Katso KENTTÄPOSTIT KURKISTUSIKKUNOINA

Rakas Viki! Sydämellinen tervehdys täältä Terijoelta, täällä on niin kesäistä ja kaunista.

Ehiökortti Terijoelta Viipuriin 1938

on kulkenut metsänhoitaja Viki Huuhtaselle Viipuriin Pellervonkatu 10 B 17. Lähettänyt Kerttu. Lähettäjän mukaan "täällä on niin kesäistä ja kaunista" mutta touhua on paljon, kun pitää "alakerta saada kuntoon helluntaiksi". Jotain on unohtunutkin: keittokirja - se on jäänyt joko palvelijanhuoneen hyllylle tai keittiöön. Kertulla on huolestuttavia uutisia. Kajaanista on tullut tieto, että "mummo on kovasti sairas". 

Faktoihin voidaan lisätä (Viipurin vuoden 1939 puhelinluettelon mukaan) että osoitteessa Pellervonkatu 10 B 17 asuvan metsänhoitaja Viktor Huuhtasen kotinumero on 2271, työnumero virastoon 727. Samoin faktana voidaan pitää geni-sivustolta löytyvää tietoa, jonka mukaan Viktori "Viki" Heikinpoika Huuhtasen (1897 Kivennapa - 1985 Kuopio) puoliso Kerttu Elisabeth Helenius (1901 - 1938) menehtyy 36-vuotiaana vuonna 1938.

Nippelitietoja ja kuriositeetteja, arvailua ja päättelyä. Arvailuun kuuluu, että kortin lähettänyt Kerttu Huuhtanen on, sitä kirjoittaessaan, laittamassa pariskunnan Terijoen-huvilaa kesäkuntoon. On mahdollista, että Kerttu menehtyy, ehkä onnettomuuden tai äkillisen sairauden johdosta, aiemmin kuin mummo, joka yhtä mahdollisesti toipuu. Päättelyä on että leskeksi jäänyt metsänhoitaja Huuhtanen pakenee sodan jaloista Kuopioon.

Iltapuhteeksi selaan Siirtokarjalaisten teitä. Järvenpää-osiosta löytyy kirvesmies Jalmari Huuhtanen, syntynyt Kivennavalla 1905. Puoliso Alma Elina Huuhtanen, omaa sukua Hämäläinen. Esikoinen Aaro Tapio on syntynyt vuonna 1935 Terijoella, missä perhe asui vuodet 1929-39. Sitten on paettu evakkona Heinolaan missä syntyy ja kuolee tytär Raili Anneli (1939 - 1940) ja siirrytty Pornaisten kautta Järvenpäähän. Vuonna 1970 julkaistu kirja tietää kertoa, että Jalmari on kuollut vuonna 1950, mutta rouva Huuhtanen asuu edelleen tilallaan, jonka "asuinrakennuksen on herra Huuhtanen tehnyt poikansa kanssa. Alma Huuhtanen viihtyy puutarhatöiden parissa ja hän harrastaa käsitöitä."

Muita Kivennavalla syntyneitä Huuhtasia:

Varastonhoitaja Antti, elänyt 03. huhtikuuta 1898 - 13. joulukuuta 1943, kaatuma-arvoltaan vääpeli, menehtymisluokka "Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva (sairaus, onnettomuus, itsemurha jne.)".

Pastori Onni Einari, elänyt 5. toukokuuta 1909 - 13. maaliskuuta 1940, kaatuma-arvoltaan sotilaspastori, kaatunut Heinjoella, menehtymisluokka "Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu".

Maanviljelijä Tauno Joel, elänyt 8. heinäkuuta 1917 - 11. helmikuuta 1940, kaatuma-arvoltaan sotamies, kaatunut Impilahdella, menehtymisluokka "Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui".

Maanviljelijä Tauno, elänyt 26. maaliskuuta 1923 - 31. maaliskuuta 1944, kuollessaan sotamies, menehtymisluokka "Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva (sairaus, onnettomuus, itsemurha jne.)".

Työmies Reino Edvard, elänyt 8. helmikuuta 1923 - 13. syyskuuta 1941, kuollut alokkaana, menehtymisluokka "Kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva (sairaus, onnettomuus, itsemurha jne.)". 

Sotilaspastori Onni Einari Huuhtasen puoliso, opettaja ja verovirkailija Helmi Inkeri (omaa sukua Hämäläinen) on kuulunut Viipurissa kirkkokuoroon ja Englanti-klubiin, päätynyt evakkona Järvenpäähän. 

Kivennavalla vuonna 1910 syntynyt maanviljelijä Johan Vilhelm asuu Järvenpäässä ja harrastaa jalkapalloilua. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti ja kuuluu Sotaveteraaneihin ja Kuokkalan Rajaveikkoihin. Kivennavalla syntynyt vaimo Elsa Maria (omaa sukua Hoppania) kuoli tapaturmaisesti Järvenpäässä 1951. Lapsista Martti Tapio ja Helka Sisko syntyivät Terijoella 1930 ja 1936, Reetta Sipoossa 1941.

Kivennavalla vuonna 1914 syntynyt maanviljelijä Väinö asuu perheineen Järvenpäässä ja on osallistunut seurakuntatoimintaan. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Puoliso Helvi Toini (omaa sukua Nikkanen). Lapset ovat syntyneet Vammalassa, Kouvolassa, Viipurissa ja Helsingissä. 

Metsänhoitaja Viki Huuhtasesta ei löydy tietoja Siirtokarjalaisten teistä. On mahdollista, että hän on muuttanut Kuopioon jo ennen sotaa.

Palataan vuonna 1938 Terijoelta Viipuriin lähetettyyn korttiin. Kesähuvilassa ahertava Kerttu ei aavista lähestyvää kuolemaansa, elämä sykkii vielä vahvana. Kirje Viipurissa metsänhoitajana työskentelevälle miehelle aloitetaan kauniisti ja asiallisesti "Rakas Viki". Viki katselee Pellervonkadun ikkunasta kadun hyörinään, ajattelee vähän huolestuneena Kajaanin mummoa, kunpa mummon tauti ei olisi kuolemaksi.

Kesäkuussa 1938 ei ole vielä tietoa lähestyvästä sodasta, kaatuvista sukulaisista, Terijoen hallituksesta. Mainilan laukaukset ammutaan puolentoista vuoden kuluttua.

Kajaanista soittivat, että mummo on kovasti sairas, kuume oli ollut 39,6. Soitin itse vielä keskiviikkoaamuna ja kyselin vointia. Lupasivat tänne ilmoittaa, jos mitä pahempaa kuuluu.