Kultaomena. Luotettavasti yli 20 vuoden kokemuksella

kts. sivustolla käytetyt lyhenteet ja tilausehdot 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Katolisuus, Ortodoksisuus

5 e. ABBA DOROTHEOKSEN KAKSITOISTA OPETUSPUHETTA. Wsoy 1979. 139. S. Kp. K3. "Arkkipiispa Paavalin saatesanoilla varustettu kristikunnassa laajalti tunnettu teos 500-luvulta... Lukuisat vertaukset ja käytännöstä otetut esimerkit vievät lukijan keskelle neljäntoista vuosisadan takaista luostarielämää." 69, 70, 71

4 e. MUNKKI SERAFIM: VAPAUS. Kirjapaja 2007. 3p. 213. Skk. K4. "Totuuden tunteminen on yhtymistä olevaisuuden perustaan. Totuus tekee vapaaksi, koska vapaus on totuus... Serafim Seppälä on ortodoksinen munkki, filosofian tohtori ja kirjailija. Tässä kirjassaan hän pohtii vapauden syvintä olemusta läntisen filosofian ja idän kirkon mystiikan näkökulmasta. Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola valitsi Vapauden Vuoden kristillinen kirja 2007 -palkinnon voittajaksi."

6 e. TARVAINEN, OLAVI: KAKSITOISTA KIRKKOISÄÄ. Kirjaneliö 1986. 214. Skk. K3, erittäin siisti. Lännen isät Tertullianus, Cyprianus, Ambrosius, Hieronymus, Augustinus ja Leo Suuri sekä idän isät Eirenaios, Klemens Aleksandrialainen, Origenes, Athanasios, Basileios Suuri ja Johannes Khrysostomos.

Kirkkoisät on kunnianimi, joka on omistettu vanhan kirkon huomattavimmille kirjallista perintöä jättäneille teologeille. Kirkkoisien aika alkaa toisen vuosisadan jälkipuoliskolla. Lännen kirkko pitää viimeisenä kirkkoisänä Gregorius Suurta (k. 604) ja idän kirkko Johannes Damaskolaista (k. 754).
  Kirkkoisiä on arvostettu Raamatun täydentäjinä ja selittäjinä. He ovat merkinneet paljon vanhan perinnön säilyttäjinä sekä kristillisen opin ja elämän viitoittajina. He ovat olleet hyvinkin erilaisia eikä heidän sanomaansa ole pidetty kaikin osin hyväksyttävänä, mutta heillä on ollut kullakin annettavana oma panoksensa evankeliumin ymmärtämisessä. Katolinen ja ortodoksinen kirkko antavat edelleen kirkkoisille suuren arvon, mutta heillä on kyllä sanomansa koko kristikunnalle. Luther katsoi, että papiston koulutuksessa olisi raamattuopetuksen ohella tärkeintä kirkkoisien tuntemus.
  Kun suomen kielellä ei ole kirkkoisiä koskevaa elämäkerrastoa, olen rohjennut ryhtyä sellaisen laadintaan. Eräänlaisena esikuvana ovat olleet tunnetun saksalaisen vanhan kirkon tutkijan Hans Freiherr von Campenhausenin latinalaisia ja kreikkalaisia kirkkoisiä koskevat teokset. 
(Olavi Tarvainen)