Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

 

  

PARNASSO. Kirjallisuuslehti 1951 - .

Vuosikerrat

13 e. Parnasso 1978, 1 - 8. 512. N. K3. Erittäin siistit lehdet. Mm. Anne Fried: Ellery Queenin tapaus, Anto Leikola: Kesämatka 1799 eli Filosofi maantiellä, Tauno Nurmela: Boccaccio Suomessa, Stig Söderholm: Buddha idässä ja lännessä, Matti Kuusi: Sampo, Erno Paasilinna: Eetterin rauha. Runoja mm. Väinö Kirstinä, Arja Tiainen, Federico Garcia Lorca, Jaan Kaplinski, Arto Melleri. Runoja kreikkalaisesta antologiasta II - III (poiminut ja suomentanut Pentti Saarikoski).

Vajaat vuosikerrat

10 e. Parnasso 1974, 1 - 7 (vuosikerrasta puuttuu nro 8). N. K3. Mm. Jyrki Pellinen: Elefantti ja kaksi muuta kertomusta, Paul. E. Kustaanheimo: Marsin kanavien historia, S. Albert Kivinen: Psykofyysisestä materialismista, Harry Järv: Luonnollinen suhde kirjallisuuteen ja taiteeseen, Ludwig Wittengstein: Keskusteluja Freudista, Per-Olov Zennström: Taide ei ole ideologiaa, Paul E. Kustaanheimo: Gravitaation 290 vuotta, Ilkka Oramo: Musiikin todellisuus, Kalevi Haikara: Samuli Paronen. Runoja mm. Anna Ahmatova (suom. Pentti Saaritsa), Fernando Pessoa (suom. Pentti Saaritsa), Niilo Rauhala, Caj Westerberg, Pentti Saarikoski, Matti Jama, Tuomas Anhavan suomentamaa japanilaista runoutta.

10 e. Parnasso 1975, 2 - 8 (vuosikerrasta puuttuu nro 1). N. K3, muutama merkintä ja alleviivaus. Mm. Päivö Oksala: Antiikki P. Mustapään runoudessa, Antti Hyry: Aureomysiini, Erno Paasilinna: Kustannusmaailma, Tauno Mustanoja: Keskiajan lyriikkaa, Hannu Launonen: Näkökulma marxilaiseen estetiikkaan, Pekka Suhonen: Pentti Linkolan aatekuvasta, Platon: Ion (suom. Marja Itkonen-Kaila), Irma Rantavaara: Bloomsbury tänään, Eila Pennanen: Sosiaalinen ja sosialistinen realismi, Lars Erik Blomqvist: Mitä Neuvostoliitossa luetaan. Runoja mm. Ralf Nordgren, Lajos Kassák, Jyrki Pellinen, Asser Korhonen, Kalevi Rahikainen, T'ao Yüan-ming: Viipyilevät pilvet (suom. Pertti Nieminen), Yasushi Inoue: Runoja pohjoisen maasta (suom. Kai Nieminen), Raimo J. Kinnunen: Reputetut.  

10 e. Parnasso 1976, 1 - 5, 7, 8 (vuosikerrasta puuttuu nro 6). Mm. Vasili Shukshin: Halu elää, Jarkko Laine: Kiina on eri maata, Irma Rantavaara: Englantilainen kadonnutta aikaa etsimässä, Simone Weil: Ilias - väkivallan runoelma, Robert Bresson: Merkintöjä kinematografiasta, Kai Laitinen: Runeberg suomalaisen proosatradition edeltäjänä, Marja Itkonen-Kaila: Juhani Aho ja Otto Manninen raamatunkäännöksen kielentarkastajina, Reijo Lehtonen: Ihminen tutkimuksen kuvajaisena, Auli Viikari: Hyryä lukiessa. Runoja mm. Paavo Haavikko, Pekka Suhonen, Risto Rasa, Göran Sonnevi, Pentti Saarikoski, Mia Berner, Markku Into, Kari Aronpuro, Ezra Pound: Kunnianosoitus Sextus Propertiukselle (suom. Tuomas Anhava), Saint-John Perse (suom. Tuomas Anhava).

 

 

Parnasson historia lyhyesti

Kirjallisuuslehti Parnasso perustettiin vuonna 1951 yhdistämällä lehdet Näköala ja Ajan kirja. 1960-luvun lopulla lehteä alkoi kustantaa Otavan ja Wsoy:n 1934 perustama Yhtyneet Kuvalehdet. Siihen saakka lehteä kustansi Suomen Kulttuurirahasto.

Parnasson päätarkoituksiin kuului liennyttää vanhoillisten ja uudistusmielisten kirjallisuuspiirien konfliktia, jonka vuoksi päätoimittajaksi valittiin maltillinen ja kyvykäs, yhtä hyvin perinnettä kuin modernia ilmaisua käsittävä Kaarlo Marjanen. Jotkut lehden perustajista ja kannattajista, muun muassa perustajäseniin kuuluva V. A. Koskenniemi, tahtoivat lehden pääpainon pysyvän perinteisessä kirjallisuudessa ja että lehdestä näin muodostuisi vanhan linjan säilyttäjä. Lehdestä kuitenkin muodostui nuoren polven foorumi, jossa arvostettiin modernia ilmaisua sekä alettiin käydä laaja-alaista keskustelua erityisesti uudesta kirjallisuudesta, kirjallisuuden teoriasta ja kritiikistä.

Parnassolla on ollut useita päätoimittaja, jotka kaikki ovat jättäneet jälkensä lehden sisältöön ja tyyliin, niin että voidaan puhua erilaisista kausista lehden historiassa, erityisesti Kai Laitisen ja Tuomas Anhavan kausia pidetään merkittävinä ja hedelmällisinä. Jarkko Laineen kaudella lehden linjaan alkoi kohdistua negatiivista kritiikkiä.

1990-luvulla lehti muutettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi aikakauskirjaksi. Vuonna 2003 lehden ulkoasua uudistettiin.

Nykyisin lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa ja sitä kustantaa Otavamedia (entinen Yhtyneet Kuvalehdet). Lehteä mainostetaan: "Lukijan ehtymätön aarreaitta Parnasso on sekä kirjallisuuden ammattilehti että korkeatasoinen lukemisto. Parnasso on hyödyllinen jokaiselle, joka kirjoittaa harrastuksekseen tai julkaisemisen tähden. Kotimaisen kirjallisuuden lisäksi Parnasso esittelee ulkomaisia kirjailijoita, tutustuttaa lukijansa klassikoihin. Seitsemän kertaa vuodessa kirjan verran lukemista."

Lehden päätoimittajat: Kaarlo Marjanen (1951-54), Lauri Viljanen (1954-56), Aatos Ojala (1957), Kai Laitinen (1958-65), Tuomas Anhava (1966-79), Juhani Salokannel (1980-86), Jarkko Laine (1987-2002), Juhani Rossi (2003-05), Jarmo Papinniemi (2005-12), Tarja Hurme (2012 - ).