Sama kuva Oy Launis Ab:n korttina. Vuonna 1906 perustetun Launiksen alkukauden tuotantoa väliltä 1906-1910.

Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä. Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.
  Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.
  Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto.
Korkeasaareen perustettiin vuonna 1889 yhä toiminnassa oleva eläintarha.
(Korkeasaari. Wikipedia, lainattu 10.2.2021)

Seurasaari

HELSINKI. Seurasaari. HELSINGFORS. Fölisön. O.Y. Launis A.B. Leimat Helsinki 11.VII.07 ja Sankt Petersburg 30.7.07. Launiksen alkupään tuotantoa. Hakaristisomisteista paikkakuntasarjaa. Suomessa sortoaikana käytetyllä venäläisellä 3 kopeekan merkillä Pietariin.

Helsinkiä tämäkin

HELSINGFORS - HELSINKI. Knackstedt & Näther, Hamburg, 207. Lähetetty Helsingistä 29.XII.04.

Korkeavuorenkatu ja Ullanlinnaa 1890-luvulla. Andreaskirkon paikkeilta Pienen Roopertinkadun risteyksestä merelle päin. 1891 valmistunut Johanneksenkirkko, kulmittain sitä vastapäätä Designmuseon talo. 

HELSINGFORS - HELSINKI. Läkarenas privata sjukhus "Eira" - Lääkärien sairala "Eira". Knackstedt & Näther, Hamburg. Kulkenut arkkitehti Frithiof Mieritzille ja vaimolle (med fru) Voksenkollenin parantolaan Christianiaan marraskuussa 1906. Merkki 4 kopeekkaa.

Eiran sairaala Tehtaankadun ja Laivurinkadun kulmassa. Jokseenkin tuore kortti. Lars Sonckin suunnittelema Eiran sairaala valmistui 1905, kuva otettu varsin pian rakennuksen valmistumisen jälkeen, painettu Hampurissa ja ehtinyt liikenteeseen ainakin marraskuussa 1906. Ullanlinnan kaupunginosassa Ullallinnan ja Eiran rajalla sijaitseva sairaala nimettiin samannimisen tukholmalaisen sairaalan mukaan, joka puolestaan on saanut nimensä Edda-runojen muinaismytologiaan kuuluvalta henkiolento Eiriltä, jota pidetään lääkintätaidon jumalattarena. Eiran kaupunginosa nimettiin sairaalan mukaan.

Eiran sairaalaan tehtiin Sonckin suunnittelema laajennus 1910. Laajennusosaa korotettiin lisäkerroksilla 1935. 

Kortin vastaanottaja saksalaissyntyinen Frithiof Mieritz (1863-1916) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli puuhuviloita ja huvilatyyppisiä rakennuksia mm. Kaivopuistoon, Seurasaareen ja Korkeasaareen. Frithiof Mieritzin isän, arkkitehti Johann Wilhelm Friedrich Mieritzin (1835-1883) Kaivopuistoon piirtämistä huviloista Villa Väderbacka (1869) on nykyään taidemuseo Cygnaeuksen galleriana.

HELSINGFORS. Eira sjukhus. HELSINKI. Eiran sairashuone. MKH. No. 1161.

1910-lukua. Eiran sairaala Laivurinkadun puolelta, etualalla 1906 valmistunut Selim A. Lindqvistin suunnittelema Villa Johanna. Nyrkkipostissa 1915.

Suuri osa Laivurinkadun ja varsinkin sen eteläosan varrella sijaitsevista rakennuksista on 1900-luvun alussa rakennettuja jugendtyylisiä asuintaloja. Tehtaankadun eteläpuolella ne ovat yleensä kolmikerroksisia, kadun pohjoisosan varrella korkeampia. Ehkä kuuluisin niistä on Uno Staudingerin rakennuttama ja Selim A. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1905 valmistunut Villa Johanna osoitteessa Laivurinkatu 25. Alkuperäisistä jugendtaloista on kuitenkin muutamia purettu, esimerkiksi Pietarinkadun kulmassa sijainnut talo Laivurinkatu 11–13, jonka paikalle 1960-luvulla rakennettiin moderni kerrostalo. Kadun varrella sijaitsevia julkisia rakennuksia ovat 1950-luvulla rakennettu entinen Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rakennus, jossa nykyisin toimii Eiran aikuislukio, sekä Tehtaankadun risteyksessä Eiran sairaala.
   Vanhin rakennus Laivurinkadun varrella on Viiskulmassa Pursimiehenkadun kulmassa sijaitseva Selim A. Lindqvistin suunnittelma, vuonna 1890 valmistunut ns. Primulan talo. Siihen on myöhemmin rakennettu lisää kerroksia. Talon alakerrassa on kaksi ravintolaa. Aiemmin katutasossa toimi pitkään Primulan omistama ravintola Laivuri.

   Muutoin Laivurinkadun varressa sen länsipuolella on enimmäkseen puistoja. Kadun eteläpäässä sen varressa on Ensipuistikko, jonka nimenä on välillä ollut myös Laivurinpuisto. Tehtaankadun risteyksen eteläpuolella on Eiran puisto kukkaistutuksineen, pohjoispuolella Tehtaanpuisto. Rakennuksia Laivurinkadun varrella on tällä puolella ainoastaan Pietarinkadun jatkeen molemmin puolin sekä viimeisessä korttelissa ennen Viiskulmaa. 
(Wikipedia, lainattu 22.2.2021)

Helsinki, Kirurginen sairaala. Kirurgiska sjukhuset, H-fors. HPR OY.

Helsingin Kirurginen sairaala (ruots. Kirurgiska sjukhuset), josta usein käytetään lyhyempää nimeä Kirurgi (ruots. Kirurgen) tai lempinimeä Kirra, on Helsingin Ullanlinnassa Tähtitorninmäen puistoalueen reunassa, Kasarmikadun varrella sijaitseva sairaala. Vuonna 1888 valmistunut sairaala kuuluu hallinnollisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja edustaa 1800-luvun lopun uusklassismia. 
   Sairaalaan on myöhemmin rakennettu lisärakennuksia, muun muassa vuonna 1973 valmistunut päivystysosasto, jonka suunnittelivat Eija ja Olli Saijonmaa. Sen yhteydessä oli myös helikopterikenttä.
   Päivystystoiminta sairaalassa loppui vuonna 1994 ja helikopterikenttä purettiin muutostöiden yhteydessä vuonna 2010. Vuonna 2015 päivystystoiminta sairaalassa alkoi uudelleen. Nykyisin sairaalassa toimii muun muassa Korvaklinikka lukuun ottamatta Foniatrian poliklinikoita, jotka ovat edelleen silmä-korva-sairaalassa HYKSin Meilahden sairaala-alueella. 
   Nimi Kirurgi (Kirurgen) on käytössä myös lähellä sijaitsevan raitiovaunulinja 10:n päätepysäkin nimenä.
(Wikipedia, lainattu 11.2.2021)

img_20201126_145739_4cs_3img_20210117_150250_4cs_3

Kaksi korttia Helsingin saksalaisesta sankarihaudasta eli Helsingin valtauksessa 1918 kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkistä. Gunnar Finnen ja J. S. Sirénin suunnittelema muistomerkki paljastettiin 1920. Vasemman puoleinen kortti 1920-luvulta, ei kustantajamerkintöjä. Oikean puoleinen kortti Helsinki, Saksalainen Sankarihauta on niin ikään 20-luvulta (tai 30-luvun alku?); kulkenut Saksaan lokakuussa 1933, merkit 3 x 50p.

Mustasta graniitista tehty saksalaisten sotilaiden muistomerkki on monumentaalisen sarkofagin mallinen. Se noudattaa jo antiikin aikana käytössä ollutta muistomerkkikaavaa, jota on Euroopan historian aikakausina käytetty lukuisia kertoja eri tilanteissa. Vaikutelma on arkkitehtonisesti korostunut, veistokselliset ominaisuudet rajoittuvat pintakoristeluun. Mustan kivipaaden etupuolella on polvistuvaa nuorukaista esittävä reliefi ja saksankieliset tekstit. Den in Kampf um Helsingfors im April 1918 gefallenen Deutschen (Huhtikuussa 1918 Helsingin taisteluissa kaatuneille saksalaisille sotilaille) ja Helden Errichtete dieses Denkmal die dankbare Stadt (Kiitollinen kaupunki pystytti tämän muistomerkin sankareille). (hamhelsinki.fi)