Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Lappi. Arktiset alueet. Eräkirjat. Metsästys. Kalastus.

XXX ARCTIC INUA - ARKTINEN HENKI. Eskimoiden nykytaidetta Lehmuskallion kokoelmista

25 e. CASTRÉN, M. A.: TUTKIMUSMATKOILLA POHJOLASSA. Tammi 1953. 344 + liitekuvasivut + liitekartat. S. * . K3, erittäin siisti. Alkuteos Nordiska resor och forskningar av M. A. Castrén, I – II ilmestyi vuosina 1852 ja 1855. Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Aulis J. Joki.

11 e. DORMIDONTOV, R. - FERTIKOV, V.: TAIGAN JA ARON METSÄSTÄJÄT. Otava 1983. 192 + kuvaliitteet. S. * . Kp. K3. "Metsästysretket Neuvostoliitossa voivat suuntautua Venäjän liittotasavallan Euroopanpuoleisen osan taigaan tai Siperian Baikalin rannoille... Dormidontov ja Fertikov toimivat korkeina metsästysviranomaisina Neuvostoliitossa... Omiin kokemuksiinsa perustuen he kertovat linnustuksesta, hirvijahdista, jäniksen, suden, ilveksen, karhun ja ketun metsästyksestä... Teoksen antia täydentävät selostukset metsästyskoirista ja -linnuista ja niiden jalostuksesta sekä metsästysaseista."

M 35 e. EK, UNTO: HIRVENTAPPOPAIKKA. Wsoy 1984. 225. S. Kp. Omi. K3. Tekijän signeeraus. 66-67, 224-225. Takakannesta: "Unto Ekin omaelämäkerrallinen eräkirja on kuvaus orpopojasta, josta tulee ensin metsästäjä, sitten rajamies ja intohimoinen erämies, tämän jälkeen perheen hajottua pelkkä erämies ja lopulta ammattimainen salametsästäjä... hänen kuvauksissaan karhu- ja hirvijahdeista on myös harvinaista raikkautta ja teennäisiä muotiasenteita vieroksuvaa suoruutta, jonka sävyttämää kerrontaa on ilo lukea."

Unto Olavi Ek (s. 1934) on Sallan Varvikon kylästä kotoisin oleva suomalainen eräkirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa rajavartijana ja kaatanut viisi karhua ja yli sata hirveä. Ekillä oli Sallassa oma uudistila mutta hän menetti sen verovelkojen ja avioeron seurauksena. Ekistä tuli tämän jälkeen yhteiskunnan ulkopuolella elänyt "metsäsissi" ja hän alkoi harjoittaa hirvien salakaatoa hankkiakseen ruokaa itselleen.
  Hymylehden toukokuun numerossa 2010 olleessa haastattelussa Ek kertoi tehneensä kaikkiaan yli sata salakaatoa. Lihat hän oli käyttänyt suurimmaksi osaksi itse ja myynyt niitä vain pakottavssa tarpeessa. 
  Vuonna 1979 Ek tuomittiin hirven salakaadosta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ekin kirjat poikkeavat eräkirjallisuuden valtavirrasta sillä niissä kuvataan myös salametsästystä ja juopottelua.
(Unto Ek, Wikipedia)

XXX ERIKSSON, SAARA: JUMALAN SELÄN TAKANA. Lapinlähetyksen vaiheita. Päivä 2005

11 e. FREDERIKSEN, THOMAS: GRÖNLANTILAINEN PÄIVÄKIRJA. Otava 1981. 148. Kuv. S. * . K3. Kauniisti toteutettu kirja. Aukeaman oikealla sivulla alkuperäinen päiväkirjasivu tekijän piirtämin värikuvin, vasemmalla sivulla suomennos. "Tämän kirjan tekijä, kirjoittaja ja kuvittaja, Thomas Frederiksen (Tûma) syntyi 1939 Igíniarfikissä Länsi-Grönlannissa... Tämä kirja sijoittuu viisikymmentäluvun loppuun ja kuusikymmentäluvun alkuun. Nuori Tûma on luonnollisen ylpeä kulttuuristaan... Hän kertoo siitä kuinka pyydettiin hylkeitä, valaita, mursuja, katkarapuja, ruijanpallasta, hietakampelaa, turskaa, merikissoja, villakuoretta. Hän kertoo lahjoista joita arktinen maa soi taitaville pyytäjille..." s. 30, 80, 92-93, 145

M 6 e. HOOVER, HERBERT: KALAAN, KALAAN – MUTTA MIKSI? Petra 1963. 86. Kuv. S. K3, erittäin siisti. Presidentin kirja kalastuksesta, kaunis piirroskuvitus Bill Hofmann. Herbert Clark Hoover (1874 – 1964) oli USA:n presidentti 1929-1933.

5 e. HOUSTON, JAMES: PUNAINEN SOLA. Otava 1972. 286. S. Kp. K3. "Kolme uusiseelantilaista valaanpyytäjää haaksirikkoutui keväällä 1897 Hudsonin lahden pohjoisosassa eskimoiden maan sydämessä. Merijään ylpeä kansa, sikusalingmiutit, otti heidät ystävinä vastaan... lopullinen välienselvittely oli yhtä järkyttävä kuin mieletönkin."

4,50 e. HOUSTON, JAMES: PUNAINEN SOLA. Otava 1972. 286. S. K3.

M 5 e. ITKÄNEN, PAAVO: KAVALKADI JA PURPURI. Muistikuvia vieraskirjan puumerkkien viereltä. Weilin+Göös 1973. 272. S. Kp. K3.

Paavo Pitkänen toimi 19 vuotta pankinjohtajana Rovaniemellä ja kirjoitti suosittuja Lappiaiheisia teoksia, mm. Puhuva tunturi (1972). Kirjan Kavalkadi ja purpuri takakannesta: ”Pitkäsen perheessä on pidetty vieraskirjaa tunnollisesti yli neljäkymmentä vuotta. Sen pohjalta on syntynyt tämä erikoislaatuinen muistelmateos... Kirjavia kuvia menneisyydestä, eräretkistä ja -kumppaneista, taiteilija- ja kirjailijamaailmasta, leipätyöstä pankinjohtajana. Teoksessa piirtyy lukuisia eläviä henkilökuvia: Heikki Aaltoila, Pentti Koskimies, Tauno Nurmela, Martti Ruutu, Martti ja Anni Wallenius, Tahko Pihkala, Ansa Ikonen, L. A. Puntila, Matti Virkkunen, J. W. Rangell...”

M 15 e. JÄRVINEN, A. E.: IHMISIÄ SUURILLA SELKOSILLA. Wsoy 1960. 3p. 245. S. Kp. K3. ”A. E. Järvinen puhuu tässä teoksessa ehkä persoonallisemmin äänenpainoin kuin koskaan ennen.” Ensimmäinen painos ilmestyi 1959. 

Ihmisiä suurilla selkosilla -kirjassa Järvinen, vanha erämies, lumoutuu yhä Lapin luonnon kauneudesta ja lepää sen erämaiden lempeässä hiljaisuudessa - samalla todeten, että uusi aika teineen ja tekojärvineen on tulossa. Kirjan kertomuksissa esiintyy rajan kirot kokeva vanhuspari, mustasukkaisuusmurhaan syyllistynyt erämaan mies, jäihin hukkuva uudisasukaspariskunta, viimeisiä sydänpillereitään säästelevä kairan eläjä. Haikea rakkaudentunnustus alkuperäiselle ja katoavalle Lapille päättyy tekijän kasvattipojalleen ja muille orvoille osoittamaan muistelmaluontoiseen kirjeeseen, jonka hän on liittänyt kokoelman loppuun.

M 13 e. JÄRVINEN, A. E.: SÄRKYVÄÄ KIRKKAUTTA. Wsoy 1963. 265. S. Kp. K3.

6 e. JÄRVENTAUS, ARVI: RISTI JA NOITARUMPU. Olaus Sirman tarina. Wsoy 1928. 2p. 308. S. K3.

RISTI JA NOITARUMPU on elämäkerrallisiin tietoihin perustuva romaani Olaus Mathiae Sirmasta, syntyperäisestä lappalaisesta, joka toimi Enontekiön Lapin-seurakunnan ensimmäisenä kappalaisena 1675–1719. Sirma oli riidanhaluinen ja ilmeisesti juoppouteen taipuvainen, mutta lahjakas mies, joka omalla tavallaan taisteli kirkon puolesta ”pakanallisia tapoja” vastaan. Kirja sisältää kuvauksia vanhoista lappalaisista tavoista ja joikaamalla lauletuista loitsuista.

5 e. KIVILINNA, RAUNI: JOKI TUNTURI KYLÄ. Karisto 1962. 139. S. K3. Romaani.

5 e. KNOX, ALEXANDER: VALKOISEN KARHUN YÖ. Otava 1971. 310. S. K3. Romaani.

2,50 e. KOKKO, YRJÖ: LAULUJOUTSEN. Ultima Thulen lintu. Sskk 1970. 196 + liitekuvasivut. S. K3. Kirjakerhopainos. Alkuperäisteos ilmestyi Wsoy:n kustantamana 1950.

12 e. KOKKO, YRJÖ: SUDENHAMPAINEN KAULANAUHA. Wsoy 1951. 428 + liitekuvasivut. S. * . K3, kannet kuluneet. Tekijän valokuvin ja piirroksin kuvitettu. Ensimmäinen painos, lyhentämätön. Yrjö Kokon hienointa tuotantoa. Runsaan valokuvakuvituksen lisäksi Kokon piirroskuvia lappalaisten vaatteista, käyttöesineistä ym.

10 e. KOKKO, YRJÖ: SUDENHAMPAINEN KAULANAUHA. Wsoy 1953. Kolmas, lyhennetty painos. 345 + liitekuvasivut. S. * . K3, erittäin siisti. Kuvitettu tekijän valokuvin ja piirroksin.

M 10 e. KOKKO, YRJÖ: UNGELON TORPPA. Wsoy 1957. 248 + liitekuvasivut. S. K3, eln, kansissa pientä kulumaa. Kuvituksena runsaasti tekijän ottamia valokuvia.

M 6 e. LIED, JONAS: JÄÄMEREN HORISONTTI. Gummerus 1956. 390. Kuv. S. K3.

5 e. LIED, JONAS: JÄÄMEREN HORISONTTI. Gummerus 1956. 390. Kuv. S. K3, kannet vähän rispaantuneet kulmista.

M 7 e. LINDROTH, SAIMI: TAAMOTTU. Romaani Lapin suuren luonnon keskeltä. Gummerus 1948. 124. S. Kp. K3, kansipaperissa kosteusläikkiä, itse kirja täysin siisti. Kirjan etukannessa kaunis joutsenpainatus.

Taamottu arvosteltiin ilmestyessään kypsäksi esikoisteokseksi. Romaanissa käytetään runsaasti Lapin omaa kieltä, saamelaisten puhetyyliä ja sanontoja. Kansipaperista: ”Etelästä saapunut katekeetta uhmaa Lapin uskomuksia ja ampuu joutsenen kotirannassaan... epäonni ja suuri levottomuus vainoavat häntä ja lyhytaikainen onnikin koituu onnettomuudeksi. Sielullisen tasapainonsa menettäneenä hän vihdoin sortuu lopullisesti eräänä kauniina kevätpäivänä, juuri kun valkoiset joutsenet taas palaavat Pohjolaan.”

6 e. LINDROTH, SAIMI: TAAMOTTU. Romaani Lapin suuren luonnon keskeltä. Gummerus 1948. 124. S. K3.

5 e. MANNINEN, E. N.: SAATTOI OLLA MIEHEN ONNI. Kertomus suuresta yksinäisyydestä. Wsoy 1943. 351. S. K3. Suositun lapinkuvaajan romaani pohjoisen ihmisistä; ilosta, surusta, ikävästä ja tuskasta tuntureiden keskellä.

9 e. METSÄSTÄJÄN TIETOKIRJA. Gummerus 1982. 306. Kuv. S. * . Kp. K3. Runsaasti kuvitettu tietokirja, eri kirjoittajia mm. Jan Åkerman, Erik Dahl, Karl Borg, Eric Claesson, Curt Nordström, Åke Strömsjö. 

7 e. PALTTO, KIRSTI: VOIJAA MINUN PORONI. Pohjoinen 1986. 362. Skk. Kp. K4. Romaanimuodossa esitetty kuvaus saamelaisten elämäntavan murroksesta. Saamenkielisestä alkuteoksesta Guhtoset dearvan min bohccot suomentanut Eino Kuokkanen. Sivut 361-362 saamelaisten ja lappilaisten sanojen selityksiä.

M 7 e. RAUTAPALO-RAPP, T: VILLISSÄ LAPISSA. Otava 1946. 152. Kuv. S. K4. Tekijän piirroskuvitus.

5 e. RAUTAPALO-RAPP, T: VILLISSÄ LAPISSA. Otava 1946. 152. Kuv. S. K3.

M 7 e. RINNE, REINO: ERÄMAAN OMIA IHMISIÄ. Novelleja. Otava 1949. 135. S. K3, erittäin siisti. Kirjan mukana Lapin Kansan lehtileikettä: Reino Rinteen kirjoitus ”Tämän hetken Lapin-kertojia” (Lapin Kansa 6.11.1949) ja Lapin Kansan päätoimittaja Kalevi Kuuselan kirjoitus ”Piirteitä Reino Rinteen kirjailijakuvasta.”

Reino Rinne kirjoitti viidenkymmenen vuoden aikana 1945-1995 useita teoksia. Erämaan omia ihmisiä on hänen kolmas kirjansa, jota ennen ilmestyivät Tunturit hymyilevät (1945) ja Tie päättyy tunturin laella (1946). Viimeiseksi teokseksi jäi Luotiin koillismaa (1995), samana vuonna ilmestyi esikoisteoksen uusintapainos. Reino Rinne syntyi 1913 ja kuoli vuonna 2002.

4 e. RYTHEU, JURI: KAIKKEIN KAUNEIMMAT LAIVAT. Novelleja ja kertomuksia. Raduga 1984. 239. Kuv. S. Kp. K3. Piirroskuvitus taiteilija E. Zarjanski. Tshuktshi-kansaan kuuluva Juri Rytheu syntyi poronnahkateltassa ja sai lapsuudessaan kuulla shamaanien loitsintaa. Tshuktshien kirjakieli perustettiin kun tuleva kirjailija oli kaksivuotias. Kouluvuosinaan hän omaksui venäjän kielen. Juri Rytheu kuvaa kansansa vanhaa ja uutta elämää, legendoja ja perinteiden punoutumista nykyaikaan.

2 e.  SEMUSHKIN, TIHON: LAPSIA LUMEN JA JÄÄN MAASSA. Wsoy 1945. 244. S. K3.

8 e. SÄRKIÖ, HANNU: JÄNKIEN JÄÄKÄREITÄ JA POROMIEHIÄ. Pataljoonan komentajana Lapissa. Kirjayhtymä 1981. 208. Kuv. S. Kp. K3. Piirroskuvitus Pekka Särkiö. "Everstiluutnantti Hannu Särkiö on toiminut neljä vuotta maineikkaan Lapin Jääkäripataljoonan, entisen Jääkäripataljoona Yhden komentajana Sodankylässä. Teoksessaan hän kuvaa todentuntuisesti... nykypolven jääkäreitä ja heidän kovaa koulutustaan Lapin ankarissa oloissa. Toimintaympäristönä on koko Lappi, sen maisemat, vuodenaikojen vaihtelu, poronhoito... Monet tarinat, uskomukset ja perimätiedon sirpaleet antavat omaa eksoottista väriä kuvaukselle."

M 9 e. VAINIO, V. H.: ENKELI SELVITTI VERKON. Karisto 1961. 207. Kuv. N. K3. "Kenraali V. H. Vainio on Pohjois-Suomen lohijokien kulkijoista kaikkein tunnetuimpia... Hän onkin lohen perho- ja viehepyynnin pätevimpiä asiantuntijoitamme. Sadoilla kalaretkillä niin pohjoisen kuuluilla lohijoilla kuin eteläisilläkin apajilla on kertynyt kalastuskokemusta runsain mitoin ja kosolti myös hauskoja sattumuksia... Teoksen mielenkiintoa lisää runsas kuva-aineisto." s. 54-55, 142-143

17 e. WALLENIUS, K. M.: MIESTEN MERI. Kuvittanut Erkki Tanttu. Otava 1952. 2p. 356. Kuv. S. * . K3, erittäin siisti. Kuusi kertomusta: Armoton ja armoitettu meri, Alaston maa, Kaamastunturin silmäpuolihukka, Kuu ja Pummangin pahta, Valaskala tuli Illepin kartanolle, Harakka-Antti lähtee Itäjäihin.

M 20 e. WALLENIUS, K. M.: VANHAT KALAJUMALAT. Otava 1964. 3p. 289. S. Kp. K3, eln. "K. M. Wallenius kertoo kokemuksistaan kalamatkoilla Lapin suurissa erämaissa. Hänelle ovat täysin tuttuja vanhat tavat ja taiat, koko pohjolan salaperäinen eräkulttuuri, jossa ihminen ja luonto vielä ovat läheisessä kosketuksessa... Näiden kalalastujen taustana on sodänjälkeinen, kovia kokenut Lappi, jonka kairoilla vielä elää koskematon, salaperäinen luonto."

8 e. YLÄNNE, YRJÖ: METSÄSTÄJÄN KÄSIKIRJA. Otava 1948. 4p. 472. Kuv. S. K3. 28-29, 126-127, 194-195