Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

KOTIMAISET PAIKALLISHISTORIAT
JA KOTISEUTUTUTKIMUKSET

Lappi kts. Pohjoiset alueet, Pohjois- ja Etelä-Karjala kts. Karjala
Helsinki kts. Helsingin paikallishistoria

Pohjanmaa, Kainuu 

XXX PATRIA. LAKEUKSIEN POHJANMAA. Wsoy 1990

3 e. KÄY EESPÄIN VÄKI VOIMAKAS... Juhlajulkaisu Pietarsaaren työväenyhdistyksen perustamisen 60-vuotispäivän johdosta. Kappale Pietarsaaren historiaa. SKDL:n Pietarsaaren työväenyhdistys - . 47 + mainossivuja. Kuv. N. K3, takakannessa tahroja. Painovuotta ei ole mainittu, mutta on ilmestynyt 1961 tai 1962. 

8 e. RANKALA, ANTERO Toim.: PIETARSAAREN SUOMENKIELINEN OPPIKOULU 1928-1978 (Pietarsaaren suomalainen yhteiskoulu 1928-1955, Pietarsaaren yhteislyseo 1955-1973, Etelänummen yläaste ja Pietarsaaren lukio 1973- ). Vaasa 1978. 232. Kuv. S. * . K3.

Itä-Suomi, Savo

6 e. KASURINEN, RIITTA JA JUKKA koonneet: SIILINJÄRVI 1925-1975. Puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä sanoin ja kuvin. Kuopio 1975. 192 + värikuvasivut. S. K3. Kannessa Siilinjärven vaakuna. 16 värikuvasivua. s. 34, 70-71, 138värikuvasivu 9

Keski-Suomi 

4 e. AALTIO, E. A.: HERPMANIN POJAT. Keuruun sissipäälliköt isonvihan aikana. Kotiseutututkimus. Gummerus 1928. 121 + 2 liitekuvasivua. S. K2, kirjaston poistokirja kirjastoleimoin, kannet kuluneet, sidoksessa kulumaa, muutama pieni lyijykynämerkintä; tekstisivut ehjät ja kohtalaisen siistit mutta osin nuhruiset. 

6 e. HALILA, AIMO: JYVÄSKYLÄN SEMINAARIN HISTORIA. Wsoy 1963. 373. Kuv. N. K3. s. 78-79, 104-105, 140-141, 274-275

LAMBERG, MARKO: NUORUUS JA TOIVO. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934-2003. kts. Historiikit

Länsi- ja Lounais-Suomi 

7,50 e. HELOMAA, JUHA: MUISTELMIA RAUMAN KAUPUNGIN MUINAISISTA JA NYKYISISTÄ OLOISTA. Tekijän kustantama 1909. 88. Kuv. + SUOMEN VAPAAN LÄHETYKSEN MUISTELMIA 1889 - 1919. Suomen vapaa lähetys 1920. 167. Kuv. K1, omalaatuinen "yhteissidos" kahdesta erilaisesta kirjasta; ensimmäinen kirja alkuosastaan huonokuntoinen, loppuosa sivut 38 - 88 hyvä kunto ja siistit, kokonaisuudessaan luettava kunto, fraktuura; toinen kirja (Suomen vapaan lähetyksen 30-vuotishistoriikki) pääosin hyvä ja siisti, lopussa lievä kosteushaitta.  

40 e. INNAMAA, KERTTU: KAARINAN PITÄJÄN HISTORIA
osat II-IV: II. AIKAKAUSI 1600-1721 ja AIKAKAUSI 1721-1870. 
1952. 409. Kuv. N. K3. 2728150152310311312313. III. AIKAKAUSI 1870-1939 (Yhteiskunta- ja elinkeinoelämä, Seurakunta ja kirkko, Kunnalliselämä). 1957. 415. Kuv. N. K4. IV. AIKAKAUSI 1870-1939 (Kansansivistys, Kaarinalaiset ajan valtiollisissa vaiheissa, Järjestö ja yhdistystoiminta, Kantatilat vv. 1600-1939). 1957. 314. Kuv. S. Kp. K3. 137176223.

12 e. JOKIPII, MAUNO Toim.: VANHAA KIIKKAA. Satakuntalaisen osakunnan kotiseuduntutkimusretken tuloksia v. 1948. Vammala 1949. 117. Kuv. N. Exl. K3. Sisällys:

Kaarlo Sarkia ”Ensimmäinen kirje kustantajalle”, H. Hariola ”Jaakko Zidén, pappi ja runoseppo”, Vuokko Kares ”Tarinoita ja uskomuksia”, Timo Kökkö ”Kirkollisesta kansanopetuksesta Kiikassa 1800-luvun lopulla”, Sisko-Kaisa Mustonen ”Talonpoikaisista hääpidoista Kiikassa”, Mauno Jokipii ”Kiikan rukkiteollisuudesta ennen vanhaan”, Pirkko Liisa Laine ”Kiikan karvalankamatoista”, Anja Ranne ”Kiikan ja Tyrvään kankaankudonnasta”, Anja Ranne ”Savenvalajan verstaassa”, Kirsti Kuutia ”Keikyän kammantekijöistä”. Lopussa murre- ja asiasanahakemisto.

9 e. JOKIPII, MAUNO Toim.: VANHAA KIIKKAA. Satakuntalaisen osakunnan kotiseuduntutkimusretken tuloksia v. 1948. Vammala 1949. 117. Kuv. N. K3, ExL, lopussa lievä kosteushaitta.

25 e. JÄNTERE, KAARLO: TURUN YLIOPISTON PERUSTAMINEN. Turku 1969. 409. Kuv. PERÄLÄ, TAUNO: TURUN YLIOPISTO 1920-1939. Turku 1970. 259 + liitekuv. PERÄLÄ: TURUN YLIOPISTO 1939-1974. Turku 1977. 521 + liitekuv. Kaikki kirjat: S. * . K3, sininen nahkaselkä kullanvärisellä tekstillä. 174-175238-239254-25512-13200-2018094-95142-143

28 e. KALPA, HARRI: MUUTTUVA KAUPUNKI. Turku eilen ja tänään I-III. Osa I. Oy Turun Sanomat 1969. 169. Kuv. N. * . K3. Osa II. Oy Turun Sanomat 1971. 169. Kuv. N. * . K3. Osa III. Oy Turun Sanomat 1976. 141. Kuv. N. K3. Runsaasti kuvitettu sarja vanhasta ja uudemmasta Turusta; jo kadonneista rakennuksista, kaupungin muovautumisesta - seikkaperäistä selostusta yksittäisistä kohteista, taloista ja kaduista. Osien pitkästä ilmestymisvälistä johtuen koko sarja harvoin myynnissä. Myöhemmin ilmestyi vielä neljäskin osa. 

8 e. LÄHIHISTORIAN LÄHIKUVIA. Turkulaista muistitietoa 20. vuosisadalta, kerännyt ja toimittanut ILKKA JÄRVINEN. 2003. 270. Kuv. Skk. * . Omi. K3. Omi: Kirsti Karskelalle 19. 1. 2004 Ilkka Järvinen. 
s. 4134151178201202221.

90 e. LÄHTEENOJA, AINA: RAUMAN KAUPUNGIN HISTORIA I - IV. I. Rauma vuoteen 1600. Rauma 1946. IX + 303 + liitesivut. Kuv. S. ** . K3. Liitteinä mm. sukuluetteloja. II. Rauma 1600 - 1721. Rauma 1932. XII + 408 + liitesivut. Kuv. S. ** . K3. Liitteinä mm. sukuluetteloja. III. Rauma 1721 - 1809. Rauma 1935. X + 501 + liitesivut. Kuv. S. ** . K3. Liitteinä mm. sukuluetteloja ja avattava Rauman kaupungin asemakartta 1756. IV. Rauma 1809 - 1917. Rauma 1939. X + 480 + 83 + liitesivut. Kuv. S. ** . K3. Liitteinä mm. sukuluettoja ja karttoja. (Rauman kaupungin historian IV:n osan ollessa painettavana keväällä 1939 katsottiin tarpeelliseksi kirjoittaa uusittu esitys Rauman kaupungin historian ensimmäisestä osasta, siksi ensimmäinen osa ilmestyi sarjan viimeisenä niteenä 1946).

8 e. NIKULA, OSCAR: ÅBO STADS HISTORIA 1721 - 1809, FÖRSTA BANDET. Ab Sydvästkusten, Åbo 1972. 380. Kuv. S. ** . K3, erittäin siisti. Koko lähes A4. Vaaleansiniset kannet kullanvärisellä painatuksella, kannessa vaakunapainatus. (Teoksen toinen osa ilmestyi samana vuonna, osat I ja II yhteensä 786 sivua. Oscar Nikulan kirjoittamassa Turun kaupungin historiaa käsittelevässä sarjassa, joka myös suomennettu, ilmestyi lisäksi Sigrid Nikulan kanssa kirjoitettu ÅBO STADS HISTORIA 1521-1600 I - II sekä ÅBO STADS HISTORIA 1809-1856).

12 e. SATAKUNTAA JA SATAKUNTALAISIA III. Satakunnan kirjateollisuus 1972. 293. Kuv. S. * . Kp. K3. Satakunnan kirjallisen kerhon julkaisuja XI. Hyvä valokuva- ja piirroskuvitus, erityisesti ”Kansantieteellisiä tutkimuksia Tyrvään kihlakunnassa” jossa 167 selventävää piirroskuvaa. Eri kirjoittajia, mm.:

J. Leivo ja H. Granfors ”Satakunnan kirjallisen kerhon vaiheista”, Sirkka-Liisa Hakala ”Miten Pomarkun Marttilassa on tällä vuosisadalla asuttu”, Heikel ”Kansantieteellisiä tutkimuksia Tyrvään kihlakunnassa 1879”, Mauno Jokipii ”Kruunun hevossiittoloista Suomessa noin v. 1550 – 1700”, Lounasmeri ”Piirteitä Hj. Nortamon ja Ernst Boreniuksen kirjeenvaihdosta”, Pentti Papunen ”Talonpojan savupirtti Itä-Ikaalisissa”, Unto Salo ”Kokemäkeläisiä paikannimiä Porin alueella”, Hilkka Uusivirta ”Porilaisia pitoja 1880 – 1900”, Gunvor Zilliacus ”Porin viimeisen palon esinäytös”. Teoksen toimittajan Unto Salon esipuhe: Kaavaillessaan 50. toimintavuotensa juhlistamista Satakunnan kirjallinen kerho ryhtyi suunnittelemaan kolmannen niteen julkaisemista sarjassa Satakuntaa ja satakuntalaisia; niteen tulisi sisältää kerhon historiikki sekä kotimaakuntaan kohdistuvia tutkimuksia... Teokseen päätettiin lisäksi painattaa A. O. Heikelin arvokas Tyrvään kihlakuntaa koskeva kansantieteellinen tutkimus, mihin käsikirjoituksen haltija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ystävällisesti suostui. Monista syistä hanke kuitenkin viivästyi... Sen ilmestyessä kerho esittää Satakunnan Kirjateollisuus Oy:lle, kirjoittajille ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle sekä toimittamiseen osallistuneille kiitoksensa avusta, tuesta ja auliudesta. Sarjan edellinen teos (Satakuntaa ja satakuntalaisia II) ilmestyi 1951.

Etelä-Suomi ja Häme

7 e. HEINOLAN SEMINAARI 1899 - 1949. Muistojulkaisu. Toimittaneet Yrjö Paalanen, Hilkka Ahomäki, Matilda Sirkkola. Valistus 1949. 148 + 175. Kuv. S. * . K3, luonnollista kulumaa. Sisällys: I. Historiikkia, II. Vuosien takaa (kirjoittajina mm. Martti Hela: Vapauden ajatus kasvatuksessa, Irja Kari: Kuolemankin jälkeen, Kaija Ikävalko: Muistelmiani seminaarin taideharrastuksista), III. Elämäkerrallisia tietoja opettajista, IV. Elämäkerrallisia tietoja oppilaista ja hospitanteista.

12 e. KOSKIMIES, YRJÖ S.: HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 1945-1974. Historiikki. Karisto 1977. 344. Kuv. S. * . Kp. K3

25 e. LEHTINEN, MARKUS: NASTOLAN ERÄ- JA RAJAHISTORIA. Nastola 1950. 384 + karttaliite. Kuv. S. * . Kp. K3, kansipapereissa kulumaa, itse teos kansilta ja sisällöltä kauttaaltaan siisti; esilehdellä Nastolan kunnan edustajien omistus allekirjoituksin Kari Annalalle 30. 12. 1975. Kuvituksena valokuvien lisäksi vanhoja karttapiirroksia ja aluekaavoja, lopussa avattava karttaliite.

Suorittaessaan tutkimustyötä Nastolan erä- ja rajahistoriaa varten Markus Lehtinen (1907-1949) perehtyi syvällisesti koko Suomen asutushistoriaan. Teoksen ensimmäinen osa alkaa luvulla ”Suomen asutus- ja aluekehityksen yleiset maantieteellishistorialliset perusedellytykset”. Seuraavassa luvussa ”Suomenlahden kauppatie ja kaakkois-Hämeen asutuksen synty” tutkimuksen kohteena mm. friisiläisvarjagisen kugg-kaupan vaikutus Porvoonjoen retkeilyreitin paikannimistöön. Teos osoittaa erityistä perehtyneisyyttä 1300-1700-lukujen tapahtumiin.
  Historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan opiskelijana Lehtinen tarkoitti teoksensa laudaturtyöksi, mutta siitä muotoutui laajempi paikallishistoriallinen tutkimus, jota hän olisi käyttänyt tulevan tohtorinväitöskirjan runkona. Vaikeasta sairaudesta huolimatta Lehtinen onnistuikin saamaan teoksen painokuntoon syksyllä 1948. Asiantuntijalausunnot olivat kiittävät. Professori Jalmari Jaakkola kirjoitti mm.: ”Tämä Nastolan syntyhistoria... kuuluu perusteellisimpiin aluehistoriallisiin tutkimuksiin, mitä meillä on olemassa... Tekijä antaa kotipitäjänsä aluekehityksestä kuvan, jolla johdonmukaisuudessa, luotettavuudessa ja havainnollisuudessa tuskin on vastinetta missään toisessa paikallishistoriallisessa tutkimuksessa.” 
  Markus Lehtinen menehtyi 22. 4. 1949.

Myyty 25 e. RAPOLA, F. O.: HÄME. Kansanvalistusseura 1908. 480 + liitekartta. Kuv. S. K3. Hyvä kuvitus.

Myyty 7 e. SALMINEN, TYYNE: MYRSKYLÄN PITÄJÄN VAIHEITA RUOTSIN VALLAN AIKANA. Helsinki 1936. 203. Kuv. N. K3, osittain avaamaton, viimeisellä sivulla leima.

"Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana" jakautuu kahteen osaan, I: Asutus ja taloudelliset olot (kivikautisista löydöistä, paikannimistä, kylät ja talot 1500 – 1700-luvuilla, Myrskylän kartanon Forbus-, Mellin-, Broberg- ja Falkenheim-suvut, isoviha ja pikkuviha, 1788-90 sota, 1808-09 sota, elinkeinoista ja veroista 1500-luvulla, käsityön harjoittaminen, elämää ja tapoja), II: Myrskylän seurakunta 1636 – 1809 (seurakunnan historiikki: kirkosta ja hautausmaasta, pappilasta ja papistosta, kansanopetuksesta ja lukutaidosta, ym.). Lisäksi III, loppukatsaus: Papisto 1809:n jälkeen, Kansakoulut, Kunnallista ja taloudellista elämää ja valistusrientoja.
  Tekijä kirjan alkusanoissa:
  Kotiseutuni Myrskylän vaiheet ovat olleet lämpimän harrastukseni kohteina varsinkin ylioppilasvuosiltani saakka, jolloin joka kesä keräsin sen murresanastoa... Pitäjänhistoria kuvastaa samalla koko maan historiaa ja sen liittymistä ihmiskunnan yhteisiin vaiheisiin. Kertovathan ne, miten täällä kestettiin esim. sota-ajat, nälkävuodet j.n.e. Niitä seuratessa ei voi olla ihailematta sitä kansaa, joka 'isoisten' painuessa pakomatkalle Ruotsiin, jäi jäljelle piilopirtteihin työtä jatkamaan tai alkamaan nurkumatta alusta raunioiden tuhasta. Sitä osuutta, mikä koettelemusten aikoina uskonnolla oli kansamme elämän tason kohottajana, ei sovi nykyajan ihmistenkään unohtaa... Kivikauden esitystä laatiessani antoi apuaan Kansallismuseon amanuenssi maisteri Jorma Leppäaho, jolle lausun kiitokseni. Intendentti Tyyne Vahter antoi arvokasta apua valokuvin. Veljeltäni Väinö Salmiselta olen saanut monta tietoa ja neuvoa. Jokainen myrskyläläinen, olipa hän sitte suomalainen tai ruotsalainen, antoi auliisti tietoja, joita heiltä kyselin.
  Tyyne Salminen (1889 – 1968 ) toimi Tuusulan kansanopiston johtajana 1915 – 1921, vuodesta 1922 Lohjan yhteiskoulussa suomen kielen lehtorina. Hän oli aktiivinen vaikuttaja raittius- ja nuorisoseuratyössä.
   Koska mitään aikaisempaa julkaisua Myrskylän historiasta ei ollut joutui Salminen oman leipätyönsä ohessa tekemään perusteellista ja aikaa vievää tutkimustyötä. Lopputulosta hän itse piti vaatimattomana ja toivoi täydellisempää pitäjänhistoriaa ilmestyväksi. Kirja lienee edelleenkin ainoa Myrskylän aluehistoria.