Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Suomen ja pohjoismaiden politiikan henkilöitä
Sauri - 

SAURI, Markus (1925 - 2011)

Osallistui kunnallispolitiikkaan Liberaalisen kansanpuolueen ja myöhemmin Vihreän liiton edustajana. Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu 1993-2001.

kts. Markus Sauri

SAURI, Pekka (1954 - )

Psykologi, kirjailija ja toimittaja. Helsinkiläinen kunnallispoliitikko, vuodesta 2003 apulaiskaupunginjohtaja. Vihreän liiton puoluesihteeri 1990–1991, puheenjohtaja 1991–1993. Sauria ei ole useista ehdokkuuksista huolimatta valittu kansanedustajaksi.

Pekka Sauri on opetusneuvos Markus Saurin poika.

Pekka Saurin vaimo Pirjo Hiidenmaa (syntynyt 1959 Anttolassa) on suomenkielen erikoistutkija sekä oppi- ja tietokirjailija. Toiminut Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtajana syksystä 2013. Hiidenmaan edellinen puoliso oli Subutex-lääkärinä tunnettu Pentti Karvonen.

Tieto- ja oppikirjailija Pirjo Hiidenmaa on valittu Euroopan kirjailijajärjestön European Writers' Councilin puheenjohtajaksi uudelleen vuosiksi 2013–2015.

Hiidenmaa on ollut EWC:n puheenjohtaja vuodesta 2009. Hänet valittiin jatkokaudelle kirjailijajärjestöjen kokouksessa Maltalla.

European Writers' Council -kattojärjestöön kuuluu 55 kirjailijajärjestöä, jotka edustavat 120 000 eurooppalaista kirjailijaa.

(HS 18.4.2013)

- - -

Toukokuussa 2011 Pekka Sauri valittiin kolmannelle kaudelleen Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana. Suomiareenan keskustelussa Porissa heinäkuussa 2013 Sauri puhui onnistumisen kulttuurin aiheuttamista paineista ja kehotti "jokaista laskemaan rimaa, jos oman elämän haaveet karkaavat liian kauas".

- Minun mielestäni masennuksen sisällöstä olisi tärkeä puhua. Käsitykseni on, että se masennus johtuu usein odotusten ja toteutuneen elämän ristiriidasta, joka tuottaa pettymystä, syyllisyyttä ja häpeää. Meillä vallitsee onnistumisen kulttuuri ja meille esitellään onnistuneita suomalaisia ihmisiä. Siitä voi seurata monelle riman nousua. Jokaisen tulisi miettiä, kuinka korkealla tämä oman onnistumisen rima on. Tärkeämpää on päästä oman riman yli kuin tehdä limboamisen maailmanennätys. Kannattaa asettaa sellaisia tavoitteita, joita voi saavuttaa ja sen jälkeen voi aina asettaa uusia päämääriä. Pienet elämän askeleet ovat tärkeitä.
(Onnistumisen kulttuuri tuottaa masentusta, www.mtv.fi/suomiareena)

Saurin vastuualueena Helsingin apulaiskaupunginjohtajana on rakennus- ja ympäristötoimi. Kesäkuussa 2013 Sauri lupasi

selvityttää, olisiko Helsinkiin tarpeen pystyttää aurinkokennoilla toimivia kännyköiden ja läppäreiden latauspisteitä.  
  Idean selvitykseen Sauri sai viestipalvelu Twitteristä, jossa häneltä tiedusteltiin, tarvittaisiinko Helsinkiin samanlaisia ekolatauspisteitä kuin New Yorkiin.  
 
New Yorkissa latauspisteiden asentaminen on jo alkanut. Kaikkiaan niitä tulee TechCrunch -sivuston mukaan New Yorkiin 25.

(HS 19.6.2013)

Pyörätuolilla liikkumisen ongelmallisuus sai julkisuutta kesällä 2007 Saurin kaaduttua rautatiekiskoille. Sauri otti osaa Hufvudstadsbladetin tekemään juttuun Helsingin esteettömyydestä pyörätuolilla kulkeville ja istutti itsensä pyörätuoliin, mutta liikkuminen keskustassa oli odotettua hankalampaa. Erityisesti raitiovaunuun nouseminen ja sieltä poistuminen tuotti vaikeuksia.   

"Ottaessani vauhtia ratikkakiskojen ylitykseen pyörätuoli kaatui äkkiä taaksepäin, ja iskin vasemman olkapääni rikki katukiveykseen, kun yritin välttää osumista katuun takaraivo edellä."    
 
Saurin mukaan hän käyttää onnettomuuden takia edelleen kantosidettä eikä kipeä käsi toimi kunnolla.    
 
"En tiedä, onko vamma riesana loppuiän – enkä olisi arvannut, että näissä hommissa joudun elämäni ensimmäisen työtapaturman kynsiin", Sauri kertoo.    
 
Viestinsä lopuksi hän kuitenkin kertoo lohduttautuvansa sillä, että onnettomuus tapahtui "kaupungin ja aatteen puolesta.

(Helsingin Sanomat 26.7.2013)

Sauri tuli suomalaisille tunnetuksi Yleisradion Yölinja-ohjelmasta. Sauri alkoi juontaa ohjelmaa sen alkuperäisen formaatin luojan ja vetäjän, Radio Cityn perustajan Teppo Turkin jälkeen Radio Cityssä ensin vuosina 1987–1997 ja myöhemmin Yleisradiossa vuosina 1997–2002. Yölinjalla Sauri pyrki auttamaan radioitujen puhelinsoittojen kautta henkilökohtaisissa ongelmatilanteissa olleita ihmisiä.

Saurin väitöskirja The Production of Psychological Knowledge as Communicative Interaction käsitteli psykologisen tiedon kriteerejä (Brunel University, Iso-Britannia, 1990). Sauri on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut pilapiirtäjänä Iltalehdessä, Vihreässä Langassa ja Uutislehti 100:ssa.

Sauri kirjoitti vuosina 2000–2012 Vihreään Lankaan kolumnia nimimerkillä Niemeläinen.

(Pekka Sauri, Wikipedia)

Ohjelman konsepti syntyi keväällä 1986 Turkin kierrellessä Yhdysvaltojen keskilännessä ja kuunnellessa paikallisten AM-lähetysten ihmissuhteisiin keskittyneitä keskusteluohjelmia. Alkuvuodesta 1987 Yölinjan uutena juontajana aloitti psykologi Pekka Sauri, joka oli toiminut aiemmin keskusteluohjelman puhelujen vastaanottajana. Turkki toimitti keskusteluohjelmaa myöhemmin Yleisradiossa vuosina 1987–1988, jossa sen nimi oli Yöihmisiä.

(Yölinja, Wikipedia)

Yksi Pekka Saurin Yölinja-ohjelman mielenkiintoisimmista soittajista oli Klunssila, joka haki apua muun muassa "nenätippuriinsa". Sauri kertoi lisää Klunssilasta Radio Suomipopin haastattelussa. Radio Suomipopin Eppu Salminen kysyi vieraaltaan Pekka Saurilta, tuleeko hänen Yölinjansa koskaan takaisin.    
 
- Yölinjan päättymisestä tulee 11 vuotta ja porukat puhuu siitä, kuin se olisi tullut viime viikolla. Mä olen kehottanut ihmisiä kirjoittamaan Yleisradioon, eihän se mun päätettävissä ole.    
 
Salminen uteli Yölinjan vakiosoittajasta Klunssilasta.    
 
- Klunssilasta mut varmaan muistetaan, siitä mä jäin historiaan. Klunssila oli hahmo, joka soitti muutaman kuukauden välein Yölinjaan ja kertoi, mitä hurjempia juttuja.    
 
- En tiedä, oliko oikea henkilö ja joskus tuntui, että jutut liian mietittyjä.   Sauri kertoo kuulleen huhuja, että Klunssila olisi kuollut.    
 
- En tiennyt yhdestäkään puhelusta, oliko totta vai ei, mutta jouduin ottamaan ne totena.

(HS 10.7.2013)

Sauri on saanut julkisuutta ahkerana twiittaajana, joka räpeltää kännykkäänsä tasaisin väliajoin, usein keskellä yötäkin. Hänen twiiteillään on tuhansia lukijoita.

Vuoropuhelu ei ole Saurille uusi asia. Twitterin voikin nähdä Saurin radiouran jatkeena hänen toimittuaan useita vuosia Yölinja-ohjelman juontajana. Ohjelman aikana kuuntelijat kertoivat juontajalle mieltä painavista asioista joita puitiin yhdessä. Sauri ei edelleenkään jätä apua kysyvää pulaan, vaan selvittää, palaa ja vastaa.

Omaa suosiotaan pohtiessaan painottaa Sauri vahvuutensa olevan rehellisyydessä. Hänen twiittinsä eivät ole persoonattomia instituutiofaxeja ja -tiedotteita, vaan Sauri on osa kommunikoivaa yhteisöä persoonallisesti ja kannustavasti.

Twitteriä ei siten tule vähätellä yksityisihmisen harrastuksena. Twitter ei ole pelkkää some-hypellä surffailua, vaan keskeinen osa nykyistä valtajärjestelmää. Aivan kuten alan oppikirjat opettavat, on viestintä edelleen valtaa.

(www.vapamedia.fi)

- - -

Yölinjan ohella Pekka Sauri muistetaan ainakin kulttuuripiireissä yhtenä kulttuurilehti Suomen päätoimittajista. Suomalaisen ja ulkomaisenkin kulttuurin tapahtumia vaihtoehtokulttuurillisin painotuksin tarkasteleva Suomi-lehti ilmestyi 1982-96. Lehteä on sanottu "1980-luvun suomalaisen vaihtoehtoliikkeen keulakuvaksi" ja "osaksi vihreän liikkeen esihistoriaa".

Itse elin tuolloin nuoruuttani ja kuuluin Suomi-lehden tilaajiin. Heidi Hautalan muistan kirjoittaneen pääkirjoituksia nimimerkillä Heidi Haikala. 

Ehdottomiin suosikkikirjoittajiini lehdessä kuului tuolloin taiteilijanakin ihailemani J. O. Mallander. Paljon myöhemmin sain kuulla, että hän eli tuolloin avoliitossa Heidi Hautalan kanssa, mikä on minulle sinänsä merkityksetön knoppitieto, mutta asianosaisille itselleen kouriintuntuvaa elämää - kuten yleensäkin tiedot, faktat ja luulotellut, joita toisista luemme. Ajatella, että sekin julkisuudessa vastuutaan vältellyt ministeri on tunteva, ainutlaatuinen ihminen, jolla ihan oikeasti on elämä.  

Pekka Saurin kirjallinen tuotanto: The production of psychological knowledge as communicative interaction (Brunel University, 1990), Just joo - valitut piirrokset 1988-1994 (Perusta 1994), Hyvä mies (Wsoy 1998), Rakennetaan reilua maailmaa - lähtökohtia vihreälle ja globaalille politiikalle (toimittaneet Pekka Sauri, Tapani Hietaniemi, Pirjo Hiidenmaa), Toisen kanssa - ihmissuhteet sopimuksina (Wsoy 2000), Politiikan psykologia (Wsoy 2002), Suomen demokratisoiminen (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2003), Yölinjalla - selviytyjän käsikirja (Wsoy 2004).

Suomentajana: Glen Baxter: Outo hohto (Perusta 1987), John Lewis: Opi shiatsua (Tammi 1988), Ivan Illich: Oikeus hyödyttömään työttömyyteen ja sen asiantuntijaviholliset (Wsoy 1990).

kts. Heidi Hautala, Markus Sauri, Suomi-lehti

kts. myös Pirjo Hiidenmaa (Wikipedia)

TUURE, Leila (1938 - )

Porilainen kirjailija. Kansanedustaja Ben Zyskowiczin eduskunta-avustaja 2006-08.

kts. Leila Tuure