Yhteystiedot

Yhteydenotot, tilaukset ja tiedustelut

armas.hepovirta@
gmail.com

Huom. Nämä kotisivut on keskeneräiset.

Suuri osa kirjailijaesittelyistä ja myyntilistoista odottaa päivittämistä ja siirtämistä sivustolle.

Lisää kuvitusta tulossa.

Myöhemmässä vaiheessa myös puhelinkorteille oma palsta?

Kehittämisehdotuksia otetaan vastaan.
Kiitos.

Sivut avattu
Aleksis Kiven päivänä
10. 10. 2013. Suljettu täydentämistä varten, uudelleen avattu huhtikuussa 2014.

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

katso myös jännitys- ja viihdelukemistot

Kioskikirjallisuus I

Carter Brown. James Hadley Chase. Peter Cheyney. Alfred Hitchcock. Ilves. Max Smart. K. T. McCall. Seittikirja. Ässä.

Kioskikirjallisuus II

Dirty Harry. Korppi. Ed McBain. Manhattan. Tarkastaja McCormick. Puuma. TV-dekkari. Yksittäisiä pokkareita.

Kioskikirjallisuus III

Jerry Cotton. Kalle Kustaa Korkin seikkailuja. Pekka Lipponen Junior. El Coyote. El Zorro. Sexton Blake.

Kuntoluokitus:
Risa = Huono (yleensä kuitenkin sivut tallella ja luettavissa). 
+ = Heikko. ++ = Tyydyttävä.
+++ = Normaali antikvariaattikunto (uudemmissa lehdissä yleensä erittäin siisti, vanhemmissa voi olla luonnollista kulumaa).
++++ = Lähes uutta vastaava, poikkeuksellisen hyvä kappale.
UUSI = Täysin uudenkuntoinen.

M -kirjain tuotteen edessä tarkoittaa että se on myyty eikä ole tällä hetkellä saatavissa.

Jännitys- ja viihdekirjallisuus hyvin vähän kuuluu omaan lukemistooni. 2000-luvulla olen poikkeuksellisesti lukenut Remestä ja Gerritseniä, nuorena oli toisin. Ennen teini-ikää suosikkeihini kuului muun muassa Harold Robbins, teini-iässä Chester Himes ja Ed McBain. Kioskikirjallisuudesta keräilin 1970-luvulla Perry Rhodan ja Morgan Kane -sarjoja, näiden ohella luin ahkerasti Sexton Blakea, El Zorroa ja Finnwestiä. Kymmenvuotiaana vuonna 1977 ostin R-kioskilta naisagentti Tillyn seikkailuja, jotka "avarsivat" maailmaani siinä määrin, että ryhdyin kohta keräämään pornolehtiä. Kolmetoistavuotiaana minulla olikin niitä jo satoja kappaleita. 1980-luvun alussa sain äitini tilaamaan minulle Yöjutun, eli kuuluin lehden lukijoihin lähes ensinumerosta lähtien.

Jännitys- ja viihdekirjallisuudessa näkyy aikakauden kehitys: viihteestä tulee raaempaa, seksikohtausten kuvaaminen muuttuu suorasukaisemmaksi. Seksi ja väkivalta on myynyt aina, mutta vasta 1960-luvulla alkoivat seksikuvaukset myös populaarikirjallisuudessa siirtyä vihjailusta pornon puolelle ja uusi aluevaltaus nähtiin 70-luvulla. Suorasukainen seksikuvaus näkyi ensinnä miesten sarjoissa.

Miesten viihdekirjallisuus joka on aina ollut seksististä, sai 1970-luvulla rinnalleen naistenkirjallisuuden vastaavan ilmiön. Miehistä alkoi yhä enemmän tulla halun kohteita, objekteja, joiden tarkoitus oli tyydyttää naisen tarpeet ja mieltymykset. Sama asenne (ihmissuhteiden esineellistyminen, pinnallistuminen, asioiden kokeminen ja arvottaminen tunteen, halun kautta) on toki nähtävissä jo aiemmin, esim. 1930-luvun Viikonloppu-lehdessä (joka 1970-luvulla muuttui Viikonloppuromanssiksi), mutta vielä 1960-luvulla naisen rooli oli romanttisessa viihdekirjallisuudessa kahtalainen: toisaalta nainen oli subjekti, joka määritteli todellisuuden ja jolle mies oli kohde, mutta kuvaus oli vielä hienovaraista - kertomuksia väritti vanhanaikainen asetelma, jossa naisen elämän täyttymys oli enemmänkin olla miehen halun kohde, herättää hänen rakkautensa ja huolenpitonsa. Rakkauden ihanteeseen kuului uskollisuus. Perinteisen avioliitto- ja perhekäsityksen murtaminen oli varovaista. Kun nainen rakastui toiseen ja rikkoi avioliittonsa, asia ymmärrettiin ja kuvattiin ehkä rakkauden valossa hyväksyttävänä, mutta toisin kuin miesten viihdekirjallisuudessa sitä ei pidetty ihanteellisena, se ei ollut hyvä asia. 

Länsimaisessa kulttuurissa tapahtunut seksuaalisuuden ylikorostuminen näkyy selvästi 1980- ja 90-lukujen, osin jo 70-luvun viihde- ja kioskikirjallisuudessa. Naisten viihdekirjallisuudessa se näkyy romantiikka-käsityksen uudelleenmuotoutumisena. Kehitys on nähtävissä muun muassa Regina-lehden kertomuksissa (ilmestyi 1959-2012 Kolmiokirjan kustantamana).

1980- ja 90-lukuja voidaan pitää naisten viihdekirjallisuuden suurina vuosikymmeninä. Samaan aikaan vahvistui suomalaisessa yhteiskunnassa nykyaikaisen naisen ihanne, joka on riippumaton ja itsenäinen "oman sydämensä ääntä" kuunteleva ura-nainen. Halujen toteuttamisesta tuli sitoutumista trendikkäämpää. Tätä ruokittiin tunteellisilla ja osin estottomilla kuvauksilla, joissa tunne-elämykset samaistettiin rakkauteen ja rakastamiseen. Tuli luonnolliseksi ajatella, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Kun suhteen kipinä, ekstaattinen tunnevoima sammuu, on oikeutettua hakea uutta rakkautta tai hetkellistä elämystä, kokemusta. Aiemmin hienovaraisesti ja peitellysti kuvatut asiat tulivat 80-luvulla luonnollisiksi ja niitä sai kuvata avoimesti.

Naisten suosikkilukemistoon kuuluneiden Sydän-, Palmu-, Lääkäri- ja Femina-sarjojen rakkauskuva näytti 1980-luvun lukijan silmissä auttamattoman vanhanaikaiselta. Näiden tilalle astui Harlequin, joka 1990-luvulle tultaessa jatkoi romanttisen viihdelukemiston kehitystä rohkeampaan suuntaan Viettelys- ja Liekki-sarjojen kautta.

Se mitä ennen pidettiin pornona ja paheksuttiin säädyttömänä, määriteltiin 1980-luvulla romanttiseksi erotiikaksi. Ilmiö on samanaikainen avioliiton merkityksen romahtamisen kanssa. 1960-luvun "seksuaalinen vapautuminen" oli lähinnä nuorison ja intellektuellien kulttuuri-ilmiö. 1980- ja 90-luvuilla myös suuren yleisön suhtautuminen avoliittoon ja seksiin muuttui radikaalisti. Uutena ilmiönä populaarikirjallisuuteen alkoivat 1990-luvun lopulla tulla ennen luonnottomina pidettyjen asioiden kuten homoseksuaalisen rakkauden kuvaukset, joskin seksikohtaukset olivat ja suurimmaksi osaksi edelleen 2000-luvulla ovat olleet sentimentaalisia ja vihjailevia, eivät yhtä rohkeita kuin "heterorakkauden" kuvaukset.

kts. myös Hymy-lehden historia  Jermu ja Nyrkki-lehdet

Kioskikirjallisuutta tulee kirjaostosten kylkiäisinä muun muassa huutokaupoista. Joitain vanhempia sarjoja sekä yksittäispokkareita olen nyt kartoittanut ja laittanut myyntiin asian harrastajia ajatellen. Uudemmat sarjat menevät edelleenkin suurelta osin roskakoriin tai kirpputorimyyntiin ja suorasukainen "eroottinen kirjallisuus" roskakoriin.

Huom. Varastossani runsaasti lehtiä, joita en ole ehtinyt listata ja laittaa nettiin - tai jotka vielä toistaiseksi ovat välttäneet roskalaatikkokohtalon. Jos keräät jotakin tiettyä sarjaa tai kokoelmistasi puuttuu yksittäisiä numeroita, tiedustele

JATKUVA PALJOUSALENNUS KIOSKIKIRJALLISUUDESTA ja SARJAKUVALEHDISTÄ. Ostaessasi kioskikirjallisuutta ja/tai sarjakuvia yli 10 kpl. saat vähintään 3 edullisinta ilmaiseksi

 

CARTER BROWN -sarja

Ilmestyi Valpas-mainoksen julkaisemana 1957-70, 120 numeroa, viidestä ensimmäisestä numerosta uusintapainokset vuosina 1962-64. Sarja ilmestyi aluksi Australiassa vuosina 1951-84 noin 300 tarinaa. Suomi kuului ensimmäisten käännettyjen joukkoon. Myöhemmin kirjoja on ilmestynyt useissa maissa, yhteenlaskettuna painosmäärä noin 70 miljoonaa.
  Amerikassa ilmestyi vuodesta 1958 amerikkalaistettuina versioina noin 140 numeroa. Ruotsissa sarja alkoi 1960-luvun alussa.
  Suomessa 1985-86 ilmestynyt Viihdeviikarit Oy:n julkaisema toinen Carter Brown -sarja oli alkuperäistä sarjaa huomattavasti kehnompi, enemmän tai vähemmän pornoa sisältäviä jännärikyhäelmiä, joita markkinoitiin "sexydekkareina". Niiden myynti jäi vähäiseksi ja sarjaa ilmestyikin vain 7 numeroa.
  Brownin oikea nimi on Allan Geoffrey Yates. Maailmalla kiistellään ovatko 1980-luvun tarinat hänen kirjoittamiaan vai luovuttiko hän nimen jonkun muun käyttöön. Allan Geoffrey Yatesin kirjoittamia tarinoita on Suomessa ilmestynyt myös muissa sarjoissa (ainakin yksi tarina nimellä Carter Brown Manhattan-sarjassa 1983 ja nimellä Dennis Sinclair Silmä-sarjassa 1971).

M 4,50 MURHA PERINTÖNÄ. 1959. 170. +++ (Nro 8) Takakansi
2,00 e TAAS WHEELER. 1961. 224. ++. (Nro 22) Takakansi
4,00 e HIIPIVÄ KAUHU. 1962. 157. +++ (Nro 28) Takakansi
3,50 e AL WHEELER BELLAN PAULOISSA. 1962. 160. +++ (Nro 31)
3,30 e TILATKAA RUUMISAUTO. 1963. 144. +++ (Nro 40)
3,30 e HYVÄÄ HUOMENTA, MAVIS! 1963. 158. +++ (Nro 41)
3,80 e KADONNUT KENKÄ. 1964. 160. ++++ (Nro 43)
3,80 e MISSIKILPAILU. 1964. 168. ++++ (Nro 44)
3,30 e SE OLI MURHA! 1966. 187. ++++ (Nro 71)
2,00 e RAHAA, RUUTIA, RUUMIITA. 1967. 174. +++ (Nro 79)
2,00 e KATSE ALASTOMAAN - PÄIN! 1968. 153. +++ (Nro 92)
0,60 e SALAMAT SINKOILEVAT. 1968. 219. ++ (Nro 97)


 Isompi kuva

ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA

Alfred Hitchcock´s Mystery Magazine -lehden "parhaista kertomuksista" valitut kokoelmat yrittivät suomenvalloitusta useilla eri nimillä. Mikään lehdistä ei ollut kovin pitkäikäinen. 1959-60 ilmestynyt ALFRED HITCHCOCK YLLÄTTÄÄ (Kustannus Oy Valokirjat) tarjosi kertomukset varsin tuoreeltaan pääosin vuoden 1959 lehdistä; lehteä ilmestyi 4 nroa 1959 ja 10 nroa 1960. Mäntän kirjapainon ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA ilmestyi 1973 (11 numeroa) ja 1974 (yksi numero); ennen sarjaa Mäntän kirjapaino julkaisi kokeeksi kaksi Hitchcockin kertomuskokoelmaa: Arkun kulma (1972) ja Kuolema voi olla suloinen (1973). Viihdeviikareiden SIR ALFRED HITCHCOCKIN VALITUT JÄNNÄRIT sekä muita kertomuksia -sarja ilmestyi vuonna 1980 vain kahden numeron verran (nro:t 2/1980 ja 3/1980, ensimmäinen numero on ns. "haamunumero" eli sitä ei ilmestynyt); lehti sisälsi jännityskertomusten lisäksi kauhu- ja tieteistarinoita ja lehtiin oli lisätty kotimaisten tekijöiden kertomuksia. Viihdeviikarit jatkoi sarjaa 1981-83 nimellä ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA.

kts. Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia Timo Palonen.

ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA (Mäntän kirjapaino)

3,30 e. N:o 1/1974. 127. Kaksitoista kertomusta, mm. Bill Pronzini: Verkko. Ed McBain: Sadie kuollessaan. +++ . Etukannessa noin 4 cm jälki, muuten siisti. (Huom. Numero ilmestyi kahdella erilaisella kannella). Kansi

SIR ALFRED HITCHCOCKIN VALITUT JÄNNÄRIT (Viihdeviikarit)

4 e. N:o 2/1980. 129. Kuv. 18 kertomusta, mm. Ray Bradbury: Kaksoisolento Oy, Sariola: Hän käveli ovesta ulos, Jacques Futrelle: Selli numero 13, Poe: Varastettu kirje, Outsider: Jonne aloitti riidan. +++

ALFRED HITCHCOCKIN JÄNNITYSKERTOMUKSIA (ViihdeviikaritO

2 e. Nro 2. "Kymmenen maukasta tarinaa - tarjoilijana Alfred Hitchcock." Viihdeviikarit 1981. 130. Mm. Melville Davisson Post: Naabotin viinitarha, H. Meylene: Dieetti, Janet Green: Maailman kaunein ääni. +++

JAMES HADLEY CHASE -kioskipokkarit:

VAASA OY:n sarja
2 e. VAARALLISTA HIMOA. 1969. 206. +++ (Nro 6)

VIIHDEVIIKARIT -kustannuksen sarja
1,30 e VERISET LUNNAAT. 1984. 192. +++ (Nro 4)
2,50 e EI KUKKIA VAINAJALLE. 1985. 160. Uusi (Nro 7)

Viihdekirjojen PETER CHEYNEY -sarja

3 e NAISET EIVÄT ODOTA. 1964. 143. +++ (Nro 5)

K. T. McCall -sarja

Valpas-Mainoksen K. T. McCalll -sarja (dekkari-Buchananin seikkailuja) ilmestyi 1962-65, 18 numeroa.

3 e. TASSUT YLÖS, PUNATUKKA. 1962. 143. +++. Nro 3.
2 e. VÄLKKYVÄT VEITSET. 1964. 174. +++ . Nro 14.
2 e. KUOLEMA VIHKIPALLILLA. 1964. 150. +++. Nro 15.

Gummeruksen MAX SMART -sarja

"Muistattehan televisiosta Max Smartin, salaisen agentin n:o 86. Max Smart ei ole maailman terävä-älyisin salainen agentti, eikä taitavin, eikä pelottomin. Mutta hauskin hän on." Sarjassa ilmestyi neljä William Johnstonin kirjoittamaa dekkaria vuonna 1970 (alkuteokset ilmestyneet vuosina 1965-68):  
Salainen agentti 86. Sorry vaan, Pomo. Salainen agentti iskee jälleen. Väärä maanosa, Max Smart.

2,20 e SALAINEN AGENTTI 86. Gummerus 1970. 155. Nro 1. +++

Seinäjoen kirjapainon ILVES-sarja

Sarjaa alettiin julkaista 1960 (neljä numeroa). Ensimmäinen Ilves-sarjan pokkari oli Aylwin Lee Martinin Mustat helmet. Seuraavien kolmen pokkarin tekijänä oli Day Keene.
  1962-63 sarjassa julkaistiin viisi Ed McBainin 87. Piiri -dekkaria: Tyttö astuu tyhjään (nro 21, 1962); ilmestyi myöhemmin Tammen julkaisemassa 87. piiri -sarjassa nimellä Ryöstäjä (1973). Olenko minä yksin syyllinen (nro 26, 1962); ilmestyi myöhemmin Harlequin Enterprises Ltd:n Ed McBain -sarjassa (Kotka-sarja) nimellä Näe heidän kuolevan (Kotka-sarja nro 13, 1988). Poikani on narkomaani (nro 27, 1963); ilmestyi myöhemmin Tammen 87. piiri -sarjassa nimellä Grammamies (1973). Askeleet kadulla (nro 30, 1963); ilmestyi Tammen 87. piiri sarjassa nimellä Kuolema kytälle (1973). Tyttö löytyy joesta (nro 33, 1963); ilmestyi Tammen 87. piiri -sarjassa nimellä Huijari (1974).  
  Day Keenen ja Ed McBainen lisäksi Ilves-sarjan tekijöihin kuuluivat mm. Milton K. Ozaki (sarjan numerot 5, 6, 7, 12, 15), Talmage Powell (nro:t 8, 9, 15), Henry Kane (nro:t 14, 53, 59, 61, 66, 73), Richard S. Prather (nro:t 16, 17, 18, 20, 23, 24), Evan Hunter (nro:t 25, 31), Frank Kane (nro:t 28, 29, 32, 34, 37, 45), Lionel White (nro:t 35, 38, 40, 42, 46, 49, 52, 57, 69) ja John D. MacDonald (nro:t 44, 48, 51, 64, 67, 70, 72, 76, 79).  
  Numeroon 24 saakka suomennoksista vastasi Kaarlo Nuorvala, nro:t 25-50 Uolevi Maajärvi, numerosta 51 eteenpäin Maajärven lisäksi J. V. Ilkka. Kansitaiteesta vastasi (numerosta 39 eteenpäin) Bertil Hegland.  
  Sarjassa ilmestyi 88 kioskidekkaria välillä 1960-1968.

Ilves-sarja, kts. Timo Palosen nettisivu.

3 e. TRIMBLE, LOUIS: TÄMÄ ON TOTUUS. 1961. 127. Nro 11. +++

Sarjakustannuksen SEITTIKIRJA -sarja

Ilmestyi 24 numeroa vuosina 1964-68. Aluksi sarja koostui Brett Hallidayn Mike Shayne tarinoista (sarjan nro:t 1-12 ja 14), sitten mukaan tuli Valerie Moolmanin Nick Carter -kertomuksia (nro:t 13, 15 ja 16).

Kts. nettisivu.

NICK CARTER. VAKOILIJOIDEN SAARI.

Valpas-Mainoksen ÄSSÄ-sarja

Ilmestyi 23 numeroa (3 - 6 numeroa vuodessa vuosina 1966-70, viimeinen numero vuonna 1971). Sarjan suosituimpiin tekijöihin kuuluvalta Mickey Spillanelta julkaistiin sarjassa 10 teosta (nro:t 5, 8, 10, 12, 15, 17, 19, 21, 22 ja 23).

Valpas-mainoksen ÄSSÄ-sarja kts. Timo Palosen nettisivu.

2,50 e. SPILLANE, MICKEY: LIIPASIN ON HERKKÄ.1968. 304. ++