Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Pohjoismaisia kirjallisuus- ja kulttuurihenkilöitä
N - O

NASKALI, Johannes (??? - ???)

Tekijältä ilmestyi kaksi omakustannetta. Sanoi Tupa-Jussi (uutta historiaa runossa, matkakertomuksia, ohjeita ulkomaille matkustaville, ammatti ja maailmankatsomus, Helsinki 1948). Valaistu polku (romaani, Vihti 1957).

Valaistu polku on erikoinen fantasiaromaani. Siinä tekijä pyrkii korkeampaan realismiin, väkivaltaisen ja riistävän maailman yläpuolella olevaan moraaliseen todellisuuteen, johonkin, joka tahtoisi murtautua tähän aikaan ja muuttaa sen paremmaksi. Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja pasifismia julistavaa tarinaa kantaa omalaatuinen kristillisiä ja teosofisia sävyjä sekoittava uskonnollisuus.

Takakannesta:

"Kirjaa on tehty neljäkymmentä vuotta ja on se alkanut siitä, kun olin kahdeksan vuotiaana puutavaran pinohakkuussa. Pomo joi palkkarahat ja työmiehet taistelivat kahdeksan vuotta palkkansa saamiseksi. Kuusitoistavuotiaana näin mielikuvituksessani kaksi mahtavaa tuomaria viinilasin ääressä nauramassa ja heidän kummankin edessä olivat yhtä suuret rahaniput. Heidän jalkojensa juuressa oli kolmen lapsiperheen isät ulosmitattujen, mädänneiden pinonjätteiden päällä palkkojaan odottamassa. Kymmeneen kertaan he olivat jo palkkansa oikeuskuluina ja tuomarinsa palkkana menettäneet, joten ainoa, mikä oli menettämättä, oli mielikuvitus kahdenkymmenen sentin ylimittaisista pyöreän puutavaran pinoista, joita työntekijät olivat kuvitelleet palkakseen saavansa. Tällöin selvisi minulle, että on vain mielikuvitus omaisuutta, jota ei ulosmitata eikä pakkohuutokaupalla myydä. -- Sen mielikuvituksen tuotteena on syntynyt tämä kirja ja jos tämän mielikuvituksen ansiosta yhdenkään viattoman ihmisen jäsen jää hakkaamatta lain varjolla. -- Yksikin syytön vanki vapautuu ennen määräaikaa. Yksikin lapsi ja nuori jää raiskaamatta. Yksikin pappi ristii kätensä torpparin lehmää kirkonveroista myytäessä. Jos yksikin osuuskauppamies ymmärtää yksityisen yrittelijäisyyden ratkaisevan merkityksen kansan hyvinvoinnille. Jos yksikin hallituksen jäsen ajattelee kansaansa ennen puoluettaan. Jos suuren kansan johtaja herää näkemään, että pienilläkin kansoilla on oikeus vapauteen. -- Yksikin sotavälineen keksijä ja valmistaja ajattelee, että hän valmistaa tuhoa maan päälle. Jos yksikin virkavallan edustaja muistaa, että hänkin on vain kansan palvelija, niin silloin ei vaivani ja uhraukseni ole olleet turhia. Tämä on mahdollista ainakin mielikuvituksessa ja sitä käsitystä ja kuvitelmaa ovat elävöittäneet ne tutkimuksen tulokset, joita olen suorittanut koeruudullani. Tämän kalliisti hankitun omaisuuden, jota eivät varkaat varasta, ei koi syö eikä ruoste raiskaa, tarjoan niille, jotka uskovat, että todellisuus voi olla taruakin ihmeellisempi."

OJANEN, Simo (1940 - )

Porilainen kirjailija, syntynyt Urjalassa. Esikoisteos radiokuunnelma Ikaros (1967).

Ensimmäiset romaanit: Käymään eikä olemaan (1970), Kukkia rouva Koivistolle (1972), Joka paikassa syksy (1976), Takuulla taivaaseen (1978).

1980- ja 90-luvuilla pääasiassa lasten- ja nuortenkirjoja. Suosittu Pelle Hermanni -sarja, mm. Sirkuspelle Hermanni (1982), Pelle Hermanni ja äitiliini (1985), Pelle Hermanni isänsä jäljillä (1986). Lisäksi useita näytelmiä ja tv-näytelmiä, alkaen lastennäytelmästä Maailman vanhin puu (1979). Sirkuspelle Hermanni -aiheisia monologeja ja pienoisnäytelmiä TV-2:lle vuosina 1978-88 noin 100 kpl. 1990-luvulla useita tekstejä Pikku Kakkosessa mm. Ransulle.

2000-luvulla lastenkirjoja yhdessä Mikko Kunnaksen kanssa, mm. Lelutehtaassa kummittelee (2000) ja Kolme ässää (2000).

PALMÉN, Aili (1917 -  )

Aili Inkeri Palmén syntyi Jyväskylässä 18. 10. 1917. Vanhemmat lääkintöneuvos Einar Filip Palmén ja Anna Maria Becker.

Otavan kustannustoimittaja 1942-45 ja vuodesta 1953. Sociéte Franco-Finlandaise de Commercen kirjeenvaihtaja 1947-49.

Suurin osa Palménin tuotannosta koostuu erilaisista toimitustöistä, mutta hän kirjoitti myös kaksi romaania:

Marjatta etsii säveltään (tekijä Aili Suolahti, tyttöromaani, Otava 1944; toinen painos samana vuonna; kolmas painos Otavan Isojen tyttöjen kirjasto -sarjassa vuonna 1957 tekijänä Aili Palmén) ja Syksyä kohti (tekijä Aili Suolahti-Palmén, Otava 1946).

Marjatta etsii säveltään on 1940-luvulle tyypillinen ihmissuhderomaani, romantiikkaa sodan varjossa. Tyttökirjamaisen kepeään tyyliin kirjoitettu, mutta aiheeltaan vakava ja syviäkin tunteita kosketteleva kertomus alkaa nuorten kihlautumisesta ja avioliitosta, kuvaa lapsen kuolemaa seuraavaa itsesyytösten ja kriisin aikaa ja päättyy puolisoiden uuteen lähentymiseen sekä miehen lähtöön rintamalle suorittamaan isänmaallista velvollisuutta.

Palménin merkittävimpiin suomennoksiin kuuluvat Samuel Becketin Leikin loppu ja näytelmä Huomenna hän tulee sekä useat Maigret-sarjan (Georges Simenon) romaanit.

Hyvä Ystävä,

Kiitän Sinua sydämellisesti Sylvin poismenon johdosta esittämästäsi lämpimästä ja mielestäni verrattoman osuvasta luonnehdinnasta. Tapasit Sylviä kuvatessasi sen, joka hänessä oli aidointa ja oleellisinta: vaatimattomuus ja eleettömyys, velvollisuudentunto ja sisukkuus, uskollisuus ja urhoollisuus. Ynnä rakkaus.

Jos tämä hyvien ominaisuuksien luettelo ei jo olisi niin pitkä, niin lisäisin siihen vielä: viisaus.

Luulen, että teen oikein, kun Sylvin puolesta kiitän Sinua pitkäaikaisesta ystävyydestäsi, jolle hän aina antoi niin suuren arvon. Sinä tiedät, että hänen ystäväpiirinsä ei ollut laaja.

(Urho Kekkosen kirje maisteri Aili Palménille, päivätty 2. 12. 1974 Helsinki. Kirjeitä myllystäni, osa 2. Sivu 218.)

[KESKENERÄINEN]

POHJANMIES, Hannele (1946 - )

Yksi Juhani Pohjanmiehen kolmesta tyttärestä, syntyi Hollolassa 1946.

Suomen luonnonsuojeluliiton vt. toiminnanjohtaja 1970. Yleisradion ohjelma-avustaja 1970-75. Tietosanakirjatoimittaja Otavassa 1975-84. Vapaana kirjoittajana vuodesta 1984.

Kirjoittanut aikakauslehtiin pääaiheenaan elämäntaitoon liittyvät kysymykset. Julkaissut esseekokoelman Elämänrohkeuden juurilla, Kirjapaja 2002. Suomentanut runoutta, mm. Rabindranath Tagore: Rakkauden laulu, Karisto 2002, tekstit valikoinut ja suomentanut Hannele Pohjanmies Tagoren kokoelmista Fruitgathering, Lover's Gift and Crossing, Fireflies; kirjan kuvitus Lii Hannukkala-Pohjanmiehen silkkimaalauksia.

Kirjantoimitustöitä mm. Ellen S. Jaffe: Syntymälauluja (Therapeia-säätiö 2005, runojen ja niiden selitysten suomennos sekä kirjan toimitustyö Hannele Pohjanmies).

kts. Juhani Pohjanmies

POHJANMIES, Juhani (1893 - 1959)

Alunperin Jalmari Juhani Lindfors, otti suomenkielisen sukunimen vuonna 1918. Säveltäjä, urkutaiteilija, kuoronjohtaja.

Valmistui urkurikanttoriksi Helsingissä 1914. Opiskeli myös Saksassa. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan urkuri 1919-28. Kuoronjohtaja
P. J. Hannikaisen perustamassa mieskuorossa Sirkat vuosina 1920-24. Kangasalan urkutehtaan suunnittelija ja apulaisjohtaja 1936-42. Rakensi useita kymmeniä urkuja, mm.: Oulun tuomiokirkko, Varkauden kirkko, Köyliön kirkko.

Jäi vapaaksi taiteilijaksi 1945 ja muutti perheineen Hollolaan 1947.

Pohjanmiehen runsaasta sävellystuotannosta voidaan mainita mm. Kuubalainen serenadi (Unto Koskela), Kerranpa kesällä (Aleksis Kivi), Parolaan mennään (Aleksis Kivi), Sydän (V. A. Koskenniemi); hengellisiä lauluja mm. Särje oi Herra sydämet meidän (Eeli Jokinen), Rukous Israelin puolesta (Marja-Terttu Tolamo); joululauluja mm. Joulurukous (Viljo Saraja), Joulutähti (Maiju Ollikainen), Talvi-iltana (Einari Vuorela), Tule rakkaus ihmisrintaan (Martti Korpilahti).

Elämänkatsomukseltaan Pohjanmies oli lähinnä teosofi. Toimitti Mystican kustantaman 38-sivuisen Ruusu-Ristin laulukirjan 1927.

1940-luvulla Pohjanmies kokeili kykyjään myös nuorisokirjailijana: Helikopteri (seikkailukertomus, Wsoy 1946), Avaruuslaiva (seikkailukertomus, Wsoy 1948) ja Laboratorio 13 (seikkailukertomus, Wsoy 1948). Kirjat kuuluvat suomalaisen science fiction -kirjallisuuden keräilykohteisiin, mutta kirjallisilta arvoiltaan vähäisinä eivät ole nousseet suuriin hintoihin.

Hannele Pohjanmiehen kirjoitus Juhani Pohjanmies ja Lii Hannukkala-Pohjamies – muuan rakkauskertomus julkaistiin Länsi-Hollolan kyläkirjassa 2002.

PÄÄTALO, Kalle (1919 - 2000)

[vähän kesken - siirretty tiedostoihin viimeistelyä varten]