Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

POLITIIKKA, YHTEISKUNTA

Kts. myös:  Sotahistoria  Historia  Poliittinen vaino 

 

Suomen poliittista ja yhteiskunnallista historiaa 1900-luvun alusta 1940-luvulle

XXX AHO, JUHANI: HAJAMIETTEITÄ KAPINAVIIKOILTA I-III

XXX HUHTA, VIHTORI kokoillut: KASKUJA TYÖVÄENLIIKKEEN TAIPALEELTA. Työväen kirjarengas 1948. 182. Kuv. S. K2, selässä kulumaa, muuten siisti.

8 e. JAHVETTI: SUOMI NEUVOSTOLIITON RADIOSSA. Suomen Kirja 1942. 200. S. * . K2, kansissa kulumaa, lievä kosteusvaurio. 
35, 36, 37, 38, 63, 64, 107, 108, 126, 127, 158, 159, 197, 198, 199.

Yrjö Kilpeläinen (1907-1955) oli kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija. Pakinoitsijana hän käytti useita nimimerkkejä, joista tunnetuin oli Jahvetti. Erityisen suosittuja olivat hänen radiossa pitämänsä pakinat. Kilpeläinen tuli tunnetuksi niin kommunisteja kuin porvareitakin arvostelevana sosiaalidemokraattisen puolueen agitaattorina, joka rehevässä kielenkäytössään usein sortui ylilyönteihin. Kilpeläisen pakinoita kuuntelivat ja lukivat usein nekin jotka poliittisesti olivat toisella kannalla. Kilpeläisen toimittama ja terävällä kielenkäytöllään maustama Suomi Neuvostoliiton radiossa (1942) on nykyisin jo jonkinlainen pieni keräilyharvinaisuus. Jahvetin pakinoilla myös on edelleen sijansa osana Suomen poliittista historiaa. 47-vuotiaana vaikeaan sairauteen kuolleen Kilpeläisen kerrotaan viimeisinä vuosina katuneensa jyrkkää kielenkäyttöään. Kts. Yrjö Kilpeläinen.

KOSOLA, WIHTORI: VIIMEISTÄ PIIRTOA MYÖTEN. Muistelmia elämäni varrelta. Lapua 1935. 263. Kuv. S. * . Omi. K3. Tekijän numeroima ja signeeraama kappale (Kosola jakoi osan painoksesta - 250 kpl.? - käsin numeroituna ja signeerattuna): No 94 Wihtori Kosola. s. 49, 50-51, 107, 155, 165, 172-173

6 e. KUUSINEN, O. W.: KANSAINVÄLISIÄ KYSYMYKSIÄ. Kansankulttuuri 1951. 255. S. K3, kansissa jonkin verran kulumaa.

Kansainvälisiä kysymyksiä -kirjan aloittaa Otto Ville Kuusisen laatima SKP:n perustavan kokouksen Avoin kirje toveri Leninille Moskovassa 3. 9. 1918. Lenin oli juuri joutunut murhayrityksen kohteeksi eikä voinut saapua SKP:n perustavaan kokoukseen, jonne hänet oli kutsuttu. Kirje on historiallinen asiakirja, jossa SKP osoittaa kunniaa ”sosialistisen vallankumouksen suurelle johtajalle” ja tekee hänelle selkoa ”Suomen työväen ja torpparien vallankumouksesta, sen merkityksestä, ansioista ja virheistä”. Kirjeen alkusanat ovat kuvaavia: ”Toveri Lenin! Syvällä mielenjärkytyksellä ja suuttumuksella olemme saaneet kuulla, että porvariston lähettämä salamurhaajan kuula on haavoittanut Teitä, Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan ensimmäistä soturia ja kansainvälisen vallankumouksellisen työväenliikkeen johtajaa...”
  Muita kirjan tekstejä Kuusisen puhe ”Nuoriso ja taistelu sodanvaaraa vastaan” 1935, kirjoitus ”Missä on Stalin, siellä on voitto” Novoje Vremjassa 1949, ym.
  Armas Äikiä: ”Tämä kokoelmateos on vain suppea valikoima siitä valtavasta tuotannosta, jolla työväenliikkeemme kunniaveteraani Otto Ville Kuusinen on rikastuttanut Suomen marxilais-leniniläistä teoreettista kirjallisuutta -- muodostuu epäilemättä tärkeäksi oppikirjaksi Suomen Kommunistisen Puolueen jäsenille ja kaikille niille, jotka tahtovat tutustua siihen, miten marxismin-leninismin oppeja on sovellettava jokapäiväisessä luokkataistelussa.”

3 e. KYLÄVAARA, KEIJO: VUOSI SEITSEMÄNTOISTA. Reportaasi itsenäisen Suomen syntymävuodesta. Helsingin Sanomat 1967. 230 + liitekuvasivut. S. Kp. K3. Runsaasti kuvasivuja. Historiallisesti valaisevaa yleistietoa lakoista, mielenosoituksista, väkivaltaisuuksista, poliittisista toimenpiteistä ja terrorista. ”Vuosi seitsemäntoista perustuu runsaaseen dokumenttien käyttöön. Sen kirjoittaja, toimituspäällikkö Keijo Kylävaara, on koonnut aineistonsa valtaosan arkistoista ja kirjallisuudesta sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Luotettavuus ja tasapuolisuus ovat kaiken aikaa kuuluneet hänen työnsä tavoitteisiin.”

4 e. PARKKARI, NESTORI: VÄKIVALLAN VUODET. Kansankulttuuri 1961. 2p. 256 + liitekuvasivut. K3, kansissa kulumaa. s. 5, 170-171, 172-173, 174-175, 176, 252-253, 254 

4 e. RANTAMALA, IRMARI (LASSILA, MAIJU): TOTUUDEN NIMESSÄ. Kansankulttuuri 1948. 116. N. K1, etukannessa taittuma, esinimiölehden yläkulmasta puuttuu pala; osittain avaamaton, alkuosan lehdet huolimattomasti avattu: sivujen reunoissa repaleisuutta; sivut muuten siistit ja alkuosan repaleisuutta lukuunottamatta ehjät. Maiju Lassila -seuran julkaisuja 1. Takakansi

6 e. SOINI, YRJÖ: KUIN PIETARI HIILIVALKEALLA. Sotasyyllisyysasian vaiheet 1944-1949. Otava 1956. 382 + liitekuv. S. Kp. K3. 26 liitekuvaa. Takakansi. 6-7, 46-47, 82-83, 132-133, 138-139, 176, 177, 220-221

5,50 e. SOINI, YRJÖ: KUIN PIETARI HIILIVALKEALLA. Sotasyyllisyysasian vaiheet 1944-1949. Otava 1956. 382 + liitekuv. S. K3.

5 e. SOINI, YRJÖ: KUIN PIETARI HIILIVALKEALLA. Sotasyyllisyysasian vaiheet 1944-1949. Otava 1956. 4p. 382 + liitekuv. S. K3.

5 e. TALAS, ONNI: EI SE NIIN TAPAHTUNUT. Vastaus Väinö Tannerille. Karisto 1949. 212. S. K3. Talas ottaa kantaa Tannerin ”Kuinka se oikein tapahtui” ja Oskar Tokoin ”Maanpakolaisen muistelmat” kirjoissa esitettyihin tietoihin, verraten punaisten ja valkoisten veritekoja sekä kuvaten asioiden historiallista ja poliittista taustaa. Seikkaperäisesti Talas selostaa punaisten suorittamia verilöylyjä, murhia ja kidutuksia.

5 e. TALAS, ONNI: EI SE NIIN TAPAHTUNUT. Vastaus Väinö Tannerille. Karisto 1949. 2p. 212. S. K3.

6 e. TANNER, VÄINÖ: KUINKA SE OIKEIN TAPAHTUI. Vuosi 1918 ensi vaiheineen ja jälkiselvittelyineen. Tammi 1949. 502. Kuv. S. K3, erittäin siisti.

5 e. TANNER, VÄINÖ: KUINKA SE OIKEIN TAPAHTUI. Vuosi 1918 ensi vaiheineen ja jälkiselvittelyineen. Tammi 1949. 2p. 502. Kuv. S. K3.

13 e. TUURA, J. W.: TYÖKANSAN VIHOLLISET. Suomalaisten kommunistien toimintaa ja kohtaloita. Finlandia uutistoimisto 1942. 232. N. K3, eln. Otteita.

 

Poliittinen ja yhteiskunnallinen historia jälleenrakentamisesta nykypäivään

1,20 e. FAGERHOLM, K.-A.: PUHEMIEHEN ÄÄNI. Tammi 1977. 347 + kuvaliitteet. S. Kp. K3.

3 e. HEIKKILÄ, TOIVO: PAASIKIVI PERÄSIMESSÄ. Pääministerin sihteerin muistelmat 1944-1948. Otava 1965. 365 + liitekuv. S. Kp. K3. 27 liitekuvaa. 160, 238-239, 240-241, kuvaliitteestä

2,70 e. HEIKKILÄ, TOIVO: PAASIKIVI PERÄSIMESSÄ. Pääministerin sihteerin muistelmat 1944-1948. Otava 1965. 365 + liitekuv. S. K3. 27 liitekuvaa.

2,50 e. HÄMÄLÄINEN, NIILO: EHEYTYKSEN VUODET. Wsoy 1975. 207 + kuvaliite. S. Kp. K3. 

1 e. KARJALAINEN, AHTI: KOTIMAANI OMPI SUOMI. Mietteitä ja muistelmia. Weilin+Göös 1981. 2p. 230. S. Kp. K3.

1,50 e. PAASIO, RAFAEL: KUN AIKA ON KYPSÄ. Toimittanut Heikki Kymäläinen. Tammi 1980. 372 + kuvaliite. S. Kp. K3. "Rafael Paasion (1903 - 1980), kaksinkertaisen pääministerin, eduskunnan puhemiehen ja SDP:n pitkäaikaisen puheenjohtajan muistelmateos on ensimmäinen korkean tason avaus 1960- ja 1970-luvun politiikkamme sisäpiiriin ja sen keskeisimpiin tapahtumiin... Tapahtumien ja kokemustensa persoonallista kuvausta Paasio täydentää johtavista poliitikoistamme piirtämillään terävillä, usein kriittisillä henkilökuvilla."

2 e. SORSA, KALEVI: KANSANVALLAN KYSYMYKSIÄ. Tammi 1974. 212. S. Kp. K3. "Tässä kirjassa puhuu puoluesihteeri Kalevi Sorsa, puhuu pääministeri Kalevi Sorsa. Äänenpainot vaihtelevat, mutta perussävy on toki yhteinen... Kalevi Sorsa on syntynyt 1930, liittynyt SDP:n jäseneksi jo 17-vuotiaana. SDP:n puoluesihteeriksi hänet valittiin Turussa 1969 ja toistamiseen Tampereella 1972. Pääministerinä Sorsa on ollut syksystä 1972 lähtien."

3 e. SORSA, KALEVI: PAIKALLISJUNALLA EUROOPPAAN. Otava 1991. 262. S. Kp. K3. "Tämän kirjan Sorsa on humanisti, ajattelija, filosofi... Hän kirjoittaa suomalaisuudesta, ihmisen yhteiskunnasta, politiikasta, työväenliikkeestä... Sorsa aloittaa lapsuudestaan, nuoruudestaan ja kysyy lopuksi haastavasti: Onko politiikka mahdollista?"

4,50 e. SORSA, KALEVI: SISÄÄNAJO. Politiikan kuvioita 1969 - 1972. Otava 1998. 340 + kuvaliitteet. S. Kp. * . K4. Takakannesta:

"Kalevi Sorsan muistelmien ensimmäinen osa käsittelee hänen oppivuosiaan politiikassa... 70-luvun alku oli kuohuvaa aikaa: vennamolaisuus marssi voimalla esiin, kolmen Koon - Kekkosen, Karjalaisen ja Koiviston - konflikti vaikutti pitkään, sivistyneistö siirtyi suurin joukoin taistolaisten riveihin... Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimys oli suorasukaisimmillaan. Sanojen ja eleiden lisäksi puhui raha: itäinen, läntinen ja kotimainen. Korruptoituiko poliittinen elämä tuossa paineessa?"

4 e. TAIVALSAARI, EERO: SUOMALAINEN VAIHTOEHTO EY:LLE. Tie uuteen hyvinvointivaltioon. Tammi 1993. 269. S. Kp. K3. 

0,70 e. TUOMINEN, ARVO: MYRSKYN MENTYÄ. Kommunistinen vai demokraattinen Suomi? Tammi 1971. 2p. 292 + kuvaliite. S. K3.

4 VENNAMO, VEIKKO: 

Elämäkerrat, henkilökuvat

4 e. AMPUJA, MIKKO: PAJASTA PARLAMENTTIIN. Neljäkymmentä vuotta Suomen työväenliikkeessä. Tammi 1947. 274 + liitekuvasivut. S. K3

1 e. KESKINEN, TUOMAS: AIKA SOTIA - AIKA SOPIA. Väinö Leskinen 1917 - 1972. Tammi 1978. 2p. 360 + kuvaliite. S. Kp. K3. "Väinö Olavi Leskinen oli tulisieluinen asevelisosialisti, väkevä puhuja... sodan jälkeisen sisä- ja ulkopolitiikkamme sensaatiomaisin käännynnäinen."

2,50 e. LEHTINEN, LASSE: TYÖLÄJÄRVI - TASAVALLAN TAHTONAINEN. Naispoliitikon muotokuva. Wsoy 1982. 186 + liitekuvat. S. Kp. K3.

7 e. PAAVOLAINEN, JAAKKO: NUORI TANNER, MENESTYVÄ SOSIALISTI. Tammi 1977. 528 + kuvaliitteet. S. Kp. K3. Neliosaiseksi suunnitellun elämäkertateoksen ensimmäinen jakso, Väinö Tannerin elämäkerta vuoteen 1911 saakka.

Väinö Tanner oli vasta 26-vuotias tullessaan ensimmäisen yksikamarisen eduskuntamme kansanedustajaksi. Kirjassa "Nuori Tanner, menestyvä sosialisti" Jaakko Paavolainen kuvaa Tannerin poliittisen vakaumuksen syntymistä ja muodostumista sekä ylipäätään elämänvaiheet vuosina 1881 – 1911, selostaen mm. kokemuksia ”lentävänä reportterina” suurlakkoviikon aikana Pietarissa 1905 ja tutustumisen Eetu Saliniin. Salinin kehotuksesta Tanner siirtyi Poriin Sosiaalidemokraattilehden toimittajaksi 1906 ja Salinin houkuttelemana suostui vaaliehdokkaaksi. Tanner oli alkoholismista ja perheristiriidoista kärsivän Salinin tukena jonkin aikaa näiden kotona Porin Kyläsaaressa vuonna 1907. Seikkaperäinen teos perustuu laajaan, osittain ennen julkaisemattomaan lähdeaineistoon kuvaten Tannerin lisäksi muitakin tuon ajan poliittisia vaikuttajia. Myös Tannerin toiminta SOK:n johdossa ja silloiset osuustoimintaliikkeen ristiriidat. Hyvä kuvitus, kuvia mm. Eetu Salinin luota.

3 e. PELTONEN, PENTTI toim.: AARNE SAARINEN - KIVIMIES. Otava 1995. 348 + kuvaliitteet. S. Kp. K3, eln.

5 e. POLTTILA, BRITA: HERTTA KUUSINEN - IHMISEN TIE. Tammi 1975. 269 + kuvaliite. S. Kp. K3. "Kuva Hertta Kuusisesta täydentyy ja inhimillistyy tässä teoksessa... Laajan materiaalinkeruun ansiosta Brita Polttila on päässyt todella lähelle kuvattavaansa." 157, 158, 159, 160, 161, 162.

3 e. SKOG, EMIL: SOSIALISTI JA PATRIOOTTI MUISTELEE. Wsoy 1971. 2p. 411 + liitekuvat. S. Kp. K3.

1,50 e. TANNER, VÄINÖ: OLIN ULKOMINISTERINÄ

Poliitiikan tutkimukset yms.

XXX KUUSI EINO: SOSIAALINEN KYSYMYS JA SOSIAALINEN LIIKE KAUTTA AIKOJEN. Wsoy 193

Juhlakirjat, historiikit yms.

HUOMENEN TIELLÄ. Suomen työläisnaisliikkeen 60-vuotisjuhlakirja. Suomen Naisten Demokraattinen Liitto 1960. 2p. 272. Kuv. S. Kp. K3, erittäin siisti. Eri kirjoittajia, mm. Historiallinen katsaus 1900 – 1918 vaiheisiin (Helvi Laine), 25 penniä päivän palkka – muistelmia Porista (J.M.), Hennala – muistikuvia vankileiriltä vuodelta 1918 (Mikko Eränen), Espanjan lasten auttaminen sisällissodan aikana (Sylvi-Kyllikki Kilpi), Kuolemaan tuomitut – Sofia Hjulgrén ja Martta Koskinen (Hertta Kuusinen), Runoja (Elli Parkkari, Elvi Sinervo, Kaisu-Mirjami Rydberg, Eva Wichman), suomalaisia naisia saksalaisten keskitysleireillä (otteita kirjeistä). Runsas kuvitus.

KAIRAMO, AIMO: SOSIAALIDEMOKRAATTISEN NUORISOLIIKKEEN HISTORIA 1. 1906-1922. SNK 1986. 370. Kuv. S. Kp. K3. Hyvä kuvitus. Sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen historia liiton perustamisesta sen ensimmäiseen hajoamiseen. ”Nuorisoliike oli kaikessa mukana ja koki kaiken omalla tavallaan. Tutkimus ulottuu valtakunnan tasolta paikallisiin osastoihin. Se kattaa kasvatustyön, monipuolisen kulttuurityön ja politiikan. Myös vähemmän tunnettu arkinen järjestötoiminta on kuvattu.”

KIPINÄSTÄ TULI SYTTYI. Muistiinpanoja Suomen Kommunistisen Puolueen 40-vuotistaipaleelta. Yhteistyö 1958. 2p. 267 + liitekuvasivut. S. Kp. K3. SKP:n täyttäessä 40 vuotta vuonna 1958. Maamme poliittisista ja yhteiskunnallisista tapahtumista kommunistien näkökulmasta. Kirjassa käsitellään vuosia 1918 – 45, kirjoittajina T. Lehén, Inkeri Lehtinen, Armas Äikiä, Toivo Karvonen ja Hertta Kuusinen.

5 e. PARKKARI, NESTORI: NUORET TAISTELUN TIELLÄ. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900-1944. Kansankulttuuri 1970. 304 + liitekuvasivut. S. K3.

3 e. PARKKARI, NESTORI: NUORET TAISTELUN TIELLÄ. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900-1944. Kansankulttuuri 1970. 304 + liitekuvasivut. S. K3, kansissa nuhruisuutta.

SKP:n vuosikirjat  

 

Kootut teokset ja kirjasarjat:

Myyty 40 e. SNELLMAN, J. V. : KOOTUT TEOKSET I - XII. Wsoy 1928 - 32. Osa I: Filosofisia kirjoituksia. Osa II: Valtio-oppi, oikean ehdoton pätevyys, kansallisuus ja kansallisaate. Osa III: Kaunokirjalliset teokset. Osa IV: Tutkielmia ja kirjoitelmia. Osa V: Tutkielmia ja kirjoitelmia. Osa VI: Tutkielmia ja kirjoitelmia. Osa VII: Tutkielmia ja kirjoitelmia. Osa VIII: Kotimaisen kirjallisuuden arvosteluja. Osa IX: Arvosteluja II, ulkomaista kirjallisuutta. Osa X: Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja. Osa XI: Konsistorissa, senaatissa ja valtiopäivillä annettuja lausuntoja sekä yliopistossa pidettyjä luentoja. Osa XII: Kirjeitä. Yhteensä yli 6000 sivua. Kaikki kirjat S. * . K3. Siistit kirjat joissa sininen nahkaselkä kullanvärisellä painatuksella.

20 e. SNELLMAN, J. V. : VALITUT TEOKSET I - V. Osa I. Kaunokirjallisia teoksia: Kertomuksia ja kuvauksia - Puheita - Runoja. Wsoy 1898. VIII + 544. Osa II. Kirjoituksia sanomalehdissä ja aikakauskirjoissa. Wsoy 1900. VIII + 519. Osa III. Sanomalehtikirjoituksia II. Wsoy 1901. 564. Osa IV. Jälkeenjääneitä kirjoituksia y.m. Wsoy 1901. VII + 408. Osa V. Valtio-oppi. Wsoy 1901. VIII + 341. Kaikki kirjat S. K3. Hyväkuntoiset puoliranskalaiset sidokset kauniisti kuvioiduin kansin.  

 

 Snellmanin kootut teokset I-XII siniselkäiset kirjat keskimmäisellä hyllyllä. 
 [ Kuva ]