Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Kultaomena

Arvonsa säilyttää kirja

Internetin ja myöhemmin etenkin e-kirjojen yleistyminen sai jotkut ennustamaan kirjojen myynnin romahtamista. Totta varmasti onkin, että sähköisten kanavien ja formaattien lisääntyminen on haastanut perinteiset kustantamot uusiin ratkaisuihin ja kilpailu edelleen monipuolistuu.

Minun sukupolvelleni internet oli uusi keksintö. Olimme juuri tottuneet kännyköihin ja nyt aloimme opetella tietokoneiden käyttöä.

Seuraava sukupolvi kasvoi maailmaan jossa kännykät ja internet ovat yhtä arkisia kuin televisio minun sukupolvelleni. Vanhemmilleni televisio oli vielä jotakin mullistavaa - ensimmäinen televisiomme oli mustavalkoinen ja kanavia oli kaksi -  kaapelitelevisiosta tai satelliittikanavista ei ollut vielä puhettakaan.

Kirjan merkityksen väheneminen perinteisenä painetussa muodossa olevana tuotteena näkyy etenkin käytetyn kirjallisuuden kohdalla eikä syy ole pelkästään netin suosiossa. Vallitseva suunta vahvistui useiden tekijöiden summana 1990-luvun laman myötä. Yksi kirjojen arvoa syövä tekijä oli kirpputorien massiivinen yleistyminen.

Kirjat eivät enää pitkään aikaan ole olleet jotakin erityistä, tavoiteltavaa. Kirpputorit pursuavat sekalaisia opuksia, joiden joukosta keräilijä voi tehdä hienon kirjalöydön ja saada himoitsemansa harvinaisuuden puolella eurolla myyjältä, joka ei ymmärrä myymiensä kirjojen keräilyarvoa. Toinen tai sama myyjä pyytää Kalle Päätalon, Kaari Utrion ja Catherine Cooksonin romaaneista 10 - 15 euroa kappale.

Paluu ei-sähköiseen todellisuuteen

Onko perinteisen kirjallisuuden ja kirjojen arvo siis romahtanut tai romahtamassa? En usko. Kirjojen arvostus on luonnollisesti vähentynyt eikä koskaan tule olemaan samaa luokkaa kuin 1940-luvulla, mutta ehkä se tulee olemaan samaa luokkaa kuin 1970-luvulla. Uskon että kirjojen arvostus perinteisessä muodossaan tulee kasvamaan uudelleen.

Tabletin ja e-kirjallisuuden yleistyminen ja lisääntyvä tarjonta tekee perinteiset kirjat ehkä tarpeettomiksi ja hyödyttömiksi, niille joille tärkeää on vain kirjan sisältämä informaatio, mutta myös toisenlainen suuntaus on havaittavissa. Yhä enenevä joukko internetin maailmassa - youtuben, facebookin ja twitterin, e-kirjojen, tabletin ja vielä kehitteillä olevien sähköisten innovaatioiden ja formaattien maailmassa - kasvaneista löytää vanhat kirjat. Ei ainoastaan sisällön vuoksi, josta e-kirjat edelleenkin tarjoavat vain murto-osan, vaan myös omistettavina esineinä.

Sähköinen kirja ei voi korvata perinteisen kirjan kauneusarvoa. Kirjoja keräillään totta kai niiden sisältämän tiedon vuoksi - joka halutaan omistaa ja säilyttää, sijoittaa käden ulottuville omaan hyllyyn, missä se viestittää myös vieraille omistajansa kiinnostuksen kohteista, ehkä myös jälkipolville siirrettäväksi - mutta myös ulkonaisten subjektiivisesti miellyttävien seikkojen vuoksi, joihin kuuluu esineen väri, kansitaide ja joskus jopa tuoksu.

Joiltain osin kyse voi olla vastareaktiostakin, tietoisesta tai tiedostamattomasta vastalauseesta internetin korostuneelle merkitykselle, kaipauksesta takaisin luontoon.

Kun punk-kulttuuriin vastalauseena järjestäytyneen yhteiskunnan arvoille kuului statuksen vieroksuminen ja holtiton elämäntapa, johon liittyi alkoholi ja monen elämässä vielä huumeetkin, syntyi liikkeen sisällä vastareaktio 'straight edge' eli streittarit, punk-kulttuurin sisäinen vastalause holtittomuudelle: alakulttuurien edustajat, jotka kieltäytyivät päihteistä. 

Seksuaalisuuden ylikorostuksen vastareaktiona monet ovat nyt sitoutuneet perinteisiin moraaliarvoihin, pidättymiseen esiaviollisesta seksistä ja ryhtyneet kunnioittamaan avioliittoa.

Kun työnteko yhä useammilla aloilla yhä enenevissä määrin tulee sidotuksi it-alan osaamiseen ja kyberturvallisuuden hallintaan - datan käsittelyyn, pilkkomiseen, rakentamiseen ja suojaamiseen - kun robottitekniikka ja automatisaatio valtaavat alaa - halutaan edes kirjat lukea alkuperäisessä muodossa.

Aloittelevaa keräilijää

odottaa erikoinen, monipuolinen maailma.! 

Keräilijän tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu tietenkin hintatietous, käsitys keräilykohteiden rahallisesta arvosta. Helpoin ja ehkä myös paras väline kirjojen saatavuuden ja hintojen seuraamiseen on - paradoksaalisesti - internet.

Netistä löydät kymmeniä verkkoantikvariaatteja, kohteiden hintatietoja, yritysten puhelinnumerot ja sähköpostit tiedusteluja varten sekä runsaasti yksityisten myynti-ilmoituksia.

Nettiä ja kirjoja on tarpeetonta asettaa vastakkain. Ne eivät ole ainoastaan kilpailjoita vaan toistensa täydentäjiä. Ne kuuluvat samaan maailmaan.

Ole viisas käyttäjä - älä orjamainen addikti

Lappiin sähköttömään, televisiottomaan ja tietokoneettomaan mökkiin kuukaudeksi eristäytyvä lomailija varaa mökkinsä netistä. Vanhaa, yksilöllistä kauneutta harrastavat nostalgikot tilaavat antiikkia, retroa ja vintagea netin kautta. Nykyaikaista elämänmenoa, sen hektisyyttä ja ruoan tehotuotantoa vastustavat luomuilijat löytävät kanalan rakennusohjeet netistä.

Tämänkin kirjallisuussivuston mahdollistaa nettiyritys, joka tarjoaa asiakkailleen pohjan yksilöllisten, toimivien kotisivujen rakentamiseen...

Modernin tekniikan ja kehityksen tuomia mahdollisuuksia ja palveluja voi siis käyttää viisaastikin. Netistä voi etsiä tietoa ja lukea julkaisuja vaikka keräisikin kirjoja ja toisinpäin. Eikä tietokoneella tarvitse istua tuntikausia tai joka päivä. Facebookiin ei ole pakko mennä työaikana eikä kesken kyläreissun. Kaikille nettisivustoille ei tarvitse mennä ollenkaan - silloinkaan kun hetkellisesti tuntee siihen kiusausta.

Muistan nuoruudestani erään huumekämpän, jonka seinällä oli juliste: "Käytä huumeita, älä anna niiden käyttää sinua." Meistä se oli onnistuneesti sanottu. Kuvittelimme olevamme fiksuja käyttäjiä, kukaan meistä ei ollut päihteiden orja, hallitsimme ajankäyttöämme ja aineiden käyttöä. Todellisuus kuitenkin oli toinen kuin ihanteet, vaikka suljimme siltä silmämme. Käytännössä kaikki pyöri päihteiden ympärillä ja niiden luomassa kulttuurissa jossa oli oma käyttäytymistapansa, sanastonsa ja elekielensä.

Käytä internetiä - älä suostu sen orjaksi. Sama pätee tietysti kaikkiin harrastuksiin. Mihin tahansa asiaan voi addiktoitua niin että sen merkitys elämässä kasvaa kohtuuttomaksi ylivallaksi.

Antikvariaatinpitäjänä tutustuin monenlaisiin asiakkaisiin. Eräs perheellinen, kaikin puolin fiksu ja työnsä hoitava herrasmies keräsi vain tietyntyyppistä kirjallisuutta, mutta halusi omistaa jokaisesta sillä alalla julkaistusta teoksesta vähintään yhden, mielenkiintoisimmista teoksista kaksi, kolmekin kappaletta. Kirjat oli laitettu hyllyihin kahteen riviin, vähemmän merkittävät takariviin. Hyllyjen edessä oli toisia hyllyjä, niin että jos halusi hypistellä takimmaisissa hyllyissä olevia kirjoja, joutui siirtämään edessä olevat. Lajittelun ja listaamisen alla olevia kirjoja oli joskus röykkiöinä tiskipöydälläkin. 

Entä oma keräilyharrastukseni? Siitä en sano mitään. Ystävät tietävät. Vakavahenkinen kirjallisuus ei paina enempää kuin kevyt mutta saman verran. Joku sanoikin minulle hiljattain: "Kerro hyvissä ajoin milloin seuraavaksi muutat, tiedän merkitä kalenteriin milloin olen sairaana." 

keväällä 2014