katso käytetyt lyhenteet ja tilausehdot 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viinipuun ja oksien yhteys on todella rukousyhteyttä. Osallistuessamme Kristuksen esirukoustehtävään olemme eniten Hänen kaltaisiaan ja pääsemme siunatuimmalla tavalla osallisiksi Hänen taivaallisen elämänsä kirkkaudesta. Hän ja me elämme aina rukoillaksemme.
  Kun saamme kokea yhteyttä Hänen kanssaan, niin meidän ei ole ainoastaan mahdollista rukoilla lakkaamatta, vaan tämä rukouselämämme on pyhintä ja ihaninta, mitä saamme maistaa Jumalan yhteydessä. Asumme Isän läheisyydessä esiripun sisäpuolella. Teemme, mitä Isä käskee, ja Isä tekee, mitä Poika pyytää.
  Jatkuva rukous on taivaallisen elämän maanpäällinen ilmaus ja sen elämän esimakua, jossa ei yöllä ja päivällä lakata veisaamasta Hänelle ylistystä ja kiitosta.
  "Herra, opeta meitä rukoilemaan."

Andrew Murray, Kristuksen kanssa rukouksen koulussa, s. 223

Meidän on kuitenkin ikäväksemme myönnettävä, että on ollut sellaisia, jotka ovat panneet suurta painoa hengellisille lahjoille, mutta jotka välistä ovat laiminlyöneet Hengen hedelmän. Niiden, jotka ovat liian pikaisia heitä arvostelemaan, on kuitenkin hyvä muistaa, että monien sukupolvien aikana ja monilla tahoin nykypäivinä on pantu melkein kaikki paino hedelmään ja käytännöllisesti katsoen ei mitään painoa lahjoille. Sellainen hedelmän korostaminen on yksipuolisuutta myöskin Raamatun omassa valossa - -

Uusi testamentti on ihmeellisen huolellisesti sovittanut yhteen nämä molemmat alueet, jotka kumpikin ovat hyvin tärkeitä puolia Pyhän Hengen toiminnassa. 1 Korinttolaiskirjeen 12:s luku lopettaa hengellisten armolahjojen käsittelynsä merkityksellisiin sanoihin: "Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja minä vielä osoitan teille verrattoman tien." Sitten seuraa rakkauden kuvaus - - . Jottei heiluri heilahtaisi liian kauas toiseen suuntaan sellaisen 1 Kor. 13 luvussa olleen rakkauden ihmeellisen ylistyslaulun jälkeen, alkaa kuitenkin 14:s luku yhtä merkityksellisillä sanoilla: "Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja."

Kaikissa näissä kolmessa raittiissa, kaunopuheisissa ja käytännöllisissä luvuissa ylläpidetään tasapainoa. Apostoli tähdentää ankarasti käytännöllisen pyhityksen tarvetta, jotta lahjoja voitaisiin käyttää hyödyksi.

Donald Gee, Hengen hedelmä, s. 9 - 10

Rukous, Ylistys, Palvonta

4 e. Carothers, Merlin: KIITOKSEN VOIMA. Päivä 1975. 218. N. K3, eln. "Merlin Carothersin ensimmäinen kirja KIITÄ SITTENKIN avasi monille uuden ulottuvuuden kristillisessä elämässä. KIITOKSEN VOIMA kertoo tuloksista, joita kiittäminen joka tilanteessa on tuottanut niille, jotka ovat uskaltaneet murtautua ulos ennakkoluuloisista asenteistaan. Ylistys muuttaa ennen muuta asenteet ja olosuhteet ja syventää hengellisen elämän iloa." Kuuluisan kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos. Alkuteos Power in Praise ilmestyi 1975. 

2,50 e. Carothers, Merlin: KIITOKSEN VOIMA. Päivä 1975. 2p. 218. S. Kp. K3, eln, yläreunassa lievä kosteushaitta.

1 e. Carothers, Merlin: TAIVASTA MAAN PÄÄLLE. Päivä 1977. 172. S. Kp. K2, ell.

7 e. ERASMUS ROTTERDAMILAINEN: RUKOUKSIA. Suomennos, johdanto ja selitykset Simo Heininen. Kirjapaja 2006. 117. N. K5. Kirjapajan Sapienta-sarja. 

"Erasmus Rotterdamilainen (1466-1536) oli aikansa johtava humanisti ja Kreikan ja Rooman kulttuurin tuntija. Hän oli myös merkittävä teologi ja ensimmäisen painetun Uuden testamentin kreikankielisen alkutekstin julkaisija. Erasmus arvosteli kirkon epäkohtia, mutta ei liittynyt Lutherin johtamaan uskonpuhdistukseen... Erasmus on useimmiten esitelty pilkkakirveenä ja Lutherin vastustajana. Hänen rukouksensa tuovat valoon toisen puolen." Erasmus oli katolisen kirkon kanssa eri mieltä mm. Raamatun kääntämisestä kansankielelle, hänen mielestään ihmisille olisi tullut suoda oikeus lukea Raamattua omalla kielellään. Parikymmentä vuotta Erasmuksen kuoleman jälkeen, vuonna 1559, katolinen kirkko sijoitti hänen teoksensa kiellettyjen kirkojen joukkoon. Osa rukouksista on aiemmin suomenkielellä julkaistu Mikael Agricolan kokoamassa rukouskirjassa. 

5 e. HALLESBY, O.: RUKOUKSEN MAAILMASTA. Wsoy 1973. 7p. 197. S. Kp. K3. "Professori Ole Hallesby (1879 - 1961) oli norjalainen teologi, herännäisjohtaja, hengellinen kirjailija ja sielunhoitaja, jonka julistus tunnetaan meilläkin kotoisena, luotettavana kristillisyytenä. Hallesbyn teoksista on käännetty suomeksi pitkälti toistakymmentä."

4 e. HALLESBY, O.: RUKOUKSEN MAAILMASTA. Wsoy 1970. 6p. 197. S. K3, esilehdellä Vapaakirkon leima.

4,50 e. HALLESBY, O.: RUKOUKSEN IHMEELLINEN MAAILMA. Perussanoma 1999. Kolmas uudistettu painos. 161. Skk. K3. 

"Rukouksen oikea lähtökohta on avuttomuus! Rukouksen salaisuus on viime kädessä rukouksen Henki. Näiden kahden tosiasian jännevälillä avautuu rukouksen ihmeellinen maailma... Raamatun opetusta rukouksesta on tuskin missään valotettu niin yksinkertaisen selkeästi ja sydämeenkäyvästi kuin tässä klassisessa Ole Hallesbyn teoksessa. Siitä ovat osoituksena yhä uudet painokset eri kielillä."
  1927 ilmestyneen norjankielisen teoksen suomennos ilmestyi 1930 nimellä Rukouksen maailmasta suomentanut Aune Krohn, toinen painos 1935, seitsemäs 1973. Uudistettu laitos Rukouksen ihmeellinen maailma (Krohnin suomennoksen nykyaikaistanut Reijo Huuskonen) 1989, toinen painos 1994, kolmas 1999. 

3 e. HILTUNEN, PAAVO: RUKOUS ON RAKKAUTTA. Päivä 1985. 237. N. K3, ell, muutama alleviivaus. "Rukous on iloa, lepoa ja rauhaa. Se ei ole sidottu aikaan, paikkaan tai tapaan. Eikä sinun tarvitse rukoilla otsa rypyssä tai jännittyneenä. Rukous on elävä suhde Jumalan kanssa. Se on rakkauden maailma, johon sinä voit tulla ja jossa Jumala odottaa sinua."

3 e. JOHNSON, LOIS WALFRID: RUKOUKSEN VAPAUTTAVA VOIMA. Kuva ja sana 1980. 160. N. K3, muutama jälki. Syöpään sairastuneen perheenäidin ja kirjailijan kirja rukouksen kautta mahdollistuvan luottamuksen ja läsnäolon merkityksestä epätoivon ja ahdistuksen voittamiseksi. "Lois Walfrid Johnson on valmistanut kirjan oman elämänkriisinsä pohjalta. Lukijalle teos tarjoaa matkan Jumalan hoitaviin, rakastaviin käsiin."

3 e. MUMFORD, BOB: YLISTYKSEN KAUTTA JUMALAN LÄSNÄOLOON. Lähetysnuoret 1982. 82. N. K3. Lue

XXX MURRAY, ANDREW: KRISTUKSEN KANSSA RUKOUKSEN KOULUSSA

1,50 e. ROSSI, JYRKI: RUKOILEVA OPETUSLAPSI. Uusi tie 1989. 125. N. K3.

1,50 e. SJÖBERG, KJELL: UUSI LAULU HERRALLE. Uusi Elämä 1987. 94. K3. 

1 e. WILKERSON, W. AUSTIN: PALVONTA HENGESSÄ. SYKR 1984. 51. N. K3. Englanninkielinen alkuteos ilmestynyt vuonna 1977.

Jumalan johdatus

Me estämme itseltämme todellisen johdatuksen seuraamalla omia toiveitamme, jotka peitämme näennäisellä kuuliaisuudella. Tuloksena on itsepetos ja todellisen johdatuksen torjuminen. Paras esimerkki tästä on Israelin kuningas Saul, joka omaa tahtoaan noudattaen kieltäytyi tottelemasta. Samuelin oli pakko sanoa hänelle: "Sillä tottelemattomuus (kapinallisuus) on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta" (1.Sam.15:23).
  Jumalallista johdatusta voivat saada kaikki Jumalan lapset, jotka pyytävät, että Jumala johdattaisi heitä, ja jotka alistavat itsensä Hänen, Johdattajan, käyttöön ja kieltäytyvät seuraamasta omia lihallisia himojaan.

(Mumford, Suunnitelma sinua varten, s. 32-33)

3 e. MUMFORD, BOB: SUUNNITELMA SINUA VARTEN. "Oppikirja" Jumalan johdatuksesta. Karisma-Kustannus 1984. 171. S. K3. 

Hengellinen sodankäynti, vapauttaminen ja demonologia

5 e. ENGELSVIKEN, TORMOD: VAPAAKSI PAHOLAISEN VALLASTA. Esipuhe Asser Stenbäck. Perussanoma 1994. 153. Skk. K3, muutama alleviivaus. "Demonit, riivaus, vapauttaminen – mistä on kysymys?" Perussanoman Raamattukirjasto nro 22. 14-15, 16-17, 18-19, 104-105, 106-107

M 6 e. ENGELSVIKEN, TORMOD: VAPAAKSI PAHOLAISEN VALLASTA. Esipuhe Asser Stenbäck. Perussanoma 1994. 153. Skk. K5. Perussanoman Raamattukirjasto nro 22.

4 e. DEARING, TREVOR: ULOS JEESUKSEN NIMESSÄ. Kuva ja Sana 1977. 126. N. K3. "Suomen televisio kertoi englantilaisesta valtionkirkon kirkkoherrasta, jonka seurakunnassa tapahtuu ihmeitä... Uudenlainen puheenvuoro yliluonnollisia ihmeitä käsittelevään keskusteluun."

3 e. HAAVISTO, OSMO: VALKEUDEN VOITTO. Ari 1977. 79. N. K3. Takakannesta: "Yleensä kristityt kyllä ymmärtävät, että Jumala on kaikkivaltias ja näin ollen kaiken yläpuolella. Mutta he saattavat silti kokea pahojen henkien ahdistusta ja valittaa... Haavisto osoittaa tässä kirjassa, että jos Kristuksen oma käsittää asiat oikein, hän on varmasti oleva voittaja. Kristus, maailman valkeus, asuu seuraajissaan... Pahat henget ovat pimeyden henkiä, joiden täytyy väistyä valon tieltä."

6 e. McALL, KENNETH: SIDOTAANKO KOHTALOASI RAJAN TAKAA? Kuva ja sana 1985. 107. N. K3. Ongelmallisia ja ilmeisen vääriäkin tulkintoja sisältävä kirja sisältää mielenkiintoista aineistoa. Olennaisilta osiltaan kirjan tapaukset ovat todistus Jeesuksen veren ja kristittyjen rukouksen voimasta taistelussa ihmisten ja paikkojen vapautumiseksi henkivaltojen sidoksista. Takakannesta:

"Vain perehtymällä kirjan sisältöön voi käsittää miksi tunnettu suomalainen sielunhoitaja ja ihmisten auttaja suosittelee tätä kristillisen kirjallisuuden epätavallisinta teosta lämpimästi monien luettavaksi... Kiroukset, anteeksiantamattomuuden kahleet ja monet muut tekijät katkeavat kuitenkin siinä siunauksen liitossa, joka koetaan Kristuksen ja kristillisen seurakunnan todellisuudessa." 
  Tohtori Erik Ewalds kirjan esipuheessa: "...terveyden ja sairauden käsitteet ovat laajat ja kattavat syvyyksiä, joita ei ole haluttu tunnustaa ja joihin ei myöskään ole mielellään kajottu... Kuulumme ihmiskunnan näkymättömään verkostoon, jossa terveys ja sairaus, syyllisyys ja viattomuus, kietoutuvat toisiinsa tuhannella ja yhdellä tavalla. Niinpä McAll huomaakin, että sairaus ei ole oikeastaan yhden ihmisen vaiva, vaan tarkastelun kohteeksi on otettava kokonainen sukupuu jos haluaa ymmärtää vaivan todellista laatua."

XXX McAlister, W. Robert: DEMONIT JA NIISTÄ VAPAUTUMINEN. Ristin Voitto 1977. 116. N. K3, erittäin siisti. Ristin Voiton taskukirjat nro 20.

5 e. NILSSON, STEN: VAPAUTA MINUN KANSANI. Pergamon 1982. 101. N. K4, esilehdellä leima. Uskovakin saattaa tarvita vapautumista esimerkiksi masennuksen hengestä. Toisaalta pitää erottaa lihan ja paholaisen tuoma kiusa - kaikki ei korjaudu nuhtelemalla vihollista. Nilssonin tasapainoista linjaa etsivää opetusta uskovan auktoriteetista ja vapautustoiminnasta. Kansikuvassa Lennart Segerstrålen "Syntinen ja uusi luomus".

M 5 e. WARNER, TIMOTHY M.: TAISTELURUKOUS. Hengellisen sodankäynnin opas. Ristin Voitto 1994. 168. N. K3.

Karismaattisuus, Pyhä Henki, Armolahjat, Ihmeparantuminen

M 6 e. BENNET, D. J.: AAMULLA KELLO 9. Ristin Voitto 1972. 2p. 279. S. Kp. K4. Englanninkielinen alkuteos ilmestyi 1970.

AAMULLA KELLO 9 on karismaattisen liikkeen klassikkoja. Kuvaus Pyhän Hengen voimasta joka murtaa keinotekoiset rajat ja saa eri piireistä tulevat kristityt toimimaan yhdessä. Bennet oli kunnioitettu episkopaalisen kirkon pappi ja menestyvän seurakunnan kirkkoherra, joka vaaransi uransa ja asemansa sekaantuessaan kielilläpuhumiseen ja ihmeisiin. Vuonna 1960 USA:n tärkeimmät tiedotusvälineet esittelivät Van Nuysin Pyhän Markuksen seurakunnassa Kaliforniassa tapahtunutta mullistusta. Vanhoillinen episkopaalinen kirkko yritti vaientaa tapahtumat ja Bennet sai siirron toiseen seurakuntaan, mutta aaltoa ei voinut enää pysäyttää.

M 3 e. BENNET, D. J.: AAMULLA KELLO 9. Ristin Voitto 1980. 2p. 279. N. K3. Kirjassa erheellisesti ilmoitettu että toinen painos. Ensimmäinen ja toinen painos ilmestyivät 1972. Kyseessä suomennoksen kolmas painos. Takakansi.

2,50 e. BENNET, D. J.: AAMULLA KELLO 9. Ristin Voitto 1980. 2p. 279. N. K3, hieman kulunut mutta siisti.

2 e. BERNSPÅNG, ERIK: ARMOLAHJAT JA HENGEN HEDELMÄT. Kuva ja Sana 1975. 112. N. K3, eln. 

5 e. BEVINGTON, G. C.: USKON JA RUKOUKSEN VOIMALLA. Ristin Voitto 1981. 3p. 247. S. K3. Suomentanut Tapio Nousiainen. s. 6-7

4 e. BUNTAIN, MARK: IHMEIDEN KEHÄSSÄ. Kuva ja sana 1981. 118. N. K3, eln, erittäin siisti.

4 e. GEE, DONALD: HENGEN LAHJOISTA. Ristin Voitto 1945. 2p. 120. N. K3, selkää liimattu. Sisältö: Henkilökohtainen todistukseni helluntaista, Viisauden sanat, Tiedon sanat, Uskon lahja, Terveeksitekemisen lahjat, Voimatekojen lahja, Profetoimisen lahja, Henkien eroittamisen lahja, Kielilläpuhumisen lahja, Kielten selittämisen lahja, Pyhitys ja armolahjat.

5 e. GEE, DONALD: HENGEN LAHJOISTA. Ristin Voitto 1963. 3p. 130. N. K3. Kirjan neljäs painos ilmestyi 1975.

7 e. GEE, DONALD: JUMALAN JOHDATUS. Tutkielma Raamatun sanan valossa. Ristin Voitto 1948. 92. HENGEN HEDELMÄ. Raamatuntutkisteluja. Ristin Voitto 1948. 96. YS. S. K3. Kustantajan yhteissidos. Otteita.

4,50 e. HALLESBY - ERIKSSON - TUOMENOKSA: PARANTUMISEN IHME. Kuva ja Sana 1948. 101. N. K2, kansissa kulumaa, muutama alleviivaus. Kolmen kirjoittajan puheenvuorot karismaattisuudesta - sen merkittävyydestä, jopa välttämättömyydestä - 1940-luvulla. Professori Ole Hallesby: "Sairaus ja parantaminen Jumalan sanan avulla", lääkäri, tohtori Helena Eriksson: "Parantaminen uskon kautta", pastori Niilo Tuomenoksa: "Parantumisia tapahtuu". Kirjoittajat etsivät Raamatun vastausta kärsimyksen, sairauden ja terveyden kysymykseen. Kirjassa viitataan kirkon historiassa ja nykykristittyjen kokemuksissa tapahtuneisiin yliluonnollisiin parantumisiin. Erikssonin kirjoitus on aiemmin julkaistu Ruotsin kirkon diakonissalaitoksen julkaisussa. s. 49, kts. myös otteita kirjasta

M 3,50 e. HICKS, TOMMY: JEESUS-NIMEN ATOMIVOIMA USKOVILLE. Kuva ja sana 1955. 2p. 96. S. Kp. K3.

2 e. HICKS, TOMMY: JEESUS-NIMEN ATOMIVOIMA USKOVILLE. Kuva ja sana 1955. 96. N. K3, hivenen nuhraantunut.

3,50 e. HICKS, TOMMY: MAASTA MAAHAN JEESUKSEN NIMESSÄ. Kuva ja sana 1956. 72. Kuv. N. K3. Suomentanut ja Tommy Hicksin esittelyn kirjoittanut Kaleva Saloranta. 

4,50 e. HICKS, TOMMY: USKON SAARNA. Tohtori Tommy Hicksin evankelioimisristiretkellä 1956 pitämiä saarnoja. Kuva ja sana 1956. 100. Kuv. S. Kp. K3. 

6,50 e. HILTUNEN, PAAVO: TAKAISIN HELLUNTAIHIN. Nuorten todistus 1959. 100. S. Kp. K3. Takakansi. Sivut 36-37, 46-47, 98-99.

6,50 e. HILTUNEN, PAAVO: TAKAISIN HELLUNTAIHIN. Nuorten todistus 1959. 100. N. K3, erittäin siisti.

4,50 e. HILTUNEN, PAAVO: TAKAISIN HELLUNTAIHIN. Nuorten todistus 1959. 100. S. K3, eln.

XXX HORTON, STANLEY M.: MITÄ RAAMATTU SANOO PYHÄSTÄ HENGESTÄ

4 e. KUHLMAN, KATHRYN: HEIKKOA HÄN HOIVAA. Kuva ja sana 1976. 2p. 101. Kuv. N. K3, erittäin siisti, eln.

3 e. KUHLMAN, KATHRYN: HEIKKOA HÄN HOIVAA. Kathryn Kuhlmanin testamentti vain suomalaisille. Kuva ja sana 1976. 2p. 101. Kuv. N. K2, muuten siisti ja hyväkuntoinen mutta kantta teipattu. "Kathryn Kuhlmanin henkilökohtaisin valtuuksin koottu ja julkaistu kokoelma puheita ja esitelmiä... Kirja koostuu tekstistä, jonka Kuhlman valmisti suomalaista kustantajaa varten... Muotokuvan kunnioitetusta kristitystä, hänen taisteluistaan ja voitoistaan, piirtää kirjan alussa toimittaja Leo Meller. Loppulauseena on Frank Mangsin ajatelmia Kathryn Kuhlmanin elämäntyön kohdalla." 

M 4 e. KUHLMAN, KATHRYN: SINULLE JOKA JÄIT JÄLKEENI. Kuva ja sana 1977. 117. N. K3, eln."Kathryn Kuhlmanin henkilökohtaisin valtuuksin koottu ja julkaistu kokoelma puheita ja esitelmiä. -- sisältää sellaista julistusta, jota Kathryn Kuhlman erinäisistä syistä ei halunnut päästää julkisuuteen elämänsä aikana. Kirja sekä lohduttaa että varoittaa. Se on lämmin, herkkä, totuudellinen." 

5 e. KUHLMAN, KATHRYN - MELLER, LEO - SCHULGIN, MARIA: RAPORTTI IHMEESTÄ. Kuva ja sana 1975, 164. Kuv. N. K3, ell. "Tämä kirja on ensimmäinen laatuaan maailmassa siinä mielessä, että milloinkaan ei Kathryn Kuhlman ole sallinut julkaista opetussaarnojaan painetussa asussa millään kielellä. Tämä suomenkielinen painos Kathryn Kuhlmanin sydämellistä julistusta on ensimmäinen laatuaan... Tämä kirja on ensimmäinen laatuaan Suomessa siinä mielessä, että siinä raportoidut ihmeet ovat tapahtuneet meille suomalaisille... Tässä he kertovat omakohtaisesti Maria Schulginille ihmeestään. Teoksen kokoojana on Leo Meller."

4 e. KUUSINEN, JORMA: HENKI TEKEE ELÄVÄKSI. Päivä 2004. 192. Skk. K3, erittäin siisti. 

Jorma Kuusinen "haluaa kirjallaan rohkaista seurakuntalaisia ja koko seurakuntaa uudistuvaan uskonelämään ja dynaamiseen ilosanoman julistamiseen Pyhässä Hengessä... Vahvasti Raamattuun pohjautuva esitys innostaa tavoittelemaan Jumalan ikuisia rikkauksia ja antamaan sijaa Pyhän Hengen toiminnalle arjessa... Jorma Kuusinen on Suomen Vapaakirkon entinen kirkkokunnanjohtaja. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet seuraavat teokset: Kestääkö uskosi? (1970), Menkää häntä vastaan (1979), Jatkuvan herätyksen salaisuus (1981) ja Pakkalan poika pyhällä alttarilla (2000)." 

3,30 e. LARSSON, JOHN: KOKONAAN HENGEN VALTAAMA MIES. Suomen Pelastusarmeijan Säätiö 2001. 120. N. K3, erittäin siisti. "Vaikka Jeesus oli Jumalan Poika, hän oli samalla myös 'todellinen ja oikea ihminen'. Sekä Jeesuksella että meillä on inhimillinen luonne. Mutta yhteistä on vieläkin enemmän. Pyhän Hengen läsnäolon ja voiman kokeminen on meille yhteistä... Hengen liekki valtaa meidät katsellessamme Jeesusta - Kokonaan Hengen valtaamaa Miestä - ja me näemmä hänen voimansa ja kauneutensa."

3 e. LARSSON, ROGER: AIKA KUUNNELLA. Uusi Elämä 2007. 219. Skk. K3. "Vain Hengen puhe ja ilmestys voi johdattaa oikeaan maallistuneessa ja sekavassa ajassa, jossa apatia ja välinpitämättömyys leviää myös uskovien keskuudessa... Larssonin intohimona on ennen kaikkea toimia terveen hengellisyyden hyväksi. Hän haluaa nähdä kirkon, joka kääntyy takaisin alkuperäiseen kutsuunsa ja josta tulee hengellinen voima yhteiskunnassa, joka on särkymässä."

2 e. LARSSON, ROGER: HÄN ON TÄÄLLÄ TÄNÄÄN! Kuva ja sana 1989. 63. N. K3. "Roger Larsson ja hänen suomalainen kustantajansa ovat yhteisvoimin valmistaneet tämän kirjan yhtä ainoata päämäärää palvelemaan - jotta sinun elämäsi muuttuisi. Paremmaksi - terveemmäksi - Pyhän Hengen voimassa!"

XXX LIM, DAVID: MITÄ RAAMATTU SANOO ARMOLAHJOISTA

XXX MELLER, LEO

4 e. MEURONEN, HELJÄ toim.: NIILO YLI-VAINIO JA IHMEET. Kuva ja Sana 1978. 2p. 150 + kuvaliite. N. K3, kansissa luonnollista kulumaa. "Uusi herätys koskettaa Suomea... Niilo Yli-Vainio ja ihmeet on syntynyt Yli-Vainion itsensä ja toimittaja Heljä Meurosen yhteistyönä. Kirja ei olisi voinut ilmestyä aikaisemmin - mutta nyt sen täytyy ilmestyä. Nyt tarvitaan rehellistä, avointa, kokonaista kuvaa tapahtuvasta... Lisäksi sanovat sanansa ilmiön kanssa myönteisesti ja kielteisesti askartelevat huomioitsijat lääkäreitä ja piispoja myöten. Paranemisihmeen kokeneet todistavat. Ja Niilo Yli-Vainio julistaa: hänen parhaimpia saarnojansa viime kuukausien kokoustapahtumista on luettavissa tässä kirjassa."

2,50 e. NILSSON, TORSTEN: HENKIKASTE JA KIELILLÄPUHUMINEN. Raamatussa, kirkkohistoriassa ja nykyajassa. Kirjaneliö 1972. 128. N. K3. ”Miten henkikastetta ja kielilläpuhumista on arvosteltava Raamatusta käsin? Onko vastaavanlaisia ilmiöitä esiintynyt aiemmin kirkon historiassa? Kirjansa lopussa Nilsson tarkastelee kriittisesti eräitä viimeksi kuluneina vuosikymmeninä vaikuttaneita hengellisiä liikkeitä. Hänen arviointinsa herättänevät meilläkin keskustelua.” Virikekirjat 3.

4 e. NOUSIAINEN, TAPIO: TÄYTTYVÄ LUPAUS. Päivä - . 220. S. Kp. K3. "Uskontunnustuksessa toistetaan jatkuvasti: Minä uskon Pyhään Henkeen... Nousiainen asettaa lukijansa tarkalle tilille tästä tunnustuksesta... Selkeää ja vakaumuksellista opetusta Pyhästä Hengestä kokemuksen, mutta ennen muuta Raamatun perustuksella." Ei painovuotta, mutta on 1970-luvun alusta, luultavasti 1971.

6 e. OLSEN, PEDER: RUKOUKSELLA PARANTAMINEN. Suomen lähetysseura 1951. 189. N. K3.

2 e. OSTEEN, DODIE: PARANIN SYÖVÄSTÄ. Uskon Sana 1992. 73. N. K4.

6 e. PEKKI, VEIKKO: TÄYNNÄ ILOA JA PYHÄÄ HENKEÄ. Kristityn profeetallinen kutsumus. Aika 1998. 196. N. K5. "Pekki käsittää profeetallisuuden laajasti ja monipuolisesti. Se liittyy paitsi armolahjoihin ja hengelliseen virkaan myös - ja ennen kaikkea - kokonaisvaltaiseen elävään kristilliseen vaellukseen. Uudessa testamentissa se näkyi reaaliaikaisena yhteytenä ja kanssakäymisenä Pyhän Hengen kanssa. Pekki käsittelee sanomansa valossa mm. sellaisia aina ajankohtaisia aiheita kuin pelastus, Jumalan johdatus ja ylistyksen arvo hengellisessä elämässä."

3 e. ROBERTSON, PAT - BUCKINGHAM, JAMIE: JULISTAKAA SE KATOILTA. Ristin Voitto 1974. 306. S. K3. 1960-luvun "karismaattisen herätyksen" klassikkokertomuksia, kuvaus Christian Broadcasting Networkin (kristillinen radio- ja televisioverkosto CBN) synnystä. s. 20-21, 22-23

6 e. ROKKA, JUKKA: KUUDES AISTI. Näkyjen ja ilmestysten maailmaa. Kuva ja Sana 1962. 2p. 206. S. K3. Hengellisesti aistittavan näkymättömän maailman todellisuudesta. Kirja kertaa näkyjen ja ilmestysten maailmaa Raamatusta ja kirkkohistoriasta, mutta tallentaa myös nykypäivän uskovien kertomuksia. Rokka kertoo omistakin kokemuksistaan ja saamistaan profetioista muun muassa Suomen kohtaloa koskien. Lopussa "Raamatun tutkistelua enkelimaailmasta ym." (henkimaailman toimintaa koskevien raamatunkohtien luettelo). 122-123, 198-199

2,50 e. ROKKA, JUKKA: TAIVAAN VALTA MAAN PÄÄLLÄ. Kuva ja Sana 1983. 99. N. K3. "Mitä tapahtuisikaan, jos Jumalan valtakunta olisi maan päällä toiminnassa samanlaisessa rakennelmassa kuin kotisuomalaiset valtioneuvoston ministeriöt? Jukka Rokka tässä rohkeassa kirjassa väittää että juuri näin Jumalan valta toteutuu... Tekijä rakentaa rohkean ja uusia ajatuksia avaavan näkökulman Jumalan todellisuuteen."

XXX SAARI, MAUNO: SAARNAAJA. Niilo Yli-Vainion taistelu, testamentti ja päiväkirjat.

3 e. SAARNIVAARA, UURAS: AALTO ON JO LIIKKEELLÄ. Karismaattinen liike historian ja Raamatun valossa. Ev.lut. Herätysseura 1974. 127. N. K3, erittäin siisti. "Puheenvuoro käynnissä olevaan keskusteluun."

2,50 e. SAARNIVAARA, UURAS: AALTO ON JO LIIKKEELLÄ. Karismaattinen liike historian ja Raamatun valossa. Ev.lut.Herätysseura 1974. 127. N. K3.

3,50 e. SANTALA, RISTO: ARMOLAHJOISTA ARMON TASOLTA. Karas-Sana 1977. 88. N. K3.

5 e. SANTALA, RISTO: ARMOLAHJOISTA ARMON TASOLTA. Kuva ja Sana 2005. Kolmas, uudistettu painos. 95. N. K4. Ensimmäinen painos ilmestynyt 1977, toinen 1978. Takakansi

6 e. SHERRILL, J. L.: HE PUHUVAT UUSILLA KIELILLÄ. Ristin Voitto 1969. 203. N. K4. Sherrill kokoaa yhteen ja kommentoi Raamatusta ja historiasta poimittuja tapauksia, sekä selostaa aikalaistensa ja omia kokemuksiaan Pyhän Hengen kasteesta ja Hengellä täyttymisestä, sekä täyteyttä seuraavista merkeistä. Alkaessaan tutkia aihetta John L. Sherrill suhtautui epäillen ihmeisiin ja Pyhän Hengen ilmiöihin – kunnes itse koki Pyhän Hengen kasteen. Pyhän Hengen työtä korostavan karismaattisen kirjallisuuden klassikko ensimmäisenä suomen kielisenä painoksena.

8 e. SHERRILL, J. L.: HE PUHUVAT UUSILLA KIELILLÄ. Ristin Voitto 1969. 203. S. Kp. K4.

XXX SHERRILL, J. L.: HE PUHUVAT UUSILLA KIELILLÄ. Ristin Voitto 1983. 2p. 202. N. K3. RV:n taskukirjat "John L. Sherrill on amerikkalainen lehtimies, joka päätti kuusikymmenluvulla tutkia kielilläpuhumisilmiön perusteellisesti. Hän suhtautui epäillen ihmeisiin ja halusi varmoja todisteita. Sherill keräsi aineistoa maallikkojen ja teologien kodeista, pölyisistä kirjastoista ja meluisista rukouskokouksista. Hän muun muassa nauhoitti suuret määrät kielilläpuhumista ja tavallista 'siansaksaa' ja tutkitutti materiaalin kielitieteilijöillä... Ainutlaatuisen kirjasta tekee Sherrillin avoin kertomus omista elämyksistään tutkimustyön edistyessä." RV:n taskukirja 43.

1,50 e. SJÖBERG, STANLEY: TULEVAISUUS KUULUU SINULLE! Kuva ja Sana 1982. 102. N. K3, kansissa luonnollista kulumaa, esilehdellä Vapaakirkon leima.

7 e. SUOJALA, ESA: PALVELE PYHILLÄ ARMOLAHJOILLA. Päivä 2001. 240. S. KK. K3, ell, erittäin siisti.

4 e. TORREY, R. A.: PYHÄN HENGEN KASTE. Päivä 1964. 78. S. Kp. K3, ell, muutamia alleviivauksia.

4 e. VALTONEN, OLLI: RAKKAUS YLLÄTTI MINUT. Välähdyksiä karismaattisesta liikkeestä. Karas 1980. 117. N. K4. Luterilaisen papin omakohtainen selostus ennakkoluulojen murtumisesta ja vapauttavan rakkauden löytymisestä.

2,50 e. VALTONEN, OLLI: TUULET TULEVAT. Rukous-Kustannus 1994. 185. N. K3.

3 e. WHITE, ANNE S.: KOKONAAN TERVEEKSI. Suuren Parantajan palveluksessa. Karas-Sana 1981. 154. N. K3. Englanninkielinen alkuteos Healing Adventure ilmestynyt 1969. Erik Ewalds: "Ihminen on hengen, sielun ja ruumiin muodostama kokonaisuus. Paranemiseen sisältyy tämän vuoksi enemmän kuin pelkkä ruumiillinen terveys... Tämä kirja avaa asiallisesti ja innostavasti monia mielenkiintoisia näkökulmia siihen tosiasiaan, että Jumala haluaa ja voi parantaa... Suosittelen kirjaa mielelläni juuri siksi, että se korostaa koko ihmisen paranemisen tärkeyttä ja on erittäin seurakuntakeskeinen."

XXX WISLÖFF, FREDRIK: MINÄ USKON PYHÄÄN HENKEEN

3,50 e. YLI-VAINIO, NIILO: VOIMAN SALAISUUS. Ristin Voitto 1978. Toinen, lisätty painos. 117. N. K3, erittäin siisti. Pyhän Hengen toiminnasta Hengellä täyttyneiden elämässä: henkikasteesta, sen tarpeesta ja merkityksestä Raamatun mukaan ja tänä päivänä.

Torontolaisuus, Menestysteologia

3 e. ARNOTT, JOHN: ISÄN SIUNAUS. Totuus Torontosta. Johdanto ja yhteenveto Seppo Pehkonen. Kuva ja Sana 1996. 303. N. K3. 

3 e. CHEVREAU, GUY: SATEET TULEVAT. Toronton siunaus - kokemuksia herätyksestä ja Hengen voimavaikutuksista. Aika 1995. 252. N. K3. 

3,50 e. HILTUNEN, PAAVO: SUPER-USKOVAT. Uusi tie 1986. 223. N. K3. ”Tämä kirja kuuluu jokaisen valvovan kristityn lukemistoon.” Paavo Hiltusen raportti ja kannanotto menestysteologiaan. Kirjalla on ansionsa tärkeänä, vakavana ja ajatuksia herättävänä puheenvuorona, vaikkakin Hiltunen tuntuu paikoitellen sortuvan ylireagointiin.

2,50 e. NIKKANEN, PENTTI: VIRVOITUKSESTA HERÄTYKSEEN. Päivä 1995. 206. Kuv. N. K3. "Raportti Suomessa vaikuttavasta ns. nauruherätyksestä. Tämä myös Toronton siunauksen nimellä tunnettu hengellinen liikehdintä on puhuttanut suomalaisia jo pitkään... Kasvatustieteiden tohtori Pentti Nikkanen on Jyväskykän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen erikoistutkija, hän toimii dosenttina Oulun ja Tamperaan yliopistoissa ja tutkii oppivaa organisaatiota. Hän on omakohtaisesti mukana seurakunnassaan vaikuttavassa hengenuudistuksessa."

3 e. SPRINGER, KEVIN - WIMBER, JOHN: KOLMAS AALTO. Päivä 1990. 255. Skk. K3, eln. Takakannesta: "Ensin tuli helluntailaisuus, sitten karismaattisuus, nyt puhutaan 'kolmannesta aallosta'. Armolahjat ovat toimineet kaikissa näissä, mutta silti voidaan puhua erilaisista painotuksista." 16 henkilöä kertoo Springerin toimittamassa teoksessa kokemuksistaan "kolmannen aallon harjalla". Kirjan painotus on erittäin "torontolainen". Alku- ja loppusanat John Wimber, jonka palvelutehtävän kautta ns. Toronton siunaus lähti liikkeelle.  

2,50 e. WARNER, BOB: SIUNAUKSIA YLHÄÄLTÄ. Genesis-kirjat 1995. 188. N. K3. "Mukaansatempaava selvitys maailmanlaajuisesta Pyhän Hengen vuodatuksesta, jota nimitetään 'Toronton siunaukseksi'. Erittäin ajankohtainen kirja suomalaisille kristityille." 

4 e. WIMBER, JOHN - SPRINGER, JOHN: IHMEET JA MERKIT. Voimaevankeliointi nykyajan seurakunnassa. Päivä 1987. 218. N. K3.

Vielä ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla henkien karkottamisesta ei syntynyt kirkkoon minkäänlaista instituutiota. Periaatteessa jokainen kristitty saattoi tarvittaessa karkottaa pahoja henkiä, minkä kirkkoisät usein mainitsevatkin. Ei kestänyt kuitenkaan kauaa, ennen kuin tilanne muuttui. 
   Aiheemme käsittely laajenisi liikaa, jos alkaisimme käydä läpi niitä kirkon historian vaiheita, jotka johtivat siihen, että henkien karkottamisesta tuli vähitellen yhä mahtavampia monimutkaisempia rituaaleja sisältävä toimitus. Pahan hengen karkottamisessa otettiin avuksi mm. öljyä, vihkivettä, koskettamisia, puhaltamisia, ristinmerkin tekemisiä ja tuhkaa. Asiat, jotka alunperin luultavasti tarkoitettiin vertauskuvallisiksi, saivat yhä taianomaisempia merkityksiä.
   Kuitenkin sekin säilyi, mikä pahojen henkien karkottamisessa on olennaisinta ja ratkaisevaa: Raamatun tekstien lukeminen, rukous ja pahalle hengelle annettu käsky poistua riivatuista. Käsky annettiin Jeesuksen nimessä.
   Jo noin 250-luvulla vanhakatolisen kirkon hierarkiseen järjestykseen kuului eksorsistin virka. Tämän viran merkitys korostui, koska eksorsismi alettiin säännöllisesti liittää kasteen yhteyteen. -- . Tietenkään kaikki kasteelle aikovat eivät olleet sanan varsinaisessa mielessä riivattuja. Syynä käytäntöön oli, että kaikkien kastamattomien ajateltiin olevan pahojen henkien ulottuvilla ja valtapiirissä, mistä syystä eksorsismi oli välttämätön. Jos joku kasteoppilaista oli pahan hengen vallassa -- häntä ei kastettu, ennen kuin paha henki oli hänestä eksorsismissa karkotettu.

Engelsviken, Vapaaksi paholaisen vallasta, s. 109

Ongelmia ja ristiriitoja voi syntyä erityisesti, kun kristinusko ja lääketieteellinen tietämys kohtaavat. Ristiriidat voivat tietenkin johtua useista eri syistä, mutta tavallisimmin käy niin, että joko lääketiede tai teologia ylittää sille kuuluvat rajat.
   Ylitys tapahtuu, kun lääketiede tahtoo antaa vastauksen kysymykseen, onko pahoja henkiä olemassa ja voiko riivauksia esiintyä. Kun tiedemiehet antavat lausuntoja tällaisista asioista, he eivät tietenkään voi tehdä sitä tiedemiehinä vaan uskovina (tai epäilevinä) yksityisinä ihmisinä.
   Kristityt voivat myös ylittää Raamatun ja ilmoituksen rajat ja pyrkiä toimimaan tieteen ja järjen alueella antamalla "yliluonnollisia" selityksiä ja parannuskeinoja asioihin, joissa lääketieteellinen selitys ja lääkitys olisivat paras ratkaisu. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö "luonnollisella" ja "tieteellisellä" olisi mitään yhteyttä kristinuskon kanssa tai että "luonnollisen" ja "yliluonnollisen" välillä olisi tarkka raja. Tarkoituksena on korostaa, ettei "uskonnollisia" selityksiä tule käyttää niin, että ne korvaisivat tai sulkisivat pois lääketieteelliset näkökohdat tai apuvälineet.
   Olemme havainneet, että kun ihminen joutuu yhden tai useamman pahan hengen valtaamaksi, siitä on aina seurauksena uhrin sielunelämän vahingoittuminen ja järkkyminen. On tietenkin totta, että nämä psyykkiset häiriöt ovat vain osa riivaustilan kokonaisuutta. Mutta juuri siitä syystä, että niitä esiintyy, tilannetta on tarkasteltava myös psykiatrian kannalta, joka on juuri se lääketieteen ala, joka on perehtynyt sielunelämän vaivoihin. 
   Koska en itse ole psykiatri, en aio ryhtyä arvioimaan, miten psykiatrit luonnehtisivat riivausta. Tehtävä kuuluu kristityille psykiatreille. Tyydyn vain pohtimaan joitain periaatteellisia kysymyksiä.
   On ymmärrettävää, että ihminen, joka on ollut riivauksien kanssa tekemisissä, on taipuvainen selittämään koko ilmiön omasta taustaan käsin. Psykiatri voi tietyissä tilanteissa painottaa erityisesti niitä oireita, joihin psykiatria pystyy antamaan selityksen kehittyneen ammattitermistönsä avulla. Sen sijaan häneltä voivat helposti jäädä huomaamatta ne puolet asiasta, jotka eivät sovi psykiatrian kaavoihin kuten parapsykologiset, yliluonnolliset ja uskonnolliset ulottuvuudet. Vaikka psykiatrit voisivatkin antaa riivauksen tuottamille sielunelämän häiriöille nimen kuten atyyppinen skitsofrenia tai hysteria, se ei merkitse, että ongelma olisi siten myös ratkaistu. Riivauksen konkreettiset ilmenemismuodot ovat yksi asia, niihin johtaneet syyt toinen.

Engelsviken, Vapaaksi paholaisen vallasta, s. 136 

Myös apostolien jälkeisen ajan kirjallisuudessa tapaamme ajatuksen, että sairaus on seurauksena ja rangaistuksena synnistä, joskaan sen ei oleteta selittävän kaikkea kärsimystä ja sairautta, jota tavataan sekä kirkon ulkopuolella että myös sen piirissä. Tästä ajatuksesta Raamatussa tavattavana esimerkkinä ovat Paavalin sanat korinttolaisille. Hän näet sanoo, että Pyhän Ehtoollisen kelvoton nauttiminen on syy heikkouteen, sairauteen ja kuolemaankin heidän keskuudessaan. Mutta kirkko on varustettu kohtaamaan sairauden pahat voimat. Cyprianuksen kirjassa "Marttyyriuden kunniasta", kirjoitettu n. 250, luemme valtavan sanan siitä, kuinka Jumala varustaa kristityn siinä tilanteessa, jossa hän on. Kristuksen elämä ja voittamaton voima asuu uudestisyntyneessä kristityssä Pyhän Hengen kautta.

Kun Justinus Marttyyri, kuollut v. 150-160 välillä, puhuu armolahjoista, karismoista, hän mainitsee kristityitä, jotka Jeesuksen nimeen parantavat sairaita. Antiokialainen Teofilus pitää sairaiden parantamista ilmauksena ylösnousemusvoimasta, jotka nyt jo toimii fyysilliseen luontoon kohdistuvana. Erikoisesti gnostikoita vastaan suunnatussa kirjoituksessaan "Harhaoppeja vastaan" Irenaeus kirjoittaa, että vaikka nämä kykenevätkin tekemään ihmeitä jollakin luonnollisen järjestyksen ulkopuolella vaikuttavalla voimalla, joka on pienempi kuin Jumalan ja joskus tämän vastainen, niin he eivät voi saadakaan sellaisia parantumisia kuin kristityt. Hän mainitsee lukuisin esimerkein valtavista, kristittyjen keskuudessa tavallisista parantumisihmeistä. 

Arnobius (n. 310) mainitsee kirjoituksessa "Adversus Gentes" sairaiden parantamisesta, että sitä tapahtuu usein kristittyjen keskuudessa. Hänellä on lukuisia esimerkkejä mm. syöpäkasvista, ja hän mainitsee myös kuolleiden herättämisestä. Kirjallisuudessa tapaa monia esimerkkejä sairaista, jotka ovat koettaneet kaikkea, mutta saaneet terveyden ainoastaan Jeesuksen nimen voimasta. Muutamilla oli tapana nimittää kristittyjä lääkäreiksi, koska he paransivat sairaita.

Kuten Uudessa Testamentissa tapaamme myöhemmässäkin kirjallisuudessa alkuseurakunnan ajoilta kertomuksia riivattuna olemisesta. Me voimme ajatella näistä tiloista niinkuin parhaaksi näemme. Tosiasia kuitenkin on, että sellaiset tilat olivat melko tavallisia ja että ne osoittautuivat liian vaikeiksi tavalliselle inhimilliselle tiedolle ja käsittelylle. Samoin on tosiasia se, että Jeesus ajoi ulos pahat henget, ei vain silloin kun hän eli täällä maan päällä, vaan uudestaan ja uudestaan kirkossansa ja kirkkonsa kautta myöhempinä aikoina. Justinus Marttyyri sanoo kirjoituksessaan "Toinen apologia": "Perkeleet ovat aina saaneet aikaan sen, että aletaan vihata niitä, jotka elävät vakavaa elämää kammoten pahaa." Mutta hän osoitti myös, että kristyillä oli valta ajaa sellaisia pahoja henkiä ulos Jeesuksen nimessä, "niin että Roomassa ja kaikkialla lukuisat riivatut ovat parantuneet, vaikka he eivät voineet saada apua toisilta, jotka olivat yrittäneet ajaa niitä ulos maagillisilla loitsuilla ja lääkkeillä."

Tertullianus vetoaa roomalaisiin virkamiehiin, jotka saattoivat todistaa riivattujen parantamisesta, kun heidän omien perheenjäsentensä oli täytynyt hakea apua vihatuilta ja halveksituilta kristityiltä. Tertullianuksen päätelmän mukaan jo se tosiasia, että kristityt ajavat ulos pahoja henkiä, todistaa, että sellaisia on olemassa. Perkeleen tuntevat täysin vain ne, jotka rukoilevat totista Jumalaa. Hän sanoo tästä: "Vie henkilö, joka on selvästi riivattu, tuomariemme eteen. Anna kristityn puhutella pahaa henkeä, niin tämä on yhtä varmasti tunnustava, että hän on demoni, kuin hän aikaisemmin, jos te olisitte käskeneet hänen puhua, olisi sanonut olevansa jumala. -- . Kaikki se valta, mikä meillä on pahoihin henkin, tulee Jeesuksen Kristuksen nimen mainitsemisesta, ja sen tähden ne tottelevat Jumalaa ja Kristuksen palvelijoita."
  Origenes sanoo: "Monet kristityt ajavat pahoja henkiä ulos riivatuista. Ja tämän he tekevät käyttämättä mitään erikoista, merkillistä keinoa tai mitään taikomista, ainoastaan rukouksella ja mitä tavallisimmilla käskyillä, joita yksinkertaisinkin henkilö voi käyttää. Enimmäkseen näitä ihmeitä suorittavat oppimattomat ihmiset, siten osoittaen sen armon, joka asuu Kristuksen sanoissa, että myöskin henkien heikkouden."
  Cyprianus tekee tiettäväksi, että hänen aikanaan (n. 250) oli kirkon hyväksymä ja järjestämä veljeskunta, mihin kuului sellaisia henkilöitä, joilla oli tapana ajaa ulos pahoja henkiä. Voimme ehkä arvata, että tähän kätkeytyi jonkinlaista lahjan väärinkäyttöä.
  Tapaamme eri menetelmiä pahojen henkien ulosajamiseksi: käskyjä Jeesuksen nimessä, sisäänpuhaltamista, kätten päällepanemista, rukousta, 'yksinkertaista kehoitusta', kertomuksia Jeesuksen elämän tapahtumista, ristinmerkkejä, vihityn veden tai kasteveden käyttämistä. -- . Se henkilö, joka piti kastaa ja josta siten piti tulla pyhän kirkon jäsen, oli vapautettava perkeleen vallasta ja hänen oli hylättävä kaikki yhteys tämän kanssa. Jätteitä näistä voimme vielä havaita niissä sanoissa, jotka kohdistetaan kastetulle tai kummeille toisissa kastetoimituksissa.

Saamme sen vaikutelman, että parantaminen kaikkinaisista sairauksista ja puutteista oli normaalinen ilmiö kirkon elämässä. Hermas (n. 140) sanoo, ettei ole vain suuri ilo parantaa sairaita, vaan että on synti jättää se tekemättä. Huomaamme tästä, ettei lainkaan ollut epilystä siitä, etteikö voitu parantaa.

Helena Eriksson (Otteita kirjasta Hallesby - Eriksson - Tuomenoksa: Parantumisen ihme, sivuilta 48-53)

Vaikka kaikki kuudennen käskyn rikkojat ovat syntinsä orjia, ei heissä jokaisessa silti välttämättä tarvitse asua haureuden hengen. Harjoitettu synti avaa kuitenkin vähin erin ovet sille mahdollisuudelle, että haureuden henget asettuvat asumaan huorintekijään. Ne Jumalan palvelijat, joilla on armoitus ajaa ulos riivaajia, kertovatkin ajaneensa prostituoiduista ulos haureuden henkiä. 
  On syytä muistaa, että ei vain riivattuna oleminen vie ihmistä pakkomielteen tavoin mielettömiin tekoihin. Myös synti orjuuttaa tekijäänsä siinä määrin, että hänen on toteutettava vastoin omaa tahtoaan sitä, mitä hallitusvallan saanut isäntä määrää...
  Riivaajat, synti ja vieläpä ihmisen vanha luontokin ovat lähtöisin samasta syvyyden lähteestä. Joskus on tosin vaikea tehdä erotusta siinä, mikä näistä kolmesta kanavasta on kulloinkin pahan käytössä. Riivaajilla, synnillä ja vanhalla luonnolla on samankaltaisia piirteitä: ne kaikki orjuuttavat ihmistä. Ne ovat liitossa keskenään ja voivat vaikuttaa samanaikaisestikin...
  Joskus näyttää olevan vaikea vetää rajaa synnin orjuuden ja suoranaisen riivaajien hallinnon välille, mutta niille, jotka ovat saaneet Jumalalta lahjan "arvostella henkiä" (1.Kor.12:10), rajan vetäminen ei ole mahdotonta... Lahjan avulla kyetään myös tunnistamaan pahat henget toisistaan - jopa nimeltään.

Osmo Haavisto, Valkeuden voitto, ss. 11-12

MAASTA MAAHAN JEESUKSEN NIMESSÄ -kirjassa Hicks kertoo kokemistaan tapauksista ja tunnelmista Israelissa, Keski-Euroopassa, Suomessa ja Neuvostoliitossa, joissa hän vieraili kesällä 1955. Suomessa Hicksin suurkokousten toteuttamiseen osallistui useimpien kristillisten seurakuntien ja herätysliikkeiden sekä evankelisluterilaisen kirkon edustajia, jotka entistä syvästi vakuuttuivat evankeliumin sanomaan ja Pyhän Hengen vaikutukseen perustuvan yhteistyön merkityksestä. Lukuisia ihmisiä löysi tilaisuuksissa tien Jeesuksen luo ja tilaisuudet saivat huomiota myös maallisessa mediassa.
  Kirjan on suomentanut ja Hicksin esittelyn kirjoittanut Kaleva Saloranta, joka toimi tämän tulkkina Suomen tilaisuuksissa. Kirjassa on myös katkelmia lehdistön reaktiosta; esimerkiksi Kotimaa-lehden toimittajat vierastivat Hicksin tyyliä, koska se niin paljon poikkesi evankelisluterilaisesta perinteestä, mutta varauksellisuudestaan huolimatta antoivat hekin pääosin suopean, jopa arvostavan lausunnon, kirjoittaen mm.:
  "Tietävätkö nämä ihmiset sen, etteivät he itse herää eikä Tommy Hicks heitä herätä, vaan sen tekee Jumala? Elleivät he tiedä, ei vika ole Hicksin, joka puhuessaan ja parantaessaan sairaita jatkuvasti toistaa: 'In the name of Jeesus' ('Jeesuksen nimessä'). Se mitä ihmisten sydämessä todella tapahtuu, on meiltä ihmisiltä salattua. Sen näkee vain Herra, hän, josta se on lähtöisinkin. Mutta: älkäämme olko esteenä sille työlle!"