katso myös jännitys- ja viihdelukemistot Kioskikirjallisuus ICarter Brown. James Hadley Chase. Peter Cheyney. Alfred Hitchcock. Ilves. Max Smart. K. T. McCall. Seittikirja. Ässä.Kioskikirjallisuus IIDirty Harry. Korppi. Ed McBain. Manhattan. Tarkastaja McCormick. Puuma. TV-dekkari. Yksittäisiä pokkareita.Kioskikirjallisuus IIIJerry Cotton. Kalle Kustaa Korkin seikkailuja. Pekka Lipponen Junior. El Coyote. El Zorro. Sexton Blake.Kuntoluokitus: M -kirjain tuotteen edessä tarkoittaa että se on myyty eikä ole tällä hetkellä saatavissa. Jännitys- ja viihdekirjallisuus hyvin vähän kuuluu omaan lukemistooni. 2000-luvulla olen poikkeuksellisesti lukenut Remestä ja Gerritseniä, nuorena oli toisin. Paljon ennen teini-ikää suosikkeihini kuului muun muassa Harold Robbins, varhaisteininä Chester Himes ja Ed McBain. Kioskikirjallisuudesta keräilin 1970-luvulla Perry Rhodan ja Morgan Kane -sarjoja, näiden ohella luin Sexton Blakea, El Zorroa ja Finnwestiä. Kymmenvuotiaana 1977 ostin R-kioskilta naisagentti Tillyn seikkailuja, jotka "avarsivat" maailmaani siinä määrin, että ryhdyinkin kohta keräämään pornolehtiä. Kolmetoistavuotiaana minulla olikin jo satoja lehtiä. 80-luvun alussa sain äitini tilaamaan minulle Yöjutun, eli kuuluin lehden lukijoihin lähes ensinumerosta lähtien. Jännitys- ja viihdekirjallisuudessa näkyy aikakauden kehitys: viihteestä tulee raaempaa, seksikohtausten kuvaaminen muuttuu suorasukaisemmaksi. Seksi ja väkivalta on aina myynyt, mutta vasta 1960-luvulla seksikuvaukset siirtyivät myös populaarikirjallisuudessa vihjailusta pornon puolelle ja 70-luvulla suorasukaistakin seksiä myytiin jo romantiikkana. Suorasukainen seksikuvaus näkyi ensin miesten sarjoissa, mistä se siirtyi myös naistenlehtiin. Miesten viihdekirjallisuus joka on aina ollut seksististä sai 1970-luvulla rinnalleen naistenkirjallisuuden vastaavan ilmiön. Miehistä alkoi enemmän tulla halun kohteita, objekteja, joiden tarkoitus oli tyydyttää naisen tarpeet ja mieltymykset. Sama asenne (ihmissuhteiden esineellistyminen, pinnallistuminen, asioiden kokeminen ja arvottaminen tunteen, halun kautta) on toki nähtävissä jo aiemmin, esim. 1930-luvun Viikonloppu-lehdessä (joka 1970-luvulla muuttui Viikonloppuromanssiksi), mutta vielä 60-luvulla naisen rooli oli romanttisessa viihdekirjallisuudessa kahtalainen: toisaalta nainen oli subjekti, joka määritteli todellisuutensa ja jolle mies oli kohde, mutta kuvaus oli vielä hienovaraista - kertomuksia väritti vanhanaikainen asetelma, jossa naisen elämän täyttymys oli enemmänkin olla miehen halun kohde, herättää hänen rakkautensa ja huolenpitonsa. Rakkauden ihanteeseen kuului uskollisuus. Perinteisen avioliitto- ja perhekäsityksen murtaminen oli varovaista. Kun nainen rakastui toiseen ja rikkoi avioliittonsa, asia ymmärrettiin ja kuvattiin ehkä rakkauden valossa hyväksyttävänä, mutta toisin kuin miesten viihdekirjallisuudessa sitä ei pidetty ihanteellisena, se ei ollut hyvä asia. Länsimaisessa kulttuurissa tapahtunut seksuaalisuuden ylikorostuminen näkyy selvästi 1980- ja 90-lukujen, mutta osin siis jo edeltävässä viihde- ja kioskikirjallisuudessa. Naisten viihdekirjallisuudessa se näkyy romantiikka-käsityksen uudelleenmuotoutumisena. Kehitys on nähtävissä muun muassa Regina-lehden kertomuksissa (lehti ilmestyi 1959-2012 Kolmiokirjan kustantamana). 1980- ja 90-lukuja voidaan pitää naisten viihdekirjallisuuden suurina vuosikymmeninä. Samaan aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistui nykyaikaisen naisen ihanne, joka on riippumaton ja itsenäinen "oman sydämensä ääntä" kuunteleva uranainen. Halujen toteuttamisesta tuli sitoutumista trendikkäämpää. Tätä ruokittiin tunteellisilla ja osin estottomilla kuvauksilla, joissa tunne-elämykset samaistettiin rakkauteen ja rakastamiseen. Tuli luonnolliseksi ajatella, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Kun suhteen kipinä, ekstaattinen tunnevoima sammuu, on oikeutettua hakea uutta rakkautta tai hetkellistä elämystä, kokemusta. Aiemmin hienovaraisesti ja peitellysti kuvatut asiat tulivat 80-luvulla luonnollisiksi ja niitä sai kuvata avoimesti. Naisten suosikkilukemistoon aiemmin kuuluneiden Sydän-, Palmu-, Lääkäri- ja Femina-sarjojen rakkauskuva näytti 1980-luvun lukijan silmissä auttamattoman vanhanaikaiselta. Näiden tilalle astui Harlequin, joka 1990-luvulle tultaessa jatkoi romanttisen viihdelukemiston kehitystä rohkeampaan suuntaan Viettelys- ja Liekki-sarjojen kautta. Se mitä ennen pidettiin pornona ja paheksuttiin säädyttömänä, määriteltiin 1980-luvulla romanttiseksi erotiikaksi. Ilmiö on samanaikainen avioliiton merkityksen romahtamisen kanssa. 1960-luvun "seksuaalinen vapautuminen" oli lähinnä nuorison ja intellektuellien kulttuuri-ilmiö. 1980- ja 90-luvuilla myös suuren yleisön suhtautuminen avoliittoon ja seksiin muuttui radikaalisti. Uutena ilmiönä populaarikirjallisuuteen alkoivat 1990-luvun lopulla tulla ennen luonnottomina pidettyjen asioiden kuten homoseksuaalisen rakkauden kuvaukset, joskin seksikohtaukset olivat ja suurimmaksi osaksi edelleen 2000-luvulla ovat olleet sentimentaalisia ja vihjailevia, eivät yhtä rohkeita kuin "heterorakkauden" kuvaukset. kts. myös Hymy-lehden historia Jermu ja Nyrkki-lehdet Kioskikirjallisuutta tulee kirjaostosten kylkiäisinä muun muassa huutokaupoista. Joitain vanhempia sarjoja sekä yksittäispokkareita olen nyt kartoittanut ja laittanut myyntiin asian harrastajia ajatellen. Uudemmat sarjat menevät edelleenkin suurelta osin roskakoriin tai kirpputorimyyntiin ja suorasukainen "eroottinen kirjallisuus" roskakoriin. Huom. Varastossani runsaasti lehtiä, joita en ole ehtinyt listata ja laittaa nettiin - tai jotka vielä toistaiseksi ovat välttäneet roskalaatikkokohtalon. Jos keräät jotakin tiettyä sarjaa tai kokoelmistasi puuttuu yksittäisiä numeroita, tiedustele. JATKUVA PALJOUSALENNUS KIOSKIKIRJALLISUUDESTA ja SARJAKUVALEHDISTÄ. Ostaessasi kioskikirjallisuutta ja/tai sarjakuvia yli 10 kpl. saat vähintään 3 edullisinta ilmaiseksi.
CARTER BROWN -sarjaIlmestyi Valpas-mainoksen julkaisemana 1957-70, 120 numeroa, viidestä ensimmäisestä numerosta uusintapainokset vuosina 1962-64. Sarja ilmestyi aluksi Australiassa vuosina 1951-84 noin 300 tarinaa. Suomi kuului ensimmäisten käännettyjen joukkoon. Myöhemmin kirjoja on ilmestynyt useissa maissa, yhteenlaskettuna painosmäärä noin 70 miljoonaa. M 4,50 MURHA PERINTÖNÄ. 1959. 170. +++ (Nro 8) Takakansi ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIAAlfred Hitchcock´s Mystery Magazine -lehden "parhaista kertomuksista" valitut kokoelmat yrittivät suomenvalloitusta useilla eri nimillä. Mikään lehdistä ei ollut kovin pitkäikäinen. 1959-60 ilmestynyt ALFRED HITCHCOCK YLLÄTTÄÄ (Kustannus Oy Valokirjat) tarjosi kertomukset varsin tuoreeltaan pääosin vuoden 1959 lehdistä; lehteä ilmestyi 4 nroa 1959 ja 10 nroa 1960. Mäntän kirjapainon ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA ilmestyi 1973 (11 numeroa) ja 1974 (yksi numero); ennen sarjaa Mäntän kirjapaino julkaisi kokeeksi kaksi Hitchcockin kertomuskokoelmaa: Arkun kulma (1972) ja Kuolema voi olla suloinen (1973). Viihdeviikareiden SIR ALFRED HITCHCOCKIN VALITUT JÄNNÄRIT sekä muita kertomuksia -sarja ilmestyi vuonna 1980 vain kahden numeron verran (nro:t 2/1980 ja 3/1980, ensimmäinen numero on ns. "haamunumero" eli sitä ei ilmestynyt); lehti sisälsi jännityskertomusten lisäksi kauhu- ja tieteistarinoita ja lehtiin oli lisätty kotimaisten tekijöiden kertomuksia. Viihdeviikarit jatkoi sarjaa 1981-83 nimellä ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA. kts. Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia Timo Palonen. ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA (Mäntän kirjapaino) 3,30 e. N:o 1/1974. 127. Kaksitoista kertomusta, mm. Bill Pronzini: Verkko. Ed McBain: Sadie kuollessaan. +++ . Etukannessa noin 4 cm jälki, muuten siisti. (Huom. Numero ilmestyi kahdella erilaisella kannella). Kansi SIR ALFRED HITCHCOCKIN VALITUT JÄNNÄRIT (Viihdeviikarit) 4 e. N:o 2/1980. 129. Kuv. 18 kertomusta, mm. Ray Bradbury: Kaksoisolento Oy, Sariola: Hän käveli ovesta ulos, Jacques Futrelle: Selli numero 13, Poe: Varastettu kirje, Outsider: Jonne aloitti riidan. +++ ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA (ViihdeviikaritO 2 e. Nro 2. "Kymmenen maukasta tarinaa - tarjoilijana Alfred Hitchcock." Viihdeviikarit 1981. 130. Mm. Melville Davisson Post: Naabotin viinitarha, H. Meylene: Dieetti, Janet Green: Maailman kaunein ääni. +++ JAMES HADLEY CHASE -kioskipokkarit:VAASA OY:n sarja VIIHDEVIIKARIT -kustannuksen sarja Viihdekirjojen PETER CHEYNEY -sarja3 e NAISET EIVÄT ODOTA. 1964. 143. +++ (Nro 5) K. T. McCall -sarjaValpas-Mainoksen K. T. McCalll -sarja (dekkari-Buchananin seikkailuja) ilmestyi 1962-65, 18 numeroa. 3 e. TASSUT YLÖS, PUNATUKKA. 1962. 143. +++. Nro 3. Gummeruksen MAX SMART -sarja"Muistattehan televisiosta Max Smartin, salaisen agentin n:o 86. Max Smart ei ole maailman terävä-älyisin salainen agentti, eikä taitavin, eikä pelottomin. Mutta hauskin hän on." Sarjassa ilmestyi neljä William Johnstonin kirjoittamaa dekkaria vuonna 1970 (alkuteokset ilmestyneet vuosina 1965-68): 2,20 e SALAINEN AGENTTI 86. Gummerus 1970. 155. Nro 1. +++ Seinäjoen kirjapainon ILVES-sarjaSarjaa alettiin julkaista 1960 (neljä numeroa). Ensimmäinen Ilves-sarjan pokkari oli Aylwin Lee Martinin Mustat helmet. Seuraavien kolmen pokkarin tekijänä oli Day Keene. Ilves-sarja, kts. Timo Palosen nettisivu. 3 e. TRIMBLE, LOUIS: TÄMÄ ON TOTUUS. 1961. 127. Nro 11. +++ Sarjakustannuksen SEITTIKIRJA -sarjaIlmestyi 24 numeroa vuosina 1964-68. Aluksi sarja koostui Brett Hallidayn Mike Shayne tarinoista (sarjan nro:t 1-12 ja 14), sitten mukaan tuli Valerie Moolmanin Nick Carter -kertomuksia (nro:t 13, 15 ja 16). Kts. nettisivu. NICK CARTER. VAKOILIJOIDEN SAARI. Valpas-Mainoksen ÄSSÄ-sarjaIlmestyi 23 numeroa (3 - 6 numeroa vuodessa vuosina 1966-70, viimeinen numero vuonna 1971). Sarjan suosituimpiin tekijöihin kuuluvalta Mickey Spillanelta julkaistiin sarjassa 10 teosta (nro:t 5, 8, 10, 12, 15, 17, 19, 21, 22 ja 23). Valpas-mainoksen ÄSSÄ-sarja kts. Timo Palosen nettisivu. 2,50 e. SPILLANE, MICKEY: LIIPASIN ON HERKKÄ.1968. 304. ++
|
KULTAOMENA OSTAA, MYY JA VAIHTAA
KIRJAT, LEHDET JA POSTIKORTIT
KIRJAT, LEHDET JA POSTIKORTIT