Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

img233 correction

 
Kirjallisuussivusto Kultaomenan
nettidivari myy, yhteydenotot
armas.hepovirta@gmail.com

A, B, C, D, E, F, G

XXX AHO, JUHANI: MUISTATKO - ? Kukkia keväiseltä niityltä. Wsoy 1920. 277. S. Omi. K3, ExL. Tuhannen kappaleen numeroitu erikoispainos kauniilla kohokuvioidulla selkämyksellä. 

5 e. ARONEN, EEVA-KAARINA: HÄN JOKA NÄKEE. Teos 2007. 346. S. Kp. K3, kansipaperit kuluneet.

XXX ATRA, KAARLO: PYHÄ CECILIA. Otava 1915. 220. S. K3, kansissa kulumaa.

XXX ATRA, KAARLO: UPPOAVIA LAIVOJA. Otava 1918. 211. S. K3.

3 e. AUER, EINO: MAISTERI PETTÄÄ ITSEÄÄN. Johannes Ferninand Someron merkillisiä elämyksiä. Gummerus 1931. 237. S. K3, selästä rispautunut.

3 e. CLEVE, ANDERS: KATUKIVIÄ. Otava 1984. 158. N. K4. Uusi, nidottu laitos Pentti Saarikosken suomentamasta 1950-luvun pääkaupunkielämää kuvaavasta novellikokoelmasta. Suomenruotsalaisen Cleven (1937-85) tunnetuon teos, alkuteos ilmestyi 1959 ja Saarikosken suomennos 1960.

DIKTONIUS

5 e. ENCKELL, OLOF: AURINGONLASKU. Otava 1947. 196. S. K3.

Olof Enckell (1900-1989) oli ruotsinsuomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Enckellin hienoimpaan tuotantoon kuuluvat matkakirja Vakt i öster - vandringar i Gränskarelen (1939, suom. Rajan vartio - jalkamatkoja Raja-Karjalassa, 1939), Rapport från ödemarken (1942, suom. Viesti erämaasta, 1943) ja jääkäriliikettä tarkasteleva Jägarnas historia (1943, suom. Jääkärien tarina, 1956). Hän kirjoitti myös joitain romaaneja, mm. Solnedgång (1945, suom. Auringonlasku, 1947). Olof Enckellin veljiä olivat kirjailija taidemaalari Rabbe Enckell ja taidemaalari Torger Enckell.

XXX ENNALA, VEIKKO: KYTTYRÄ. Airisto 1965. 138. N. K3. Airiston psyko-sarja 1. Takakansi, s. 40, 41, 103

Myyty 4 e. ENNALA, VEIKKO: LINNA MEREN RANNALLA. Gummerus 1960. 147. S. K3. Omintakeisia novelleja. Ennalan esikoisteos.

Myyty 2,50 e. ERJAKKA, HELVI: NÄMÄ KAKSI MAAILMAA. Romaani. Tammi. 452. S. K3. Teoksessa ei painovuotta, ilmestynyt 1946.

3 e. ERJAKKA, HELVI: MINÄ ONNELLINEN. Otava 1971.  185. S. Kp. K3.
104-105, 106-107, 126-127

6 e. ETTO, JORMA: CLAUDIA. Henrik E:n selonteko tehtävästään täällä. Pohjoinen 1992. 187. N. Omi. K3. Etto kirjoitti Claudiansa Roomassa, Rovaniemellä ja Vihdissä 1983-91. Teos on sekoitus historiaa, fantasiaa ja nykyhetkeä. Romaanin painopiste asettuu kuitenkin tähän päivään; nykyihmisen vakavahenkistä etsintää, ja satiiria tosiasioiden etsinnästä yleensä. s. 90-91. Tekijän omiste: Britalle Lallukassa salaperäisesti (?) 17. 11. 1992 Etto Jorma. Takakansi:

"CLAUDIA on Henrik E:n selonteko hänelle annetun tehtävän suorittamisesta, vastauksen etsimisestä. Henrik E kirjoitti selostuksensa työnantajalleen jossain tämän ulottuvuuden toisella puolella. Etsintään liittyy keskeisenä mm. filosofi-uskonpuhdistaja Apollonius Tyanalaisen nimi. Tämän monikudoksisen kertomuksen silmukat kutoutuvat siis mm. antiikkiin. Kaikki liittyy kaikkeen tässä arvoituksellisessa kirjassa. Kirjassa tutkimisen iloa on jätetty myös lukijalle: ottakaa selvää, lukekaa, tutkikaa kirjastojen alkuperäisintä tietoa!"
  kts. Etto, Jorma

5 e. ETTO, JORMA: POTEMKIN ja muita rakkaustarinoita. Valitut vuosilta 1957-1986. Pohjoinen 1986. 164. S. Kp. K3. "Jorma Etto on koonnut joukon rakkausnovellejaan, kirjoittanut uusia ja esittää uuden opin rakkaudesta, uudelle ajalle sopivan. Aivan sattumalta kirjailija ei anna työlleen nimeä Potemkin." Omi: Britalle Vihdissä 6. 5. 87 Etto Jorma.

4 e. FABRITIUS, PENTTI: SILLANTEKIJÄT. Wsoy 1967. 235. N. Omi. K3. Kirjan aihe ja tapahtumat ovat tekijälle tuttuja. Hämeenlinnassa rakennetaan siltaa Vanajaveden yli, siltatyömaalle on kokoontunut monenkirjavia työmiehiä ja korpifilosofia kukoistaa. Tupakkaa kuluu ja viikonloppuisin myös viinaa, isänmaat ilmiöt tulevat puhutuiksi.  Esilehdellä omistuskirjoitus: Tuomo Sauerille 23.12.1967 ystävyydellä: Pentti Fabritius.

H, I, J

Myyty 2 e. HAAHTELA, SAMPO: LAIVA SEISOO SUMUSSA. Romanttinen tarina. Gummerus 1950. 132. N. K3. ”Tämä teos tuo uuteen kirjallisuuteemme mielenkiintoisen lisän, sillä sitä voinee lähinnä sanoa surrealistiseksi romaaniksi, missä todellisuus ja taru luontevasti sekaantuvat toisiinsa. Tarinan tunnelma tiivistyy merkillisen suggestiiviseksi, se tarttuu lukijaan ja pitää hänet vallassaan teoksen loppuun saakka.”

Myyty 2 e. HAAHTELA, SAMPO: SÄÄNMERKIT. Wsoy 1975. 434. S. K3. Haahtelan omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä sisältävä koulumaailmaan sijoittuva romaani.  

2 e. HAAKANA, VEIKKO: KANAVA. Karisto 1962. 249. S. K3, erittäin siisti.

10 e. HAANPÄÄ, PENTTI: ATOMINTUTKIJA ja muita juttuja. Otava 1950. 248. S. K3.

Haanpää sanoi novellejaan ja kertomuksiaan lakonisesti jutuiksi. 30 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana häneltä syntyi satoja juttuja – novelleja, kertomuksia, esseitä. Osa niistä julkaistiin lehdissä ja kalentereissa - esimerkkinä Työväen kalenterissa 1927 julkaistu "Nakero - eli pikkurosvo ja eräitä isompia". Atomintutkija ja muita juttuja kuuluu Haanpään parhaiseen tuotantoon. Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama kaksituntinen näytelmä ”Atomintutkija ja kymmenen muuta juttua” sai ensi-iltansa Teatteri Telakassa 2.9.2005.

8 e. HAANPÄÄ, PENTTI: JAUHOT. Tarina pakkasen jäljiltä. Otava 1949. 178. S. K3.

XXX HAANPÄÄ, PENTTI: TUULI KÄY HEIDÄN YLITSEEN. Wsoy 1927

Pentti Haanpää sanoi lyhyitä novellejaan ja kertomuksiaan lakonisesti jutuiksi. Noin 30 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana häneltä syntyi juttuja – novelleja, kertomuksia, esseitä – yli 300. ”Atomintutkija ja muita juttuja” kuuluu Haanpään tuotannon parhaimmistoon. Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama kaksituntinen näytelmä ”Atomintutkija ja kymmenen muuta juttua” sai ensi-iltansa Teatteri Telakassa 2.9.2005.

8 e. HAANPÄÄ, PENTTI: JAUHOT. Tarina pakkasen jäljiltä. Otava 1949. 178. S. K3.

6 e. HAAVIKKO, PAAVO: NAISMETSÄ. WALTTERI WIHERIÄN TARKEMPI KERTOMUS, TUNNUSTUS JA KIITOS. Art House 1987. 86. S. Kp. K3.

4 e. HAAVIKKO, PAAVO: TOINEN TAIVAS JA MAA. Romaani. Otava 1961. 241. S. K3, reunassa pieni tahra.

Myyty 2,50 e. HAVU, ILMARI toim.: LAPSI MAAILMANKIRJALLISUUDESSA. Kirjokansi 1946. 455 + liitekuvasivut. S. K3. Lapsikuvauksia noin 80 kirjailijalta, lyhyitä kertomuksia ja otteita, osa ennen suomentamattomia. Mustavalkokuvitus, lähes 40 kuvasivua taidekuvia ja valokuvia. Sugimoto, Tagore, Jean-Jacques Rousseau, Zola, Anatole France, Gide, Rudyar Kipling, D.H. Lawrence, Goethe, Thomas Mann, Hesse, Runeberg, Mika Waltari ym.

3 e. HEIKKINEN, KALLE: ONNENMAA. Lehtijussi 1980. 93. N. K3.

Onnen maa -romaanissa nuori mies pakenee etsimään onnea Etelä-Amerikasta ja rakastuu ilotyttöön. Nainen on inkojen jälkeläinen ja yhdessä he vierailevat vuorilla. Loppuratkaisu tapahtuu pääkaupungin vankilassa - narkomaanien ja poliittisten vankien keskellä. 
  kts. Kalle Heikkinen

3 e. HOLAPPA, PENTTI: MUODONMUUTOKSIA. Wsoy 1959. N. 215. K3.

Muodonmuutoksia sisältää neljä tarinaa joissa fantasia peittää ja värittää realismia. Liikutaan ”mielikuvituksen, ihmeen, kätketyn todellisuuden maailmassa”. Ensimmäisen novellin päähenkilönä on koira joka oppii puhumaan, sitten lentämään. Viimeisessä novellissa päähenkilö huomaa olevansa maassa jossa zicien veljeskunnan jäsenet palvovat suurta Zic-Ziciä ja surmaavat joka yö nuoren kesyttömän kentaurin valtiaansa syötäväksi; teoksen takakannesta: ”tässä novellissa tulee sadunomaisuuden takaa esiin hallittu näkemys yhteiskunnan ja yksilön keskinäisistä suhteista.”

2 e. HOLMA, KLAUS: KOLME. Otava 1944. 224. S. K3, kansissa luonnollista kulumaa.

4 e. HOSIA, EINO: ORJANTAPPURATIE. Otava 1938. 443. S. K3.

4 e. HOSIA, EINO: ORJANTAPPURATIE. Otava 1938. 443. N. K3. 

4 e. HUOVINEN, VEIKKO: HAMSTERIT. Wsoy 1957. 2p. 184. S. K3. Ensimmäinen painos ilmestynyt samana vuonna (1957).

2,50 e. HUOVINEN, VEIKKO: RONTTOSAURUS. Sskk 1976. 171. S. Kp. K3. Ilmestynyt samana vuonna Otavan kustantamana.

1,50 e. HUOVINEN, VEIKKO: RONTTOSAURUS. Sskk 1976. 171. S. K3.

3 e. HUOVINEN, VEIKKO: SIINTÄVÄT VUORET. Wsoy 1959. 3p. 143. S. K3. Ensimmäinen painos ilmestynyt samana vuonna (1959).

6 e. HYRY, ANTTI: MAAILMAN LAITA. Otava 1967. 101. S. Kp. K3. "Moottorivenematka Ulkokrunniin Perämerellä ja paluumatka melko huonolla säällä... Siinä ovat Antti Hyryn romaanin tapahtumat, suurin piirtein. Pikkupiirteet antaa Hyryn herkkä huolellinen kertojanääni..."

XXX HÄKLI, PEKKA: MEIDÄN HERRAMME MYLLYSSÄ. Kertomuksia. Otava 1929. 133. N. K3. 

2 e. HÄLLI, MATTI: MUOVAILUSAVEA. Otava 1947. 226. S. K3, erittäin siisti.

1,50 e. HÄLLI, MATTI: RUOTTINOJAN AURINKO. Otava 1963. 2p. 277. S. K3. 

5 e. HÄMÄLÄINEN, HELVI: KATUOJAN VETTÄ. Gummerus 1935. 240. S. K3.

4 e. HÄMÄLÄINEN, HELVI: KETUNKIVI. Wsoy 1948. 242. S. Kp. K3. Takakannesta:

"KETUNKIVI on oikeastaan suuri humoristinen satu. Vanhapoika Paavo ja häntä nöyrästi ja kainosti palvova ompelijatar Laila ryhtyvät erään merkillisen unen johdosta yritykseen, josta he toivovat rikkautta ja mainetta. Mutta suuressa yksinkertaisuudessaan he sotkeutuvat kuvitelmiinsa niin, etteivät lopulta tiedä, mikä oli totta ja mikä unta. Kyläläisten nauru säestää hilpeästi heidän totista vaellustaan kohti haaveiltua kunniaa... Helvi Hämäläisen romaaneista omalaatuisimpia. Siinä on samaa sadunomaisuutta kuin hänen runoissaan, tässä vain rehevämpänä ja täynnä huumoria... KETUNKIVI, joka tuo aivan uusia piirteitä Helvi Hämäläisen kirjailijakuvaan, tulee epäilemättä antamaan tavallista enemmän puheenaihetta."

Myyty 4 e. HÄMÄLÄINEN, HELVI: KOLME ELOONHERÄTETTYÄ. Wsoy 1953. 212. S. K3.

2 e. HÄMÄLÄINEN SIMO: KÄTTENPÄÄLLEPANIJAT. Ilosteleva kertomus nuoresta miehestä matkalla jossain Suomessa. Weilin+Göös 1982. 2p. 338. S. K3.

1 e. ILMARI, ERKKI: TAKOJAT. Romaani vanhasta rautaruukista. Gummerus 1938. 241. JS. K2.

XXX INGMAN, KATRI: ONNEN NÄLKÄ. Wsoy 1929. 209. N. K3. Katso.

3 e. INGMAN, KATRI: ELÄMÄN MULTA. Otava 1938. 159. S. K3, erittäin siisti.

2 e. INGMAN, KATRI: LAPSEN KÄSI. Otava 1950. 201. S. K3.

2,50 e. ISOTALO, KAARLO: ITKEVÄT RANNAT. Karisto 1976. 296. S. K3. Isotalo kuvaa autioituvan maaseudun ihmisten arkipäivän ongelmia myötätuntoisesti, keskipisteessä kolmilapsinen perhe. Päähenkilöidensä kautta romaani antaa hyvän kuvan suomalaisen yhteiskunnnan eräästä murrosvaiheesta, maaseudun autioitumisesta ja sen merkityksestä omaa elämäänsä eläville, tavallisille ihmisille.

0,90 e. ISOTALO, KAARLO: JANNE JA OSKU. Uk 1979. 184. S. K3. ”Janne asuu kerrostalossa yksin äitinsä kanssa. Hän joutuu viettämään kaikki arkipäivät omissa oloissaan äidin käydessä töissä. Osku asuu naapurissa. Kumpaakin poikaa koskettavat riipaisevasti avioerolapsen ongelmat... Kaarlo Isotalo on kirjoittanut syvästi lapsen elämää ja ajatuksia luotaavan romaanin.”

0,70 e. ISOTALO, KAARLO: MAA REPEÄÄ. Karisto 1962. 293. S. K3.

0,90 e. ISOTALO, KAARLO: NUORI ISÄNTÄ JA HÄNEN NAISENSA AILA. UK 1976. 277. S. K3, eln.

1 e. ISOTALO, KAARLO: PUUN ALLA. Novelleja. Karisto 1966. 160. S. K3

1 e. ISOTALO, KAARLO: SÄÄDYLLINEN AVIORIKOS. Uk 1980. 185. S. Kp. K3. ”Analyysi erään avioliiton hajoamisesta ja siihen johtaneista tekijöistä... Isotalo on parhaimmillaan ihmissuhteiden kuvauksessa. Hänen tekstinsä koskettaa ja järkyttää. Hän puuttuu kahden ihmisen välillä ilmeneviin ongelmiin, jotka kärjistyvät joskus mitä merkillisimmistä syistä, ja kertoo niiden vaikutuksista pienimpiin, kaikkein alttiimpiin yksilöihin, lapsiin.”

5 e. JYRÄNKÖ, JALMARI: AVARAN TAIVAAN ALLA. Romaani pienistä ihmisistä. Aura 1945. 464. N. Omi. K3. Esilehdellä tekijän omistuskirjoitus: Laulajatar Liisa Söderblomille, monivuotiselle ystävälleen 31. III. Jalmari Jyränkö

5 e. JARKKA, RAUHA: KUIKAN HUUTO. Sahlgren 1992. 160. N. Omi. K3. Mikkelin ja Puulaveden ympäristön pitäjille ja asukkaille omistettu kertomus orvon, kunnanelätiksi joutuneen savolaistytön tiestä aikuisuuteen sotien varjossa. "Romaani antaa myös erinomaisen kuvan maamme yhteiskunnallisesta kehityksestä kuluneen puolen vuosisadan aikana." Esilehdellä omistuskirjoitus: Marjalle 5.10.1992 Rauha Jarkka.

5,50 e. RAUHA, JARKKA: OHI HUOMISTEN KIPUJEN. Kesura 1995. 175. Skk. Omi. K3. Esilehdellä omistuskirjoitus: Evalle 21.11.1995 Rauha Jarkka. Tekijä on käynyt läpi suuren määrän historiallista kirjallisuutta ja taustatietoa, kansikuvassa Seilin saari Zacharias Topeliuksen vuonna 1845 ilmestyneestä kirjasta Finland framstäldt i teckningar; kauniille saarelle perustettiin spitaaliparantoja 1600-luvulla, mutta epidemian laantuessa saarelle eristettiin heikkomielisiä (mielisairaita) ja muita yhteiskunnalle vaaralliseksi luokiteltuja potilaita. Takakansi.

6 e. JARKKA, RAUHA: TIKANKONTTI. Tekijän kustantama 1981. 159. Kuv. N. Omi. K3. Esilehdellä tekijän nimikirjoitus. Kauniisti kirjoitettu tarina kahdesta rakastavasta äidistä historiallisissa vaiheissa, tapahtumat liikkuvat 1856 valmistuneella Saimaan kanavalla sekä Siperiassa. Ulrika Elisabeth syntyi 1856, synnytti 8 lasta ja eli viittä päivää vaille satavuotiaaksi; hänen vanhimman poikansa vaimo Lydia Vilhelmina kuoli 36 vuotiaana. Kuvituksena vanhoja valokuvia kanavalta sekä romaanin päähenkilöistä, mm. 99 vuotias Ulrika Elisabeth sylissään 1 vuotias Carita Elisabeth. 

XXX JARTTI, HEIKKI: JOULUSAUNASSA I

3 e. JARTTI, HEIKKI: JOULUSAUNASSA III. Joulujen mentyä. Otava 1931. 603. S. K2, selkää liimattu.

6 e. JARTTI, HEIKKI: JUHANNUSSAUNASSA. Otava 1937. 392. S. K3, erittäin siisti.

2 e. JOENPELTO, EEVA: KUIN KEKÄLE KÄDESSÄ. Wsoy 1981. 5p. 443. S. Kp. K3.

2 e. JOENPELTO, EEVA: NEITO KULKEE VETTEN PÄÄLLÄ. Wsoy 1956. 5p. 340. S. K3.

2,50 e. JOENPELTO, EEVA: MISSÄ LINTUSET LAULAA. Wsoy 1957. 207. S. Kp. K3.

2 e. JOENPELTO, EEVA: MISSÄ LINTUSET LAULAA. Wsoy 1957. 207. S. K3.

3 e. JOENPOLVI, MARTTI: VALKOINEN HUVIMAJA. Gummerus 1980. 2p. 223. S. Kp. K3.

5 e. JUNKOLA, AAPO: PETOS. Tragedia hyvän ja pahan palkitsemisesta vapauden ajalla. Kirjayhtymä 1962. 114. S. Omi. K3. Esilehdellä tekijän omistuskirjoitus: Saila ja Matti Luomalle, ystävyydellä, 20.9.1964, Aapo Junkola.

3 e. JÄRVENTAUS, ARVI: JA ELÄINTEN HENKI OLI RATTAISSA. Romaani veturimiesmaailmasta. Wsoy 1934. 279. N. K3.

2 e. JÄRVENTAUS, ARVI: JA ELÄINTEN HENKI OLI RATTAISSA. Romaani veturimiesmaailmasta. Wsoy 1934. 279. S. K3, kansissa pientä kulumaa.

XXX JÄRVENTAUS, ARVI: KIRKONLÄMMITTÄJÄ. Kirja 1919. 390. S. K2.

2 e. JÄRVENTAUS, ARVI: KIRKONLÄMMITTÄJÄ. Wsoy 1936. 353. 2p. S. K3.

img228 correction

K, L

7 e. KALLAS, AINO: VIRVATULIA. Tarinoita. Otava 1949. 161. S. Kp. K3, eln. 8-9, 158-159, 160-161

1,20 e. KAIPAINEN, ANU: MAGDALEENA JA MAAILMAN LAPSET. Sskk 1970. 266. S. Kp. K3. Kirjakerhopainos.

0,60 e. KAIPAINEN, ANU: MAGDALEENA JA MAAILMAN LAPSET. Sskk 1970. 266. S. K3. Kirjakerhopainos.

5 e. KAJANTO, ANTERO: VIHREÄT LYHDYT. Sikermä kuvauksia. Karisto 1930. 173. N. K2, muutama pieni lyijykynäalleviivaus, selässä rispautumista.

2,50 e. KARHUMÄKI, URHO: YRJÖ JUOKSIJA. Wsoy 1947. 425. S. K3. Tekijän lyhentämä yhteispainos romaaneista Avoveteen ja Testamentti.

Myyty 4 e. KARRI, UNTO: ELÄVÄ PELTO. Pienen elämänpiirin kehä. Karisto 1938. 306. S. K3. Kariston julkaisema Suomen kansan kirjakerhon romaaneja -sarja nro 23.

Leo Tiainen: ”Unto Karri astui suomalaiseen kirjallisuuteen lyyrikkona. Vuonna 1926 hän oli mukana oman kirjallisen sukupolvensa ensimmäisessä 'manifestissa', yhteisrunokoelmassa Nuoret runoilijat I, ja vuonna 1928 ilmestyi hänen oma lyyrillinen kokoelmansa Tulilinjaan. Karri lukeutui siis ensimmäisestä kirjallisesta esiintymisestään alkaen tuohon koko viime kymmenluvun kirjalliselle elämällemme leimansa antaneeseen 'tulenkantajat'-ryhmään... Kuten niin monet lyyrikkona aloittaneet 'tulenkantajat' Karrikin kääntyi viime kymmenluvun lopulla prosaistiksi, ja erikoisesti romaanin hän omaksui siksi muodoksi, jolla hän parhaiten on ilmentänyt taiteelliset pyrkimyksensä... Karrin uuden romaanin varsinaisena eepillisenä aiheena on avioliittotragedia vielä nuoren, voimakkaat elämänvaistot saaneen naisen ja hänen vanhan, alkoholin rappeuttaman miehensä välillä.”

3 e. KARRI, UNTO: HARVAT OVAT VALITUT. Romaani herännäisseudulta. Gummerus 1938. 192. S. Kms. K3, omistajan nimi kirjoitettu nimilehdelle.

XXX Myyty 1,50 e. KARRI, UNTO: JEANNA KATARINA. Rakastajattaren romaani. Suomen kirja 1945. 246. S. K3.

Myyty 5 e. KARRI, UNTO: RISTIINNAULITTU. Romaani rakkaudesta ja intohimosta. Otava 1931. 512. S. K3.

XXX 4 e. KARRI, UNTO: KUKKIVA PUU. Tapauksia vuosisadan lapsuudessa. Karisto 1947. 252. S. K3, eln. Karrin parhaisiin teoksiin lukeutuva romaani on kansanelämän kuvaus ja kertomus kotipitäjään saapuvasta Rauman Jaakosta sekä työväenliikkeen perustamisesta syrjäseudulle. s. 46-47, 250-251

3,50 e. KATZ, DANIEL: KUN ISOISÄ SUOMEEN HIIHTI. Wsoy 1969. 2p. 173. N. K3.

6 e. KAUKOVALTA, ILPO: LIPPUJEN HULMUTESSA. Wsoy 1938. 311. S. Kp. K3, erittäin siisti. Esikoisromaani. ”Kirjallisesti arvokas kuvaus vapaussodan ajoilta. Tapahtumapaikkana rintaman taakse punaisten puolelle joutunut maalaistalo, jonka isäntä on paennut valkoisten joukkoihin...” Takakansi.

Myyty 2,50 e. KILPI, EEVA: NAINEN KUVASTIMESSA. Wsoy 1962. 2p. 233. S. K3.

4,50 e. KIVIJÄRVI, ERKKI: KAUPPANEUVOS. Elämäkertaromaani. Otava 1937. 228. N. K3, erittäin siisti, avaamaton.

3 e. KIVIMAA, ARVI: EPÄJUMALA. Otava 1930. 333. S. K3, selkä hieman vino.

3 e. KIVIMAA, ARVI: LÄHTÖ JA KOTIINPALUU. Otava 1944. 606. S. K3. Yhdistetty painos romaaneista Saari tuulten sylissä ja viheriöivä risti.

XXX KIVIMAA, ARVI: MAAN JA AURINGON LAPSET. Kertomuksia. Otava 1925. 126. N. K3.

4 e. KIVIMAA, ARVI: PURPPURALAAHUS. Otava 1948. 210. S. K3. 

Tulenkantajiin kuuluneen Arvi Kivimaan romaani Purppuralaahus alkaa punaisten puolella olleen Toivon palatessa vankileiriltä kouluun tovereidensa pariin 1918. Kivimaa lähestyy historian kipeää murhenäytelmää ihmisen tasolta – kirjaa ei leimaa poliittinen vakaumus vaan inhimillinen myötätunto. Ennen kaikkea kyseessä on kertomus, joka, vaikka ankkuroituukin määrättyyn historialliseen ajanjaksoon ja sen tapahtumiin, kuvaa pientä ihmistä omien ristiriitojensa ja toisten ennakkoluulojen keskellä niissä arkielämän ympyröissä, missä kulloinkin eletään. 

8 e. KOIVUKARI, YRJÖ: KUKAAN EI TIEDÄ MITÄÄN. Romaani. Syndicate press 1975. 245. N. K3, eln. Ensimmäinen painos ilmestyi 1931.

4 e. KOJO, VILJO: NELJÄS KÄSKY. Kirja äidistä ja pojasta. Otava 1930. 135. N. K3.

4 e. KOJO, VILJO: VIRTA VÄLKYY. Talonpoikaisromaani. Otava 1944. 395. N. K3. Tekijän yhdistämä ja lyhentämä laitos teoksista ”Ihminen päättää...” (1931) ja ”Aika rientää” (1932) kuvittaa kappaleen Karjalan asutushistoriaa. Kuvaus alkaa ajasta jolloin alisen Vuoksen rantamaat asutettiin ja sisukkaiden eränraivaajien ankaran työn avulla korpi työnnettiin loitommalle. Keskeisenä juonena on karjalaisen talonpoikaissuvun elämänkohtaloiden kuvaus neljän miespolven ajalta. Niteen kansikuvana Viljo Kojon maalaus.

3 e. KOJO, VILJO: SINISEN KAMMARIN UNI. Otava 1948. 244. S. K3.

3 e. KONKKA, ANITA: KOLME MUISTIKIRJAA. Tammi 1990. 182. S. Kp. K3. Takakannesta:

"Nainen on saanut potkut muusan tehtävistä. Hän lähtee parantelemaan suruaan maailmalle, Roomaan, Pariisiin ja taas Roomaan... Onko oikea rakkaus sellaista että naisen päähän pannaan piikkikruunu ja sydämen läpi työnnetään keihäs? Siitä Helena ja Anna-Maria kiistelevät sillä aikaa kun mies, runoilija ja mystikko Jason, kaukana Suomessa meditoi ja levitoi uuden muusansa kanssa."

2 e. KORHONEN, VEIKKO: MIEHET SEN TEKEVÄT. Wsoy 1937. 274. S. K3.

XXX KOSKENNIEMI, V. A.: KONSULI BRENNERIN JÄLKIKESÄ. Romaani. Wsoy 1916. 3p. 268. S. K3, eln, erittäin siisti.

XXX KOSKIMAA, JUHO: ELÄMÄÄ KATSELLESSA. Kahdeksanneljättä kuvausta. Karisto 1926. 414. N. K3. Persoonallisessa kertomuskokoelmassaan Koskimaa kuvaa ihmisen hapuilua, onnenunelmia ja pettymystä irrallisten ja silti toisiinsa vaikuttavien tapahtumien maailmassa. Tapahtumien sävy on paikoin irrationaalinen, lähes surrealistinen.

5 e. KYLÄTASKU, ILKKA: REVARI. Wsoy 1975. 135. S. Kp. K3. Runoilijana aloittaneen (runokokoelmat vuosina 1966, 1967, 1969) Kylätaskun toinen romaani. Esikoisromaani Kuolleita ilmestyi 1970.

4 e. KYLÄVAARA, ILKKA: SININEN ENKELI eli miljoona hullua. Gummerus 1979. 133. S. Kp. K3. Kylävaaran esikoisromaani. Ennen romaania Kylävaara kirjoitti useita näytelmiä, kuunnelmia sekä tv-ohjelmien käsikirjoituksia, joita häneltä on ilmestynyt myöhemminkin.

6 e. KÄNKÄNEN, JUHANI: TOIVON MUKAAN. Teos 2005. 2p. 363. S. Kp. K3. "Juhani Känkäsen romaanin voisi lukea taiteilijaelämäkertojen parodiana, ellei se hillittömän tarinointinsa ohessa olisi niin koskettava ja täysin tosi. Känkäsen tarkka kieli, kertojankyky ja taidehistoriallinen tietotaito nivoutuvat kokonaisuudeksi, jossa taiteentekemisen perusteet ja taideteosten taustalla häälyvät banaalit motiivit käyvät hämmentävää rajasotaa." 18-19, 204-205, 358-359

6 e. KAUKOVALTA, ILPO: LIPPUJEN HULMUTESSA. Wsoy 1938. 311. S. Kp. K3, erittäin siisti. ”Kirjallisesti arvokas kuvaus vapaussodan ajoilta. Tapahtumapaikkana rintaman taakse punaisten puolelle joutunut maalaistalo, jonka isäntä on paennut valkoisten joukkoihin...” Takakansi.

2,50 e. LARNI, MARTTI: HYVIEN IHMISTEN KYLÄ. Suomen kirja 1942. 181. S. K3.

1,50 e. LARNI, MARTTI: LÄHELLÄ SYNTIÄ. Suomen kirja 1946. 212. S. K3, kansissa pientä kulumaa.

1,50 e. LARNI, MARTTI: JUOKSEVA LÄTÄKKÖ. Tammi 1947. 185. S. K3.

3 e. LARNI, MARTTI: MINNESOTA PALAA. Tammi 1966. 2p. 276. S. Kp. K3. ”Tarina alkoi siitä, kun kauniiden unelmien uskottu mies, kymmenvuotias Jack Hill saapui Duluthiin. Hänet oli lähetetty kiitotavarana Suomesta, mutta vastaanottajaa ei kuulunut..."

XXX LEHTIMÄKI, KONRAD: TAISTELIJA I. Daimon 1922. 163. S. K3, erittäin siisti.

5 e. LEHTIMÄKI, KONRAD: YLÖS HELVETISTÄ. Wsoy 1946. 5p. 342. S. K3. Konrad Lehtimäen romaani voidaan luokitella groteskiksi rajascifiksi/fantasiaksi tai sodanvastaiseksi sotaromaaniksi. Ensimmäinen painos ilm. 1917.

3 e. LEINONEN, ARTTURI: YRJÄNÄN EMÄNNÄN SYNTI. Wsoy 1937. 228. S. K3, eln. Kirjan pohjalta vuonna 1943 valmistunut elokuva oli Edvin Laineen ensimmäinen ohjaus, melodramaattisen maalaiselokuvan käsikirjoittajana elokuvan tuottaja T. J. Särkkä. Vaikka ihmissuhteiden kuvaus kirjassa on yksinkertaista teoksessa on viehättävyyttä, paikoitellen syvyyttäkin pohdiskeluna ihmisen moraalista, intohimosta ja syyllisyydestä, ihanteiden ja todellisuuden ristiriidasta, tekopyhyydestä ja vastuusta.

3,50 e. LINNA, VÄINÖ: MUSTA RAKKAUS. Wsoy 1968. 4p. 176. S. K3.