Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Elämäkerrat, muistelmat ja henkilökuvat

(Elämäkertoja ja muistelmia myös sekalaissa, matkakirjoja lähetystyössä)

1 e. EARECKSON TADA, JONI: MATKA JATKUU. Karas-Sana 1987. 275 + kuvaliite. S. K2, takakannessa lievää kosteusvauriota, muuten hyvä kunto. Jatkoa vammautumisesta kertovalle kirjalle Joni (alkuteos 1976, suomennos 1977). Kirjaan perustuva elokuva valmistui 1979. Joni Eareckson on sittemmin julkaissut useita teoksia, mm. Hyvissä käsissä (1979), Oikeus elää, oikeus kuolla - itsemurha, eutanasia, kärsimys, armo (1993), Timantteja tomussa (1994), Jumala jota rakastan (2005). Hänet tunnetaan abortin ja eutanasian vastustajana.

2 e. GRAHAM, JOHN - SCHNEIDER, RICHARD: MUOVAA MINUT UUDEKSI. Menestyvän miehen tie todelliseen opetuslapseuteen. Päivä 1984. 171. N. K3, erittäin siisti. Entisen korvalääkärin, nykyisen plastiikkakirurgin kertomus. Englanninkielinen alkuteos ilmestyi 1983. Takannesta: "Jos jätän elämäni Jumalan käsiin, tuleeko minusta persoonaton nukke, kuoleeko persoonallisuuteni? John Grahamilla ei ollut aavistustakaan, millainen seikkailu alkoi hänen ensimmäisestä - pienestä ja lapsenomaisesta - askeleestaan uskon tiellä."

4 e. GRUBB, NORMAN: ESIRUKOILIJA REES HOWELLS. Kertomus Jumalalle eletystä elämästä. KKJMK 2004. 294. N. K3. "Kuinka vähäpätöisen hiilityöläisen usko ja rukoukset vaikuttivat toisen maailmansodan kulkuun?" Suomennos ilmestynyt aiemmin IOAA:n (International Orphans' Assistance Association) julkaisemana vuonna 1996. KKJM:n toinen painos vuonna 2011.

Myyty 6 e. GRUBB, N. P.: JUMALAN HULLU C. T. STUDD. Kaikille luoduille 1938. 336 + liitekuvasivut. S. Ns. K3, kansissa pientä kulumaa. Kannen sisäpuolella Vivamo-säätiön leima, esilehdellä Niilo Tuomenoksan nimikirjoitus.

Grubbin kirjoittama C. T. Studdin elämäkerta on vaikuttavimpia kristillisiä elämäkertoja. Studd (1860-1931) oli huippu-urheilija, monimiljonääri, yliopistotähti ja kahden maanosan uranuurtaja-lähetyssaarnaaja. Lupaavasta urheilu-urasta hän luopui Jeesuksen seuraamisen tähden ja ennen lähetyssaarnaajaksi lähtöä lahjoitti pois lähes koko omaisuutensa, suurelta osin Boothin pariskunnalle ja Pelastusarmeijalle. Kirjan on kirjoittanut C. T. Studdin vävy Norman P. Grubb; englanninkielinen alkuteos ilmestyi marraskuussa 1933. Teoksen suomensi seitsemännestä, vuonna 1936 ilmestyneestä englanninkielisestä painoksesta Kalle Korhonen. Suomennoksen toinen, korjattu painos ilmestyi vapaakirkollisen Päivä-kustantamon toimesta 1972 nimellä ”C. T. Studd, lähetyspioneeri”; seuraavat painokset Päivä 1989 (halpa pokkaripainos) ja Päivä 2000. Ainoastaan vuoden 1938 painoksessa kuvitus.

6 e. GRUBB, N. P.: JUMALAN HULLU C. T. STUDD. Kaikille luoduille 1938. 336 + liitekuvasivut. S. K3, esilehdellä kirjoitusta.

5 e. HEIKKILÄ, VÄINÖ: SITTENKIN SELVISIMME. Ari-Kustannus 2010. 2p. 256. Kuv. Skk. K3. Runsaasti kuvitettu omaelämäkerta. 110-111,
112-113, 114-115, 116-117, 118-119 

XXX JONZON, BENGT: PAAVO RUOTSALAINEN ja hänen uskonelämänsä. Tekijän luvalla suomentanut Sigfrid Sirenius, jumaluusopin tohtori. Wsoy 1937. 254. S. K2, runsaasti lyijykynämerkintöjä, muuten hyvä kunto. 29, 30, 69, 70, 71, 146-156, 203, 204, 205

4 e. OLAVI KARES KERTOO ELÄMÄSTÄÄN. Lapsuus ja nuoruus. Wsoy 1976. 506. Kuv. S. Kp. K3. Takakansi.

3 e. KARILAS, YRJÖ: SYTYTTÄVÄN SANOMAN MIES. Piirteitä Moodyn, suuren herätysliikkeen miehen elämästä ja julistuksesta. Kansan raamattuseuran säätiö 1960. 2p. 109. S. Kp. K3, kansipaperit kuluneet. "Moodyn elämäkertaa lukee kuin mielenkiintoista kertomuskirjaa. Evankeliumin sytyttävä voima puhuttelee siinä lukijaa." Tekijän lyhentämä laitos vuonna 1947 ilmestyneestä yli 300 sivuisesta elämäkerrasta Suuren herätyksen mies; alkuperäisestä laitoksesta ilmestyi yksi painos, lyhennetyn laitoksen painokset 1959 ja 1960.

2,70 e. KUHN, ISOBEL: ETSIMÄSSÄ. Päivä 1962. 206. S. K3, kansissa pientä kulumaa. Viidennestätoista englanninkielisestä painoksesta suomentanut Laina Vaismaa. 

2,70 e. KUHN, ISOBEL: ETSIMÄSSÄ. Päivä 1971. 2p. 206. S. K3. ”Uskovan kodin kasvatti, nuori Isobel Kuhn päätti katkaista suhteensa kristillisyyteen ja uskoa ainoastaan siihen, mitä voitiin tutkia ja kokeilla. Vanhempiensa kauhuksi hän lakkasi käymästä kirkossa ja upposi riehakkaaseen opiskelijaelämään. Pettymykset ja elämän tyhjyyden kokeminen veivät hänet kuitenkin itsemurhan partaalle... Tästä alkoi merkillinen etsintä, joka johti löytämisen iloon ja harvinaisen syvästi elettyyn elämään... Kirja kuuluu hengellisen kirjallisuuden klassikoihin." 10-11, 60-61, 62-63, 64-65, 66-67, 68-69, 106-107, 108-109

Isobel Kuhn (1901-1957) teki elämäntyönsä pääosin Lisu-heimon parissa Kiinan ja Burman raja-alueilla sekä Thaimaan pohjoisosassa. AREENALLA on persoonallinen kuvaus haastavasta työstä ja Jumalan johdatuksesta vaikeuksien keskellä. Elävästi kirjoitettu ETSIMÄSSÄ kertoo lähetystyötä edeltävästä ajasta, kun kristityn kodin kasvatti sanoutui irti lapsuusajan opetuksista, ryhtyi agnostikoksi ja yritti täyttää elämänsä tanssimisella, teatterilla ja seurustelulla. Sisäisen tyhjyyden kokeminen sai Isobelin kysymään Jumalan olemassaoloa ja etsimään todellista suhdetta Häneen. Jumala osoitti itsensä todeksi ja johti Isobelin "sumuisilta tasangoilta" siunatuille vuoripoluille - hän sai evankelistan kutsumuksen, kävi Moodyn perustaman raamattukoulun, ja lopulta - sille areenalle, missä hän sai olla todistamassa Jumalan tekoja Lisu-kansan parissa.
   kts. Kuhn, Isobel

7 e. KUORTTI, AATAMI: ALOITETTAVA ALUSTA. Sley [1972]. 217. N. K3. Teoksessa painovuotta ei mainittu, mutta luultavasti 1972. Runsas valokuvakuvitus sekä neljä karttasivua. Jatkoa Kuortin kirjaan Kirkossa, keskitysleirillä, korvessa (1964, neljäs painos 1989). 3, 4, 58.

1,50 e. LAPPALAINEN, KERTTU: VUODET TÄYNNÄ ELÄMÄÄ. Perussanoma 1990. 2p. 223. Skk. K3. Kerttu Lappalainen kertoo omasta ja miehensä elämästä, seurustelusta ja naimisiin menosta, avioliitosta, uskoontulosta ja sisäisistä kamppailuista. Erityisesti kuvataan jatkosodan aikaisia ja sen jälkeisiä jälleenrakentamisen vuosia. Kuvausta värittää Taunon vammautuminen - kirja alkaa haavoittumisesta Kannaksella elokuussa 1943 - ja siitä johtuva työkyvyttömyys. Vuonna 1947 Kerttu ja Tauno ovat kuuntelemassa Urho Muromaa ja suuttuvat tämän jyrkkyyteen - heidän mielestään uskonto on hyvä kohtuullisessa määrin, kunhan ei haittaa eikä häiritse normaalia huvittelua. Elämä muuttuu kun pariskunta kokee uskoontulon, ja Taunokin saa ahdistustensa keskelle Jumalan antaman rauhan.  

3 e. LAPPALAINEN, TARJA: URHEILUKIRURGI SAKARI ORAVA - MEILLÄ JA MAAILMALLA. Päivä 2010. 2p. 140. Skk. K4. Takakansi.

5 e. LARKIO, MAURI: IHMISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ. Sigfrid Sireniuksen elämäntyö ja keskeiset ajatukset. Wsoy 1978. 399. Kuv. S. K3.

6 e. LATVUS, SISKO: ERKKI LEMINEN, ARMON MATKAMIES. Karas-Sana 1994. 2p. 327. S. Kp. K3, erittäin siisti. 13, 14-15, 16-17, 18-19, 20-21, 83, 84-85, 125, 126-127, 177, 178-179, 180-181.

Uukuniemellä syntynyt luterilainen maallikkopuhuja Erkki Leminen (1922 - 1992) tuli tunnetuksi vahvasta ja persoonallisesta armon julistuksesta, jossa korostui ihmisen heikkous ja alamittaisuuden tunne ja toisaalta Jumalan hellittämätön, heikoistaan huolta pitävä armollisuus. Lemisen elämään mahtui monenlaisia vaiheita ja ajoittain kovaakin kamppailua omien uskonkäsitysten kanssa, mutta aina hänen julistuksensa perusvire oli terveesti evankeliumia korostava: ihminen tarvitsee Jeesuksen pelastajakseen ja auttajakseen. Sisko Latvuksen kirjoittama elämäkerta on valaiseva ja mielenkiintoinen kuvaus paitsi Lemisestä itsestään, myöskin lukuisten mm. Kansan Raamattuseuran työtä, uukuniemeläistä herätystä ja eri herätysliikkeiden julistajia koskevien viittausten ansiosta.   

3,30 e. LE JOLY, E.: ÄITI TERESAN SALAISUUS. Kirjapaja 1981. 3p. 209. S. Kp. K3. "Isä Le Joly oli Äiti Teresan perustaman järjestön hengellinen johtaja parin vuosikymmenen ajan... Äiti Teresan salaisuus on ensimmäinen ja ainoa kirja, joka on kirjoitettu Äiti Teresan omasta pyynnöstä."

4 e. LEHTONEN, ENSIO: YRÖ MÜLLER - RUKOUKSEN MIES. Kuva ja sana 1971. 4p. 173. Kuv. S. Kp. K3, muutama pieni lyijykynäalleviivaus. Piirroskuvitus. Samanniminen suppeampi elämäkertateos Mülleristä (1805-1898) ilmestyi suomenkielellä jo vuonna 1900, toinen painos 1901. Lehtosen toimittama elämäkerta ilmestyi 1939 (uusintapainokset 1944, 1955 ja 1971) ja Kristillisen kirja- ja musiikkikustannuksen julkaisemana 2000. Neljännen painoksen takakannesta:

"Yrjö Müller oli tavallinen ihminen sanonnan kaikkein paljastavimmassa merkityksessä; mutta mitä voikaan epätavallinen ihmeiden Jumala tehdä tavallisen ihmisen välityksellä! Kirjailija Ensio Lehtonen jätti jälkeensä laajan kirjallisen perinnön. Hänen noin seitsemästäkymmenestä teoksesta tämä kirja on ollut pidetyimpiä, innoittavampia, vaikuttavampia."

3 e. LEMINEN, ERKKI: EDVARD LÄHDENIEMI, JUMALAN PELTOMIES. Parikanniemisäätiö 1973. 2p. 98 + kuvaliite. N. K3. "Sihteeri Erkki Leminen on aikaisemminkin käsitellyt Helena Konttiseen ja uukuniemeläiseen herätysliikkeeseen liittyviä aiheita. Tässä kirjassa sihteeri Leminen kuvaa jälleen yhden tämän liikkeen keskeisen henkilön, maanviljelijä Edvard Lähdeniemen, kilvoitusta ja vaiheita. Ylpeästä talonisännästä tuli Herran palvelija, joka joutui nöyrtymään suuriin ahdistuksiin ja koettelemuksiin... Kirjaa lukiessa tuntuu kuin saisi viipyä uudistavan ja virvoittavan lähteen äärellä." Katso

3 e. LEMINEN, ERKKI: KAKSI VAELTAJAA. Niilo Tuomenoksan ja William Uotisen keskeisiä ajatuksia, koonnut ja henkilökuvat laatinut Erkki Leminen. Karas-Sana 1985. 155. S. Kp. K3, eln, kansipapereita teipillä vahvistettu. "Erkki Leminen on koonnut ystävänä kahden tunnetun julistajan ajatuksia ja sanomaa. Näillä kahdella julistajalla on ollut ratkaiseva merkitys sekä Erkki Lemisen omaan julistukseen että kirjalliseen tuotantoon. Heidän perusajatuksensa on Jumalan ääretön rakkaus ja anteeksiantamus, joka ei ole riippuvainen ihmisen hyvyydestä tai huonoudesta, vaan jonka ihminen saa ottaa vastaan lahjana elämänsä voimaksi." 82-83.

4 e. LEMINEN, ERKKI: ORPOJEN ÄITI. Lehtiä johtajatar Aura Latvuksen päiväkirjasta. 266 + liitekuv. N. K3. 128, 144-145

1,50 e. METSOLA, TUULIKKI: SILTA-ANNAN TUPA. Päivä 1978. 63. N. K3. Tosikertomus Ahvenanmaan vapaakirkollisen herätyksen alkuvaiheista, joissa Jumala voimakkaasti käytti Anna Simolinin (1825 – 1896) eli Silta-Annan rukouksia ja hänen pientä, sillan kupeessa sijaitsevaa tupaansa.

3 e. METSOLA, TUULIKKI: SAARISTON ÄITI TERESA. Sley 1987. 110. Kuv. S. Kp. K3. ”...näin on nimitetty Annie (Anni) Victorzonia. Houtskarin diakonissana Anni sai myötäelää saaristolaisten ilot ja surut... Koskettava ja innostava kertomus palveluun annetusta elämästä.”

3 e. MUGGERIDGE, MALCOM: RAKKAUDEN LÄHETTILÄS ÄITI TERESA. Kirjapaja 1979. 111. S. Kp. K3. Kirjapajan Arjen pyhimyksiä -sarja.

XXX PINOMAA, LENNART toim.: A. L. GULIN 1855 – 1925. Ristiinan rovastin seitsemän vuosikymmentä. Wsoy 1984

XXX PUHAKAINEN, AKSELI: SIUNAUSTEN TEILLÄ. Ristin Voitto 1949

6 e. RIUTTA, ULLA: KATSO MIKÄ AAMU. Mika Piiparisen elämä ja musiikki. Päivä 1985. 284 + kuvaliite. S. Kp. K3. Runsas kuvitus, mm. 64 sivuinen kuvaliite. Piiparisen kertomuksen pohjalta tallentuu inkeriläistä paikallishistoriaa, vapaakirkollisen herätyksen ja suomalaisen hengellisen musiikin historiaa. Ulla Riutan elävästi kirjaamana. Lue

5 e. ROBERTSON, EDWIN: DIETRICH BONHOEFFER. Elämä ja julistus. Karas-Sana 1979. 372. S. Kp. K3.

5 e. RÄMÄ, IIVARI: JUMALALLA ON AIKAA. Sanan palvelijana ja siirtolaisten pappina Ruotsissa vv. 1955-58. Suomen lähetysseura 1959. 121 + liitekuvasivut. S. K3. Siirtolaispappi kertoo Ruotsin suomalaisista - mm. Karjalan ja Inkerin pakolaisista 16, 17, 18-19, Värmlannin suomalaismetsistä 52-53, 54-55, 56-57, työ Ötebrossa, suomalaisten kesäjuhlista Kolsvassa, Närkes Bo:n paronin suomalaisilleen järjestämistä juhlista 96, työstä Göteborgissa 121 

6,50 e. SAARI, MAUNO: SAARNAAJA. Niilo Yli-Vainion taistelu, testamentti ja päiväkirjat. Wsoy 1983. 2p. 454. S. Kp. K3, eln. 

XXX SAARNIVAARA, UURAS: HE ELIVÄT JUMALAN VOIMASSA 

4 e. SARLIN, K.K.: ERÄS MEIDÄN AJAN PROFEETTA. Elämänkerta ja opetuksia, valoksi ja uskon vahvistukseksi kaidan tien vaeltajille muistiin kirjoitettu. Parikanniemen Orpokotiyhdistys 1989. 16p. 531. S. K2, elk, muutama alleviivaus ja merkintä, muuten hyvä ja siisti. Lue

6 e. SARLIN, K.K.: ERÄS MEIDÄN AJAN PROFEETTA. Helena Konttisen elämä, toiminta ja julistus. Suomen lähetysseura 1961. Yhdeksäs, uudistettu painos. 299. Kuv. S. K3. Lue

2 e. SARLIN, K.K.: ERÄS MEIDÄN AJAN PROFEETTA. Elämänkerta ja opetuksia, valoksi ja uskon vahvistukseksi kaidan tien vaeltajille muistiin kirjoitettu. Ensimmäinen osa. Tekijän kustannuksella 1920. 3p. 114. N. K3. s. 66

2 e. SCHLINK, M. BASILEA: ELÄMÄNI JUMALAN YHTEYDESSÄ. Omaelämäkerta 2. osa. Päivä 1971. 377. N. K3, eln. 

SEPPÄNEN, REINO: PETÄJÄN KYLJESTÄ REVÄISTY. Koonnut Leena Huhtaniemi. Uusi tie 1988. 190 + kuvaliite. Skk. K3, esilehdellä Vapaakirkon leima. 

4,50 e. SKI, MARTIN: T. B. BARRAT - HELLUNTAIAPOSTOLI. Ristin Voitto 1990. 375. S. Kp. K3.

6 e. SPINK, KATHRYN: ÄITI TERESA. Wsoy 1997. 306 + liitekuvasivut. Skk. * . K3. "Kathryn Spink seurasi Äiti Teresan lähetystyötä kolmentoista vuoden ajan. Hänen kirjoittamansa elämäkerta on ainoa jonka julkaisemiseen Äiti Teresa antoi suostumuksensa." 241, 242.

5 e. STÅHLBERG, ESTER: MATHILDA WREDE. Wsoy 1939. 456 + liitekuvasivut. S. K3. Joulupäivänä vuonna 1938 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Mathilda Wreden kuolemasta. Ester Ståhlberg oli luvannut ystävälleen Mathildalle että tulisi kirjoittamaan kirjan hänen elämänvaiheista ja vakaumuksestaan. Ståhlberg turvautui henkilökohtaisiin muistoihinsa ja lisäksi haastatteli Mathildan tuttavia, tutustui kirjeenvaihtoon ja teki useita matkoja halki Suomen, tuloksena elämäkerta. Kuvauksena Mathilda Wreden toiminnasta vankien hyväksi teoksella on erityinen paikkansa merkittävien suomalaisten elämäkertojen joukossa.

3 e. TARKKA, TOPI: SIGFRID SIRENIUS. Wsoy 1974. 211. Kuv. S. Kp. K3. Wsoy:n Legenda jo eläessään -sarjaa. Runsas kuvitus.

4 e. VIROLAINEN, ANTTI: KGB:N VARJOSSA. Evankelista Valentina Levosen muistelmat. Päivä 2001. 254. Skk. K3. Otteita kirjasta.

Myyty 6 e. VIROLAINEN ANTTI: TORPAN POIKA. Saarnaaja Arthur Kukkulan muistelmia. Tekijän kustantama 1989. 266 + kuvaliite. S. Kp. K5. Valokuvaliitteen lisäksi kaunis piirroskuvitus taiteilija Andrejew.

5 e. VIROLAINEN ANTTI: TORPAN POIKA. Saarnaaja Arthur Kukkulan muistelmia. Tekijän kustantama 1989. 266 + kuvaliite. S. Kp. K3, erittäin siisti. Valokuvaliitteen lisäksi kaunis piirroskuvitus taiteilija Andrejew.

2,50 e. WAHLROOS, HANNA-SISKO: JOKI VIRTAA YHÄ. Päivä 1981. 158. Kuv. Skk. K3. Vilho Rantasen (16.2.1899 – 7.7.1978 ) elämäkerta.

MATKAKIRJAT

2 e. RAPELI, TOIVO: VALTAMERTEN ÄÄRILTÄ. Sley 1960. 3p. 546. Kuv. S. K3, eln. Matkoja Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa.

5 e. RAPELI, TOIVO: SIPERIAN HAASTE. Kirjapaja 1977. 308.Kuv. S. Kp. K3. "Toivo Rapeli lähti ennakkoluulottomalle matkalle Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Sen hedelmänä syntyi uusi persoonallinen matkakirja... Rapeli kuvailee värikkäästi Siperian oloja, sen karua kaunista luontoa joka kätkee arvaamattomia rikkauksia, suurten kaupunkien nykytahtista elämää... Hän solmii tuttavuuksia paikallisiin asukkaisiin ja keskustelee heidän kanssaan mm. siitä, mitä on olla kristitty Neuvostoliitossa."

 

Kristillinen vapaus ei ole mikään elämän pohjoistuulilta suojattu ansarikasvi. Sitä ei hoideta vuorilla erakkomajassa, häijyistä kaukana, vaan siellä, missä tungeksivat monet ympärillämme. Mitä vapaammaksi Kristus sinut tekee, sitä sidotummaksi elämään ja palvelijan osaan tulet. Erkki Leminen, Kaksi vaeltajaa, s. 82

Vapaus, johon meidät on verellä lunastettu, on Kristukseen sidottua vapautta. Vapauden sitominen Kristukseen on sen elinehto, sen sydän, sen kaikki. Ilman Kristusta ei voi olla vapautta. Vain hänessä minulle avautuvat tiet ajassa ja tiet kirkkauteen. Vain hänessä olen avaralla. Hänessä varjellun niin, etteivät synnit eivätkä ihmiset minua sido. Hänessä varjellun myös niiltä kahleilta, joilla oma itseni minua jatkuvasti uhkaa. Erkki Leminen, Kaksi vaeltajaa, s. 83

William kävi kuoleman porteilla erään Israelin-matkan aikana. Hän jäi peruuttavan kuorma-auton ja seinän väliin. Häneltä murtui kylkiluita ja hänen oli jäätävä israelilaiseen sairaalaan moneksi viikoksi. Hän parani ihmeellisesti ja kertoi ymmärtäneensä, miksi hänen piti joutua onnettomuuteen: hän sai olla kirkastamassa Kristusta viereisessä vuoteessa maanneelle israelilaiselle hengelliselle opettajalle ja myös monille muille. Erkki Leminen, Kaksi vaeltajaa, s. 110