Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

KULTAOMENA ostaa, myy ja vaihtaa - vanhat kirjat ja postikortit. Tiedustelut ja tarjoukset armas.hepovirta@gmail.fi tai 0404435119

ULKOMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS:
1901 - 1929 painettu proosa ja lyriikka

kts. myös Suomalainen proosa ja lyriikka 1901-29 sekä
1800-luvun kirjat   Käytetyt lyhenteet ja tilausehdot

RUNOT 1901-29

4 e. WILDE, OSCAR: BALLADEN OM FÄNGELSET I READING. Helsingfors, Holger Schildts Förlagsaktiebolag 1920. 2p. 62. N. * . K2, kannet kuluneet, osittain risat, sivut täysin ehjät ja siistit. Englannista ruotsinkieleen kääntänyt Bertel Gripenberg.

Suomen kielelle käännetty proosa A - G

7 e. ALMQVIST, C.J.L.: KAPPELI. SKÄLLNORAN MYLLY. Kansanelämän kuvauksia. Karisto 1924. 161. + LESSING, GOTTHOLD EPHRAIM: MINNA VON BARNHELM. Viisinäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1921. 167. YS. K3. Kustantajan yhteissidoksessa KAPPELIN ja SKÄLLNORAN MYLLYN yhteispainos (Kariston klassillinen kirjasto 26) sekä Gotthold Ephraim Lessingin näytelmä MINNA VON BARNHELM (Kariston klassillinen kirjasto nro 16). 

4,50 e. BANG, HERMAN: ISÄNMAATTOMAT. Otava 1927. 422. S. K3, erittäin siisti.

4 e. BANG, HERMAN: TIEN VIERESSÄ. Gummerus 1918. 186. N. K3. Tanskankielinen alkuteos Ved Vejen ilmestyi 1886.

4 e. BANG, HERMAN: TIEN VIERESSÄ. Gummerus 1918. 186. N. K3. Tanskankielinen alkuteos Ved Vejen ilmestyi 1886. Gummeruksen 8 mk:n sarja.

4 e. BANG, HERMAN: VALKEA TALO. Ahjo 1919. 163. N. K3.

XXX BENNET, ARNOLD: TAIVAALLISTA JA MAALLISTA RAKKAUTTA. Otava 1925. 212. S. K3. Kirsikkasarja.

4 e. BOJER, JOHAN: SUURI NÄLKÄ. Otava 1917. 272. S. K3.

4 e. BORDEAUX, HENRY: RISTEILEVIÄ TEITÄ. Wsoy 1921. 332. S. K3, esilehdellä kirjoitusta.

4 e. BORDEAUX, HENRY: LUMEN PEITTÄMÄT JÄLJET. Wsoy 1921. 312. N. K3, kansissa kulumaa.

3 e. BORDEAUX, HENRY: SETRIEN ALLA. Wsoy 1925. 236. S. K3, kansissa pientä kulumaa.

4 e. BOURGET, PAUL: AVIOERO. Otava 1925. 371. S. K3. Suom. L. Onerva.

20 e. CERVANTES SAAVEDRA, MIGUEL de: MIELEVÄ HIDALGO DON QUIJOTE MANCHALAINEN I - II. Wsoy 1927-28. [1] + 383 + 444. S. Osa 1: K2, kannessa kaksi tummaa tahraa, ei kovin pahan näköiset, muuten hyväkuntoinen ja siisti. Osa 2: K3, viimeisillä sivuilla (sisällysluettelo) sivujen kulmissa taittumaa, muuten hyväkuntoinen ja siisti. Kauniit puoliranskalaissidokset vaaleanruskeaa nahkaa. Ensimmäisen osan alussa (sivut 5 - 15) suomentaja J. Hollon alkusanat. Suomennos toimitettu Francisco Rodriguez Marinin julkaiseman kriitillisen laitoksen mukaan. Runomittaiset kappaleet suomeksi sommitellut Yrjö Jylhä.  

20 e. CORELLI, MARIE: THELMA. Karisto 1915. 544. S. K3, erittäin siisti. Kaunis sidos. Kariston 50 p:n romaaneja N:o 51-54.

XXX COURTHS-MAHLER, HEDWIG: PUNAISIA RUUSUJA. Otava 1922

XXX COURTHS-MAHLER, HEDWIG: ONNENNEULA. Otava 1923

M 6 e. DEMETRIUS JA HÄNEN LOTTANSA eli Mestauskirveen alla vihityt. Historiallinen romaani. Suomennos. Aura 1912. 913. Kuv. S. * . K3. Ensimmäinen painos ilmestyi Vellamon kustantamana 57:ssä vihossa 1910. Auran kustantamana 1912. Kummassakaan painoksessa ei tekijää eikä suomentajaa ilmoitettu. 168-169

XXX FRANCE, ANATOLE 

Suomen kielelle käännetty proosa H - O

2 e. HARDY, THOMAS: SININEN SILMÄPARI. Wsoy 1924. 464. S. K3. 

5 e. HUDSON, W. H.: VIHANNISSA ASUNNOISSA. Romaani Guayanan troopillisista metsistä. Wsoy 1927. 386. Kuv. S. K3, selästä teksti kulunut. Suomentanut I. K. Inha. Kaunis kuvitus. Kuvitusta X, X, X 

Hudsonin VIHANNISSA ASUNNOISSA kertojahenkilö esittää merkillisen tapahtumasarjan, syvästi koetun rakkauskertomuksen, joka on tapahtunut omassa todellisuudessaan, kaukana viidakon keskellä, unen ja valveen rajamaastossa, jossain missä rakkaus ja viha erityisen selvästi ja paljaina kulkevat käsikkäin: huikaisevat hurmion huiput onnentunteineen vaihtuvat äkisti ahdistukseen ja pelkoon, jopa puistattavaan kauhuun. Scifi, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografiassa teos on luokiteltu fantasiakirjoihin kuuluvaksi.

3 e. KRAEMMER, ELIAS: AALLOT VYÖRYVÄT. Wsoy 1925. 371. S. K3. Vinjettikuvitus. 46-47, 48-49

XXX KRAG, T. P.: GUNVOR KJELD, PAPIN TYTÄR. Weilin 1911

7 e. MANZONI, ALESSANDRO: KIHLAUTUNEET. Historiallinen romaani 17:nnelta vuosisadalta I - II. Wsoy 1909-1911. 826. N. Ensimmäinen osa K3, eln. Toinen osa K2, eln, selkä kulunut, muuten hyvä.

XXX MAUGHAM, W. SOMERSET: ONNEN ARVOITUKSIA 

5 e. LAGERLÖF, SELMA: LILJECRONAN KOTI. Wsoy 1911. 285. S. K3.

2 e. LAGERLÖF, SELMA: AARNE HERRAN RAHAT. Wsoy 1921. 146. N. K2, selkä kulunut ja kansissa hieman kulumaa, muuten aivan hyvä. Wsoy:n 5 markan valioromaaneja -sarja.

2,50 e. LIE, BERNT: UNELMIEN MAA. Kirja 1922. 172. N. K3.

Suomen kielelle käännetty proosa P - Ö

4 e. PIRANDELLO, LUIGI: ELÄMÄN FILMI. Kirja 1927. 262. S. K3.

3,50 e. SCOTT, GABRIEL: LÄHDE, eli kirja Markus Kalastajasta. Otava 1924. 192. S. K3. Norjalaisen kirjailijan kertomus yksinkertaisesta, toisten hyljeksimästä kalastajasta – kalastamisesta ja olemassaolon ankaruudesta, mutta myös kauneudesta, ihmisten välisestä anteeksiantamuksesta.

XXX TOLSTOI, LEO

7 e. TSEHOV, ANTON: TURHA VOITTO. Kertomus. Ahjo 1919. 187. S. K3, selkä tummunut. Ahjon Kuuluisia romaaneja -sarja.

22 e. WELLS, H.G.: KUNINKAITTEN KUNINGAS. Schildt 1926. 435. JS. K3, siisti, vanha jälkisidos.

5 e. WELLS, H.G.: KUN NUKKUJA HERÄÄ. Otava 1907. 316. N. K1, etukansi puuttuu ja selkä risa; kaikki sivut siistit, ei irtosivuja. 142-143, 168-169, 192-193

25 e. WELLS, H.G.: MR. BRITLING PÄÄSEE SELVYYTEEN I - II. Otava 1918-19. 315 + 302. YS. K3. Selässä lievää kulumaa, erittäin siisti. Puoliranskalainen sidos viininpunaista nahkaa, alkuperäinen kustantajan yhteissidos tai vanha hyvä jälkisidos.

Suurenmoisen nerokkaasti menetellen Cervantes teki Don Quijotestaan hullun. Tämäkin hulluus kuuluu siihen lajiin, jossa on logiikkaa. Se on omissa rajoissaan niin ehdoton, että kuka tahansa, typerinkin, muutamasta sanasta sen oivaltaa, mutta toiselta puolen se sittenkin on vain osittaista mielenhäiriötä...

Voimmeko antaa nimen tälle hulluudenlajille? Ehkä; sopisihan sitä nimittää vaikka ihannehulluudeksi, mielenviaksi, jonka valtaan joutuvat ehdottomien arvojen toteuttajat tässä sanomattoman suhteellisuuden maailmassa...

Salliessaan sankarinsa joutua kerta toisensa jälkeen pahoin pidellyksi ja lopullisestikin kukistetuksi Cervantes saa samalla tilaisuuden osoittaa järkevälle lukijalleen, kuinka rajattoman mieletöntä on maailmanmeno, kuinka haurasta silmänlumetta ihmisten elämässä kaikki, kun sitä katsellaan tuhoontuomitulta absoluuttiselta näkökannalta.

(Suomentaja J. Hollo Cervantesin Don Quijoten alkusanoissa)