Keräilijän löydöt

Aikaa myöten keräilijä alkaa kiinnostua kirjalöytöihin liittyvästä oheissälästä. Kiinnostus sälään voi ohittaa kiinnostuksen itse kirjoihin ja kirjallisuuteen.

Onhan aina arvoitus mitä esimerkiksi kuolinpesästä tulleet kirjalaatikot tai laatikon sisältämät kirjat pitävät sisällään: tavanomaisten löytöjen kuten kuivattujen neliapiloiden, vanhojen kuolinilmoitusten, kirjeiden, postikorttien ja -merkkien, valokuvien ja setelirahojen lisäksi kirjojen välistä löytyy keräilykuvia, vanhoista pulloista irrotettuja etikettejä, sodanaikaisia säännöstelykuponkeja. Vanhin kirjan välistä löytämäni kirje on vuodelta 1816. Näiden lisäksi olen löytänyt mm. uudenkuntoisen suojeluskunnan hihamerkin. Syyskuussa 2013 ostin huutokaupasta laatikollisen porilaisen opettajapariskunnan jäämistöä - kirjojen joukossa oli mm. albumillinen 1950-luvun negatiiveja.

Oheissälään voidaan lukea kirjoissa olevat omisteet, tekijän omistuskirjoitus kirjan saajalle. Nämä voivat olla hyvinkin mielenkiintoisia, persoonallisia ja joskus hyvin henkilökohtaisia. Jotkut keräävät nimenomaan omisteella varustettuja kirjoja; aikoinaan kun pidin antikvariaattia minulla oli hylly tekijän omisteella varustetuille teoksille. Esimerkkejä omisteella tai nimikirjoituksella varustetuista kappaleista:

TEKIJÄN OMISTEELLA/NIMIKIRJOITUKSELLA VARUSTETTUJA

Ester Toivonen-Siirala 1. 11. 1970 (Ester Toivonen-Siirala: Israelissa tapahtui)

Anders Huldénille 31. 5. 73 Pekka Parkkinen (Pekka Parkkinen: Pikku ratsastaja), Laulajatar Liisa Söderblomille, monivuotiselle ystävälleen 31. III. -45 Jalmari Jyränkö (Jalmari Jyränkö: Avaran taivaan alla)

MUIDEN TUNNETTUJEN HENKILÖIDEN (EI TEKIJÄ) OMISTEELLA VARUSTETTUJA

Kersti Bergroth muistoksi Enni ja Ale Heinoselle 26. XI. 35 (Paul Eipper: Eläimet katselevat sinua, 1930)

Yrjö Karilas opettaja Vilho Santavirralle (Lagus: Amurinmaan retki, 1925 ja Charles Lindbergh: "Me", 1927) 

ESIMERKKEJÄ EXLIBRIKSELLÄ VARUSTETUISTA

Jotkut Ex Libristen keräilijät irrottavat merkit kirjoista, toiset haluavat merkit nimenomaan kirjoissa joihin omistajat ovat ne liimanneet. Jotkut erikoistuvat keräämään aiheita, jotkut tunnettujen omistajien merkkejä, jotkut vain tiettyjen tekijöiden merkkejä.

K. Kulan Ex Libris kirjassa Uudempi suomalainen kirjallisuus I-II, 1928-29)

SARJAT

Jotkut keräävät sarjoja kuten laadukkaaseen nykykirjallisuuteen keskittynyt Tammen Keltainen kirjasto ja Wsoy:n Aikamme kertojia -sarjat tai aikoinaan hyvinkin suosittu Wsoy:n Riksin sarja.

1950-60 -luvuilla ilmestynyttä Riksin sarjaa edelsi saman kustantajan 1930-40 -luvuilla julkaisema Kymmenen markan romaanit. Suuri osa Riksin sarjassa ilmestyneistä oli uusia painoksia Kymmenen markan -sarjassa ilmestyneistä eli kyseessä oli sarjan uusinta eri nimellä ja muutamin lisäyksin. 

Kymmenen markan romaaneissa ilmestyi ainakin yksi keräilyharvinaisuus, M. Ritvalan (Waltarin anagrammi) ajanvieteromaani Ihmeellinen Joosef (1938). Löysin kirjan kirpputorilta parin euron hintaan ja myin eteenpäin. Kirjan arvo on pudonnut kun siitä on otettu uusia painoksia mutta Mika Waltarin keräilijöille ensipainos on edelleen löytö.

Iän karttuessa ihminen alkaa tuntea vetoa lapsuutensa asioihin. Monet ryhtyvät keräämään lapsena lukemiaan kirjoja ja niiden myötä innostuvat sarjoista joihin kirjat ovat kuuluneet. Keräilykohteena oleviin sarjoihin kuuluu muun muassa Otavan Seikkailujen maailma -sarja. Hienoimpia nuorten seikkailusarjoja on vuonna 1914 ilmestymisensä aloittanut ruotsalainen Wahlströms ungdomsböcker.

Wahlströms ungdomsböcker, Keltainen kirjasto ym., Wsoy:n Taskukirjat ym.

Juhani K:n sivu Riksin sarjasta

KANSITAIDE

Moni kerää tiettyjen taiteilijoiden kuvittamia tai kansikuvittamia kirjoja. Rudolf Koivulla ja Martta Wendelinillä on vuosikymmenestä toiseen ollut oma keräilijäkuntansa, nyt kyseisten henkilöiden kansitaiteen keräily on hieman hiipunut, kun monikaan nykynuorisosta ei tunne heitä edes nimeltä. Erkki Tanttu kuuluu joidenkin keräilijöiden kohteisiin eikä syyttä. Tantun persoonallinen ilmaisu on tunnistettavissa eivätkä kuvat ole ainoastaan omaleimaisia vaan yleensä myös sopivat kirjan sisältöön eli ovat hyvällä tavalla myyviä. 1940-50 -lukujen käytetyimpiin kansitaiteilijoihin kuuluneella Eeli Jaatisella myös oli hienoja kuvituksia, hänen kansitaiteellaan on myyty mm. Riksin sarjaa. Koivu ja Wendelin kuuluivat Jaatisen ohella Riksin kansitaiteilijoihin, mikä varmasti on yksi osasyy Riksin sarjan suosioon keräyskohteena.

Pulp-taiteesta ilmiönä kiinnostuneet keräävät mm. Carter Brown -sarjaa, vaikka eivät muuten olisi kiinnostuneita kioskikirjallisuudesta.

Carter Brown -sarjan kansitaide, kts. Kioskikirjallisuus.

ESIMERKKEJÄ KIRJOJEN VÄLISTÄ LÖYTYNEESTÄ SÄLÄSTÄ

Kirje vuodelta........ (täydennetään)