kuva

Aapo Similä

BOHEEMILAULAJIA. Kymmenen lukua ja loppusana; punottu pakinaksi yhden kevään ja kesän ruusuista ja ohdakkeista. Kirja 1927. 175. K3, eln.

KULLAN PALVOJAIN MAA. Miltä Amerikka näytti v. 1939. Kirjamies 1943. 114. Kuv. N. Omi. K3. Matkapakinointia Amerikassa 1938-39. Tekijä kertoo esiintymisistään ja amerikansuomalaisten tapaamisista sekä kuvailee vaikutelmiaan maasta ja pohdiskelee Amerikan asemaa laajemminkin. Anni ja Aarne Väisäselle tekijän omistuksin: Aapo Similä. Helsinki 16. 11. 1953.      

TAITEILIJA JA TAVALLINEN IHMINEN. Rajankäyntiä taiteilijakutsumuksesta. Kulttuurikriisin tarkkailua taiteessa. Kivi 1949. 2p. 136. N. Omi. K3, kansissa luonnollista kulumaa. Similä tarkastelee suomalaisen taiteen tilaa, muistelee ja ottaa kantaa tunnettuihin nimiin taiteen eri aloilta. Omaperäistä, kirpeää kulttuuripakinointia. Tekijän kädestä: Aapo Similä. Pori 10. 2. 1950.

FARISEUS TURKKILAISESSA HUONEESSA. Välähdyksiä "väkivaltaisesta rakkaudesta", kuvitelmia koskemattomuudesta. Tekijän kustantama 1950. 88. N. Omi. K3. Tekijä tarkastelee totuttujen kulttuurikuvioiden ohella nyt ihmissuhteita, erityisesti parisuhdetta sekä selvittää kantaansa uskonnollisiin kysymyksiin. Hän peräänkuuluttaa aitoa, avarakatseista ja moraalista hengenelämää, mutta tekee sen entistäkin kärkevämmin - jopa katkerin äänenpainoin. Teoksen kärkevyyttä jonkin verran pehmentää tekijän huumori. Esilehdellä omistuskirjoitus Uuno Tuomiselle luottavasti: Aapo Similä Helsinki 19. 3. 1970. 

TOTUUDEN PUHUJALLEKO YÖSIJA! Tuokioita erään taiteilijan vaelluksesta. Tekijän kustantama 1953. 160. N. Omi. K2, kansissa hieman nuhruisuutta ja luonnollista kulumaa, sisältö täysin siisti mutta osittain avaamaton, yhdessä lehdessä repeämää huolimattomasta avaamisesta. Esilehdellä omistuskirjoitus Rouva ja Aarre Väisäselle kiitolliseksi muistoksi: Aapo Similä. Kyröskoski 12. 11. 1953. 

Laajasti kotimaassa ja ulkomailla matkustellut kansantaiteilija oli vakuuttunut lahjakkuudestaan ja epäili, että hänen epäsuosionsa Suomen taiteellisissa piireissä sekä kustantajien haluttomuus julkaista hänen kulttuurimuistelmiaan, johtui rehellisestä kansanomaisuudesta ja suorasanaisuudestaan. Ehkä osittain siitäkin... Paikoittain liiankin katkerasta sävystä ja yksioikoisista mielipiteistä huolimatta "Totuuden puhujalleko yösija!" sisältää myös tervettä pohdiskelua ja teräviä huomioita (kuten Similän pakinoivat muistelmateokset yleensäkin) ja on muistelmateoksena mielenkiintoista kulttuurihistoriaa. Ajankuvaa 1910-luvulta eteenpäin.

TOTUUDEN PUHUJALLEKO YÖSIJA! Tuokioita erään taiteilijan vaelluksesta. Tekijän kustantama 1953. 160. N. Omi. K3. Esilehdellä omistuskirjoitus Antti Hietaranta, tulimme tuttaviksi. Pori 31. 10. 1955. Aapo Similä.

IHMISELON SHAKKIPELIÄ. Shakkipeliä ja shekkitiliä. Shokkitilaa ja sokkopilaa. Tekijän kustantama 1956. 120. Kuv. N. Omi. K3. Aapo Similä jatkaa muistelmia ja kulttuurikommentteja tutuksi käyneellä tyylillään arvostellen kulttuurin pinnallisuutta. Esilehdellä omistuskirjoitus Antti Hietarannalle tekijän terveisin: Aapo Similä Pori 15/4 1957.

Aiempia teoksia selkeämmin "Ihmiselon shakkipelissä" näkyy kuinka tekijän suorasukainen kuvia kumartelematon asenne ja sanomisen tarve samentaa näkökykyä, kaventaa ajattelua. Seurauksena on itsekritiikittömiä johtopäätöksiä ja yksioikoisia tulkintoja. Puutteistaan huolimatta - ja osittain niiden avulla - Similä tulee paljastaneeksi, ja harvinaisen kohtikäyvästi käsitelleeksi kulttuuri-ihmisen mätäpaiseita, sivistyksen kuoren alle hautautunutta julmuutta, hurskastelevaa pyrkyrimäisyyttä - kaikkea sitä, mikä kulttuurissa tulisi kohdata eikä haudata näkymättömiin taiderientojen ja elämysten alle. "Ihmiselon shakkipeliä" on paikoitellen ärsyttävää, mutta yhtä kaikki mielenkiintoista kerrontaa; taiteen lisäksi otetaan kantaa uskontoon ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Similä kirjoittaa muun muassa maaliskuun 1956 yleislakosta, kertoo kirjan kirjoittamisesta ja rahatilanteestaan (kirja täytyisi saada valmiiksi ja myydyksi, että tilanne vähän kohentuisi), muistelee tapaamiaan henkilöitä ja tekee kirjoituksen Mannerheimin muistolle, ottaa kantaa Rakkauden evankeliumiin ja pitoihin Tornissa. Lopussa kirjeitä edesmenneille henkilöille: C. M. Bellmanille, Kaarlo Kramsulle, Minna Canthille, J. V. Snellmanille, Elias Lönnrotille ja Eino Leinolle.    

Salme Palma (Aapo Similän salanimi)

OHDAKKEINEN JA RUUSUINEN TAITEILIJAN TIE. Karisto 1941. 239. N. Omi. K3. Teos sai Ajanromaani-kilpailun toisen palkinnon 1941. Omaelämäkerrallista ainesta sisältävän romaanin henkilöillä on esikuvansa tekijän tuttavapiirissä, useat henkilöt ovat tunnistettavissa. Esilehdellä nimikirjoitus: Tekijän valtuuksin Aapo Similä.

OHDAKKEINEN JA RUUSUINEN TAITEILIJAN TIE. Karisto 1941. 239. N. Omi. K1, ollut avaamaton, sivut avattu huolimattomasti, muuten ihan kelvollinen kunto. Esilehdellä tekijän nimikirjoitus: Tekijän valtuuksin Aapo Similä.

OHDAKKEINEN JA RUUSUINEN TAITEILIJAN TIE. Karisto 1941. 239. S. K3.