Viipurista Itävalta-Unkariin 1898 kulkenut kortti. Kustantaja Conrad Oldenburg

Kuvakokoelmaa muista luovutettujen alueiden kohteista:
LUOVUTETUT ALUEET POSTIKORTEISSA

Tässä muutamia kortteja Viipuri-kokoelmastani, katso myös myytävät kohteeni huutonetistä, myös Viipuri-kortteja: 

HUUTONET MYYJÄTUNNUS UNBOILED KORTIT JA FILATELIA

VIIPURI

Viipurin kaupunginosien ja kortteleiden kartta auttanee hahmottamaan kohteiden sijoittumista. Katso tamk.fi mainio VIRTUAALIVIIPURI 1939 kartta. 

Wiborg - Wiipuri. Knackstedt & Näther, ljustryckeri, Hamburg. 449. Kulkenut Valkeakoskelta Helsinkiin Toivo Nestori Ahlstedtille kesäkuussa 1904, postimerkit m1901 5p kaksilo. Toivo Ahlstedt (nimenmuutoksen jälkeen Aro) tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä Olympiatason uimahyppääjänä. Klikkaa kuvaa.

Wiipuri - Wiborg. Näköala St. Annista - Utsikt från St. Anne. E.G.S.i.S. No. 1. Käyttämätön kortti.

Linnasaaren kaakkoisosassa sijaitsevaa Siikaniemeä. Siikaniemestä käytetty vanha nimi Pyhä Anna tulee niemessä sijaitsevasta 1700-luvulla rakennetusta Pyhän Annan linnoituksesta eli Pyhän Annan Kruunusta.

Viipurin pohjoissataman ja Linnasaaren yhdistävän Linnasillan puolivälissä Viipurin linna - pienellä kalliosaarellaan Linnasalmessa.

Wiipuri. Adam Kuhanen, Wiborg. Viipurista Raumalle kesäkuussa 1908. Sama kuva kuin yläpuolella olevassa, mutta erilaiset värit. Postimerkki ylösalaisin liimattu m1901. Ylioppilas Kaarlo Wahnlundille. Kaarlo täytti viikon kuluttua 19 vuotta, suomensi myöhemmin nimensä Vähä-Kirveläksi, luki tuomariksi ja kuoli Turussa 58-vuotiaana elokuussa 1948. Wahlundin isä merikapteeni J. L. Wahnlund hukkui priki Ilmattaren haaksirikossa Ahvenanmaan saaristossa lokakuussa 1901. Äiti oli vajaan kymmenen vuoden kuluttua Mommilassa murhattavan Alfred Kordelinin serkku. 

Wiipuri - Wiborg. Linna - Slottet. Hans A. Hansson, Lübeck. Wiipurin Kansallis Kirja- ja Paperikauppa, Wiipuri. Union Postale Universelle. Carte Postale. Kulkenut henkilölle Neiti Lyydi Allas, Takaharju (Parantola). Leimat himmeät mutta luettavissa, lähtöleima Wiipuri 27.II.07, tuloleima Punkaharju 28.II.07.

Wiipuri - Wiborg. H. G. Gröhn. Värikortti. Venäläisillä postimerkeillä 2 x 2 kopekkaa Turusta Sveitsiin. Himmeä Turku-leima 19.I.10 ja tuloleima Lenzburg 22.I.10

Wiborg - Wiipuri. John Lindgren, Wiipuri. No. 446. Postitettu Viipurin maalaiskuntaan kuuluneesta Juustilasta 06.II.06 Porvooseen tuloleima 06.II.06

Wiipuri - Wiborg. H. E. Fagerlund, Wiborg. Union Postale Universelle. Russie. Carte Postale. Lempäälään kesäkuussa 1901. Kortista ja Milli Gyllströmille kulkeneista postiväärenteistä kts. satavuotiaan viimeiset 50

HOTEL MELLBLOM. Wiborg, Finland. Telefon 1183. E.G.S.i.S. Union Postale Universelle. Postikortti - Carte Postale - Breffkort. Suomi - Finland. Kulkenut Viroon. Lähtöleima Viipuri 22.VI.14, tuloleima 19.6.14.

1650-luvulla rakennetun ja ensimmäisen kerran kauppiassuku Weckroothin omistuksen aikana 1700-luvulla laajennetun rakennuksen ulkoasu muuttui merkittävästi arkkitehti Eduard Dippellin suunnittelemien muutostöiden valmistuttua 1899. Ennen Hotel Mellblomia rakennuksessa toimi Hotel de Vibourg. Rakennus vaurioitui sodassa ja oli pitkään hoitamatta. 2000-luvulla kiinteistö remontoitiin ylellisiksi asunnoiksi.

Wiipuri. Wiborg. E. G. S. i. S. Lähtöleima Viipuri As. 30.III.10, tuloleima Helsinki 31.III.10. Postimerkki m1901 10p siirtymällä. Fru Ina Tötterman :ille Helsinkiin. Hieno asemaleima. Valokuvaa jäljittelevä maalaus.

Wiipuri. Turunsilta. Lähtöleima Wiipuri 23.I.25, postimerkki 30 pennin saarinen x 2. Kirjanpitäjä Albinus Rintalalle Iisalmeen.

Wiipuri - Wiborg. J. C. Lagerspetz. Lähtöleima Viipuri 18.IX.01, tuloleima Helsinki 21.IX.01. Postimerkki m1901 10p. Hyvä Viipurileima - melkein nappiloisto. Sinisävyinen kortti vuosisadan vaihteesta. Niin sanottu kuutamokortti. Neiti Hilda Törnroos :ille Waskiluodon satamaan Waasaan.  

Wiipuri. Pohjoissatama. Viipurista lähtöleima Kolikkomäki 6.VII.12 Nikkilään Nickby 7.VII.12. Postimerkki m1911 10p. Kolikkomäki-leima (Kolikkomäki eli Kolikkoinmäki oli Viipurin itäistä esikaupunkialuetta). Purje- ja höyrylaivoja, oikeassa alakulmassa satamaan saapuva tavarajuna. 

Satamatoiminta Viipurissa alkoi jo kaupungin perustamisen myötä keskiajalla. Vuonna 1856 avattu Saimaan kanava yhdisti Viipurin sataman myös Suomen sisävesistöihin. -- . Ennen toista maailmansotaa satama muodostui Etelä- ja Pohjoissatamasta, lisäksi laitureita oli Linnasaaren Siikaniemessä. Eteläsatama sijaitsi nykyisellä satama-alueella ja Pohjoissatama puolestaan keskustasta Linnasaareen johtavan Turun sillan pohjoispuolella. Pietarin rataan satamia yhdisti kehärata, joka kiersi koko Viipurin taajama-alueen ympäri. (Wikipedia, lainattu 3.9.2020)

Hotel Rauha, Wiipuri. Leimat Viipurin asemaleima 10.II.11. ja Helsinki 10.II.11. Postimerkki m1911 10p. Hotelli Rauhan mainoskortti: "Huoneita matkustavaisille 2 markasta korkeampiin hintoihin".

Hotelli Rauha sijaitsi Repolan kaupunginosassa Maununkadun, Repolankadun ja Tonttikadun muodostamassa kolmionmuotoisessa korttelissa. Samassa korttelissa oli mm. Kastor Oy:n toimisto.

Kulkenut pastori J. W. Häggmanille osoitteella Rödbergsgatan 2. (Helsingin suomenkielinen metodistiseurakunta osti osoitteessa sijaitsevan puutalon 1909 ja Häggmanin aloitteesta tontille rakennettiin kirkko 1928.) 

Wiipuri. Wiborg. Wiipurin Kansallis Kirjakauppa. Lähtöleima Viipuri asemaleima 18.VIII.10, tuloleima Kouvola 19.VIII.10. Postimerkki m1901 10p.

Kortista ja kutsusta kiitos paljon. Meitä on kyllä pyydetty Kuokkalaan myös ensi pyhäksi merta ihailemaan, vaan kun olimme ennemmin ajatelleet Teille tuloa, niin joll'ei mitään suurempaa estettä tule, niin lähdemme täältä lauantaina vasta kello 4, - ja muutamia minuutteja yli, se on kyllä myöhään siellä, vaan emme voi ennemmin lähteä. Ei pidä tulla niin myöhään vastaan, kyllä me neuvot pidämme.

Wiipuri - Kauppahalli. Wiborg - Saluhallen. Leimat Viipuri 7.II.08 ja Lehtoi 9.II.08. Postimerkit m1901 5p kaksilo.

Viipurista kirjoittavalla Almalla on asiaa Hilmalle Lehtoin Kutomakouluun, että mitä salveeleille tulisi hintaa. "Sinä kysyit jotain kotikutoustilauksista", kirjoittaa Alma. "Se minun huonetoveri kyllä lupasi. Mutta hän tahtoisi tietää vähän sinneppäin, kuinka paljon salveelit tulevat maksamaan tusina ja sitte on toinenkin morsian joka tilaisi, jos voit sanoa, niin ole kiltti ja kirjoita vähän sinneppäin."

Salveeli? Lieneekö sama asia kuin salveetti, joka oli pellavainen lautasliina...

Wiipuri. Kauppatori ja Karjaportin torni. Wiborg. Salutorget och Karjaportstornet. E.G.S.i.S. No. 6.

img_20200816_192943_4cs_2

WIIPURI - WIBORG. H. G. Gröhn Kirja- ja paperikauppa - Wiipuri. Hieno Gröhnin Viipurikortti. Pyöreän tornin seinässä "Jauhonkauppa". Kolmen kopeekan merkillä Viipurista lähtöleima 12.II.05 Pietariin.

Wiborg - Viipuri. Knackstedt & Näther, Hamburg. Kulkenut kesäkuussa 1914. Viipurin ensimmäinen, vuonna 1870 valmistunut rautatieasema ratapihan puolelta kuvattuna. 

Wiipuri. Rautatien asema. Wiborg. Järnvägstationen. E.G.S.i.S. No. 10566/24. Suomalainen Kirjakauppa O.Y. Wiipuri. Vuonna 1913 valmistunut Viipurin uusi rautatieasema (jonka venäläiset räjäyttivät elokuussa 1941). Asema-aukion edustalla raitiovaunu ja vossikoita; kuvan oikeassa laidassa olevassa puurakennuksessa Central Hotel.

Viipuri. Rautatiekirjakauppa Oy. Nr. 151. Kulkenut 1 mk saarisella Vuoksenniskaan. Lähtöleima Viipuri 24.II.29. Asemalla kirjoitettu.

Terveiset täältä Viipurista! Tulin tänäaamuna Viipuriin ja nyt heti lähten kotimatkalle. Kirjotan tämän aseman odotussalissa. Täällä oli Tarmoyhtiön asiamiesten kokous, tuli aivan otottamaton matka. Olisitpas täällä niin olisi pitetty hauskaa - eikös niin? 

Wiipuri. Papulan silta. Wiborg. Papula bro. J.L. 82/101. Käyttämätön 1920-luvun kortti.

Näkymä keskustan suunnasta Repolasta Papulaan. Kuva mahdollisesti vuodelta 1920. Huom.: Radan ylittävää Papulan siltaa (Repolan ja Papulan välillä) ei tule sekoittaa Papulanlahden ylittävään Papulansiltaan Papulan ja Imatran välillä.

Ratapihan ylittävä maantiesilta keskustasta Papulaan oli aluksi puurakenteinen, mutta vuonna 1913 rakennettiin teräksestä uusi silta, jossa oli erilliset jalkakäytävät ja sillan keskellä oli raitiotiekiskotus. Maantie Viipurista pohjoiseen kulki Papulan läpi. Sen linjaus on ollut suurin piirtein Papulankadun paikalla, samoin kuin silta, joka ylitti Papulanlahden. Se oli puurakenteinen aina 1930-luvun puoleen väliin asti, jolloin rakennettiin uusi betonirakenteinen silta Imatran, Antrean ja Heinjoen suunnan liikennettä varten. (Papulan kaupunginosa, VirtuaaliViipuri)

Wiipuri Papulasta katsottuna. Wiborg från Papula. Granbergs Konstindustri-Aktiebolags Förlag, Stockholm No. 6. Nyrkkipostissa kulkenut.

Näkymä Myllysaaresta (?) Repolaan ja keskustaan päin. Papulanlahteen rajoittuva Papula rantapuistoineen ja kasarmeineen oli pohjoisin kaupunginosa ennen Imatran kaupunginosaa. Rautatien ja aseman valmistuessa 1870 alue jäi radan eristämäksi rautatien ja Papulanlahden väliin. Eteläpuolella kaupunginosa yhdistyi ratapihan ylittävän sillan kautta Repolan kaupunginosaan ja pohjoispuolella Papulanlahden ylittävän sillan kautta Imatran kaupunginosaan. 

viipuriks_002_2

Viipuri. Papulan ranta - Papula strand. Kunstanstalt Theodor Eismann, Leipzig. 36. Lähtöleima Helsinki 23.VI.08. Fröken Helfrid Tötterman :ille Kangasalan Huutijärvelle. Vuonna 1906 ylioppilaaksi kirjoittaneen Helfridin vanhemmat olivat Ina Sofia (omaa sukua Lindstedt) ja Karl Alfred Tötterman.

Papulan Näkötorni - Papula tornet. Wiipurin kausollis kirjakauppa (huom. painovirhe). Leimat Viipuri 18.VIII.08 ja Hanko 19.VIII.08

Papulanmäki ja sen huipulle 1888 valmistunut näkötorni sijaitsivat kaupunginosien mukaan katsottuna Imatralla, ei Papulassa. Nimensä Papulanmäki sai Papulan kartanosta, jonka maihin alueet keskiajalla kuuluivat. Imatraksi kaupunginosa nimettiin Imatralle kulkevan maantien johdosta. 

Papulanvuori (myös Papulanmäki) on Viipurissa sijaitseva kallioinen mäki, joka kohoaa yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta.1880-luvulta lähtien mäki on tunnettu myös Papulanpuistona, joka toista maailmansotaa edeltävinä vuosina oli kaupunkilaisten suosima virkistys- ja ajanviettopaikka silloisessa Imatran kaupunginosassa​. ​Papulanvuoren huipulla oli muun muassa näkötorni ja kesäravintola sekä vesitorni. Nykyään alueella on televisiomasto, mutta itse puisto on pahasti rapistunut.
(Papulanvuori, Wikipedia. Lainattu 9.9.2020)

​I​matra oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Keskustan pohjoispuolella Papulanlahden ja Suomenvedenpohjan rannalla sijainnut Imatra kuului alun perin Viipurin maalaiskuntaan ja se liitettiin Viipurin kaupunkiin vuonna 1924. -- . Imatran kaupunginosa oli enimmäkseen maaseutumaista, sen vähäinen asutus koostui Viipurin varakkaan väestön pientaloista. Muita rakennuksia olivat muun muassa vuonna 1890 valmistunut Papulan kunnalliskoti sekä ortodoksinen opettaja-, diakoni- ja pappisopetuslaitos Markovilla, joka Suomen itsenäistymisen jälkeen toimi upseeri- ja aliupseerikouluna. 
   Vuoden 1930 väestönlaskennassa Imatrassa oli 1 317 asukasta, joista 1 272 oli suomenkielisiä, 32 ruotsinkielisiä ja 13 muunkielisiä.
(Imatra Viipuri, Wikipedia. Lainattu 9.9.2020)

Papula oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Alue tunnetaan myös nykyään samalla nimellä. Keskustan pohjoispuolella sijaitsevaa Papulaa rajaa lännessä Suomenvedenpohja ja pohjoisessa Papulanlahti. 
   Viipurin pataljoonan kasarmirakennukset valmistuivat Papulaan vuosina 1881–1884 ja 1890-luvulla aluetta laajennettiin vielä muun muassa henkilökunnan asuinrakennuksilla. Huhtikuusta 1919 lähtien Papulan kasarmeilla toimi Karjalan kaartin rykmentti aina talvisodan syttymiseen saakka. Papulassa sijaitsivat myös vuonna 1884 valmistunut Viipurin lääninvankila, joka tunnetaan muun muassa sisällissodan loppuvaiheessa tapahtuneesta joukkomurhasta sekä Viipurin kauppaoppilaitos. Kasarmin ja vankilan ohella kaupunginosassa toimi runsaasti teollisuutta, muun muassa Kouvolan lakritsin juuret ovat Papulassa.
   Vuoden 1930 väestönlaskennassa Papulassa oli 3 847 asukasta, joista 3 470 oli suomenkielisiä, 242 ruotsinkielisiä ja 135 muunkielisiä.
(Papula, Wikipedia. Lainattu 9.9.2020)

Viipurin linna. Kotimainen työ. Kotimaisen työn maisemasommitelma, jonka ajankohdaksi veikkaan 30-luvun alkua: siniristilippuinen linna, vanha auto, höyryproomu savua tupruttavin piipuin ja pyöräilijä. Valkopilvet linnan taustalla tuovat kuvaan syvyyttä ja elävyyttä. Hieno mustavalkoasetelma. Harmi ettei korttiin ole merkitty kuvaajatietoja. 

.

Muita Viipuri-aiheisia

-lisätään-